Anna Tanskalainen
Anna Tanskalainen (engl. Anne of Denmark) ; (12. joulukuuta 1574 Skanderborgin linna, Tanskan kuningaskunta – 2. maaliskuuta 1619 Hampton Courtin palatsi, Lontoo, Englannin kuningaskunta) oli tanskalainen prinsessa sekä Skotlannin ja Englannin kuningas Jaakko I:n kuningatarpuoliso.[1] [2]
Suku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hän oli Tanskan ja Norjan kuningas Fredrik II:n ja kuningatar Sofia Mecklenburgilaisen (1557–1641) toiseksi vanhin tytär.[1][2] Hänellä oli seitsemän sisarusta, joista vanhin veli Kristian IV (1577–1648) oli Tanskan ja Norjan kuningas.
Avioliitto ja jälkeläiset, Skotlannin kuningatar
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hänet naitettiin vuonna 1589 Skotlannin nuorelle kuninkaalle Jaakko VI:lle. Pari vihittiin Oslossa Vanhassa piispojen palatsissa 23. marraskuuta 1589 Jaakon vieraillessa Norjan kuningaskunnassa. Anna matkusti puolisonsa kanssa Skotlantiin ja hänet kruunattiin kuningattareksi toukokuussa 1590.[3]
Hänen luterilainen kasvatuksensa ja kevytmielinen luonteensa maksoivat hänelle Jaakon skotlantilaisten presbyteeriläisten alamaisten kiintymyksen, ja Jaakko vieraannutti Annan itsestään antamalla heidän esikoispoikansa prinssi Henry Frederickin (1594–1612) kasvatuksen John Erskinelle, Marin toiselle jaarlille.[2]
Anna oli kasvatettu luterilaiseksi mutta hän kääntyi katoliseksi pian Skotlantiin tultuaan, mikä nolotti Jaakkoa.[2] Avioliiton alussa Jaakko ja Anna olivat läheisiä, mutta suhteet viilenivät ajan myötä. Orvoksi jo pienenä lapsena jäänyt aviomies Jaakko oli tottunut lapsuudestaan asti vain mieseuraan ja viihtyi parhaiten hoviherrojensa parissa. Nuorimman lapsensa Sophian kuoleman jälkeen vuonna 1606 he päättivät elää erillään. [2]
Liitosta syntyi seitsemän lasta, joista yksi syntyi kuolleena. Kolme lapsista säilyi hengissä aikuiseksi asti.
- keskenmeno (syyskuu 1590)
- Henry Frederick, Walesin prinssi (19. helmikuuta 1594 – 6. marraskuuta 1612), kuoli lavantautiin 18-vuotiaana; naimaton, ei jälkeläisiä
- keskenmeno (heinäkuu 1595)
- Elisabet Stuart (19. elokuuta 1596 – 13. helmikuuta 1662), avioitui 1613 vaaliruhtinas Friedrich V:n kanssa, Böömin kuningatar, hänen tyttärenpoikansa oli Yrjö I, Hannover-suvun ensimmäinen hallitsija Isossa-Britanniassa ja Irlannissa.
- Margaret (24. joulukuuta 1598 – maaliskuu 1600), kuoli hieman yli vuoden ikäisenä
- Kaarle I (19. marraskuuta 1600 – 30. tammikuuta 1649), isänsä seuraaja kuninkaana; avioitui 1625 Ranskan prinsessa Henrietta Marian kanssa, teloitettiin 48-vuotiaana; heillä oli jälkeläisiä
- Robert, Kintyren herttua (18. tammikuuta 1602 – 27. toukokuuta 1602), kuoli neljän kuukauden ikäisenä
- keskenmeno (10. toukokuuta 1603)
- Mary (8. huhtikuuta 1605 – 16. joulukuuta 1607), kuoli 2-vuotiaana
- Sophia (22. kesäkuuta 1606 – 23. kesäkuuta 1606), kuoli vuorokauden ikäisenä
Taiteiden suosija
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Anna Tanskalainen oli sivistynyt ja taiteisiin perehtynyt nainen, joka toi rakkauden maalaustaiteeseen ja musiikkiin Stuartien hoviin ja siirsi sen lapsilleen.[4]
Eräässä taidemaalari Paul van Somersin maalaamassa Annan muotokuvassa hänet on kuvattu kuvitteellinen rakennus takanaan, mikä viittaa hänen kiinnostukseensa arkkitehtuuriin. Annan ja hänen paljon matkustaneen ja oppineen arkkitehtinsä Inigo Jonesin vaikutuksesta, palladiolainen palatsiarkkitehtuuri näkyy Greenwichin palatsin Queen's Housessa, St. Jamesin palatsin Queen's Chapelissa ja Whitehallin palatsin juhlasalissa. Jälkimmäistä näistä käytettiin teatteriesitysten tai naamiaisten järjestämiseen, joissa juhlistettiin monarkiaa musiikilla ja koristeellisilla puvuilla. Kuningatar Anna oli teatterin ja musiikin suuri mesenaatti.[4]
Annan maalauskokoelmaa on vaikea dokumentoida kovin tarkasti, koska taiteilijoiden nimiä ei ole merkitty hänen inventaarioihinsa, mutta hänen tiedettiin keränneen mytologisia ja uskonnollisia aiheita (esim. Rubensin teokset). Hugo van der Goesin upea varhainen hollantilainen teos on kirjattu hänen inventaarioihinsa. Vuonna 1478 tehty veistos esittää Skotlannin kuningas Jaakko III:tta ja tämän puolisoa, Tanskan prinsessa Margaretia, sillä on todennäköisesti ollut merkitystä sekä Annalle että Jaakko I:lle. Anna tilasi myös useita muotokuvia.[4]
Salisburyn jaarli Robert Cecil totesi melko kriittisesti, että Anna vietti mieluiten aikaa "kuolleiden maalareiden" kanssa, ja kuningatar oli asiasta samaa mieltä. Ollessaan jo kuolemaisillaan Hampton Courtin palatsissa vuonna 1619, kuningatar Anna siirrätti sinne useita suosikkiteoksiaan, kenties uskonnollisista syistä.[4]
Englannin kuningatar
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aviomiehensä noustua myös Englannin valtaistuimelle Anna kruunattiin Englannin kuningattareksi 1603 Westminster Abbeyssä. Vaikka hänellä oli vain vähän suoraa poliittista vaikutusvaltaa, hänen ylenpalttiset menonsa vaivasivat kuningas Jaakon hallituskautta vaivanneita taloudellisia vaikeuksia.[2]
Kuningatar Anna sairasteli vuodesta 1612 lähtien. Hän kuoli 44-vuotiaana Hampton Courtin palatsissa 4. maaliskuuta 1619[2] vesipöhöön, kuolinsyyntutkijat havaitsivat ruumiissa yleistä heikkenemistä, varsinkin maksassa. Etäisestä suhteestaan huolimatta puoliso Jaakko I oli osoitti merkkejä surusta aviovaimonsa kuoltua. Hänet haudattiin Henry VII Lady Chapeliin Westminster Abbeyhin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Royal Collection
- ↑ a b c d e f g Anne of Denmark | Scottish Queen, Electress Palatine & Protestant Reformer | Britannica www.britannica.com. Viitattu 7.6.2025. (englanniksi)
- ↑ Encyclopedia Britannica 1911
- ↑ a b c d Anne of Denmark, Queen of Great Britain (1574-1619) www.rct.uk. Viitattu 7.6.2025. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anna Tanskalainen Wikimedia Commonsissa
