Uskonnoton tapakulttuuri Suomessa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Osa artikkelisarjaa
Uskonnottomuus Suomessa

Yleistä
Elämänkatsomustieto
Uskonnottomien syrjintä Suomessa
Kirkon ja valtion erottamispyrkimykset Suomessa
Kirkosta eroaminen Suomessa
Uskonnoton tapakulttuuri Suomessa


Järjestöt ja toimijat
Eroakirkosta.fi
Prometheus-leirin tuki
Suomen humanistiliitto
Vapaa-ajattelijain liitto
Väinö Voipio -palkinto
Luettelo tunnetuista suomalaisista ateisteista

 n  k  m 
Pääartikkeli: Uskonnoton tapakulttuuri

Uskonnoton tapakulttuuri Suomessa kattaa suomalaisia uskonnottomia juhlatapoja. Näitä ovat elämänkaarijuhlat kuten häät, nimiäiset, aikuistumisjuhla, hautajaiset sekä vuodenaikajuhlat.[1][2][3]

Suomessa uskontokuntaan kuulumattomia oli vuonna 2018 noin 1,5 miljoonaa henkeä. Uskontokuntiin kuulumattomien määrä on ollut tasaisessa kasvussa.[4]

Uskonnotonta tapakulttuuria on kehittänyt Suomessa muun muassa Vapaa-ajattelijain liitto, joka on ylläpitänyt myös hautausmaita.[5] Uskontokuntiin sitoutumattomien juhliin tarjoaa tietoa ja palveluita Prometheus-seremoniat Oy, jonka yhteistyökumppaneina ovat Vapaa-ajattelijain liitto, Suomen humanistiliitto ja Prometheus-leirin tuki.[1][6]

Vuotuisjuhlat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useiden kristillisten juhlien takana on niitä vanhempi eurooppalainen perinne.[7] Esimerkiksi sana joulu tulee alun perin ennen kristinuskoa vietetyn talvipäivänseisauksen juhlan muinaisgermaanisesta nimestä.[8][9][10][11]

Koulujen kevätjuhlissa lauletaan kristillisen Suvivirsi-virren kaksi ensimmäistä säkeistöä.[12] Koska suvivirsi ei sisällöltään uskonnollisena sovi uskonnottomien mielestä kaikkien koululaisten yhteisenä laulettavaksi, siitä on tehty sanoitukseltaan ei-uskonnollinen muunnelma, Suvilaulu.[13][14] Jouluun liittyy muun muassa uskonnottomia joululauluja.[15]

Koulujen joulujuhlissa on vanhastaan ollut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon aseman vuoksi uskonnollista ohjelmaa. Opetushallitus toteaa, että kaikkien oppilaiden tulee voida osallistua juhlaan. Nykyisin usea koulu on erottanut uskonnollisen juhlan erilliseksi kokonaisuudeksi. Joulujuhla järjestetään kaikille kun taas joulukirkkoon menevät vain ne lapset, jotka kuuluvat samaan kirkkokuntaan.[16]

Häät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa avioliitto voidaan lain mukaan solmia eräiden uskontokuntien suorittamana vihkimisenä tai siviilivihkimisenä eli siviiliviranomaisen vahvistamana avioliittona.[17] Siviilivihkimisen toimittaa laamanni, käräjätuomari, käräjänotaari, henkikirjoittaja tai julkinen notaari. Ennen vihkimistä avioliittoon aikovien on yhdessä pyydettävä avioliiton esteiden tutkintaa maistraatilta.[18] Vihkimisellä tulee olla vähintään kaksi 15 vuotta täyttänyttä todistajaa. Todistajat voivat olla morsiusparin sukulaisia tai esimerkiksi maistraatin henkilökuntaa. Vihkimisessä kihlakumppaneiden tulee olla läsnä, ja heidän on vastattava myönteisesti heille tehtyihin kysymyksiin, minkä jälkeen vihkijä toteaa heidät aviopuolisoiksi.[18][19][20]

Todistajien läsnä ollessa vihkijä lausuu vihittäville: ”Avioliiton tarkoituksena on perheen perustaminen siihen kuuluvien yhteiseksi parhaaksi sekä yhteiskunnan säilymiseksi. Avioliitto on tarkoitettu pysyväksi, jotta perheen jäsenet voisivat yhdessä luoda onnellisen kodin.” Kihlakumppaneilta kysytään vuorollaan seuraavaa: ”Näiden todistajien läsnä ollessa kysyn Teiltä (nimi): tahdotteko ottaa tämän (nimi) aviopuolisoksenne rakastaaksenne häntä myötä- ja vastoinkäymisissä?” (Vastaus: Tahdon) ”Vastattuanne näin myöntävästi teille esitettyyn kysymykseen totean teidät aviopuolisoiksi.” Jos sormuksia vaihdetaan, lausutaan: ”Ottakaa (nimi) liittonne merkiksi sormus puolisoltanne.” Lopuksi ilmoitetaan: ”Teidät on nyt vihitty avioliittoon. Puolisoina olette keskenänne yhdenvertaiset. Osoittakaa avioliitossanne toinen toisillenne rakkautta ja keskinäistä luottamusta sekä toimikaa yhdessä perheen hyväksi.”[21]

Vihkimisen jälkeen hääpari järjestää hääjuhlan koristeluineen ja perinteineen kuten haluaa. Pariskunta voi esimerkiksi vaihtaa juhlassa vihkisormuksia keskenään. Häävieraat voivat esimerkiksi allekirjoittaa todistuksen, jolla kukin lupaa tukea uutta avioparia myötä- ja vastoinkäymisissä.[22][23]

Henkikirjoittaja voidaan myös kutsua vihkimään juhlapaikalle. Vihkikaavan lisäksi vihkijä saattaa pitää puheen tai lausua tilanteeseen sopivan runon. Häissä voivat puhua myös esimerkiksi morsiusparin vanhemmat, isovanhemmat, kaaso, puhemies tai ammattimainen juhlapuhuja. Toimitukseen voi liittyä myös musiikkiesitys. Kokonaisuutena vihkijuhla voi muodostua esimerkiksi seuraavasti:

  1. morsiusparin tai morsiamen sisääntulo musiikin soidessa
  2. tervetulotoivotus ja johdanto
  3. lauluesitys tai lausuntaa
  4. vihkikaava puolisoiksi julistamiseen asti
  5. sormusten vaihto ja suudelma
  6. vihkitodistuksen allekirjoitus ja luovutus hääparille
  7. vihkikaavan loppusanat
  8. vihkipari siirtyy onniteltavaksi.[20][24]

Uusimmissa maistraateissa on juhlavia vihkihuoneita. Ne ovat kuitenkin varsin pieniä, noin 10–20 hengen hääseurueen saleja. Käräjäoikeuden istuntosaliin voi sopia yli 50 henkeä.[20] Pääosa siviilivihkimisistä tapahtuu Suomessa maistraatin tiloissa virka-aikana, mutta monet parit ovat toivoneet myös mahdollisuutta maistraatin tilojen ja virka-ajan ulkopuoliseen vihkimiseen.[25] Siviilivihkimisten osuus on lisääntynyt tasaisesti 1989-luvun puolivälistä lähtien. Yli 50 prosenttia vihkimisistä on maistraatin suorittamia.[26]

Hyvinkään maistraatti ja sen henkilökunta sai Vapaa-ajattelijain liiton vuoden 2009 Väinö Voipio -tunnustuspalkinnon ”pitkäjänteisestä sekä ansiokkaasta palvelutyöstä suomalaisten siviilihääparien hyväksi”. Perusteluissa sanottiin: ”Poikkeuksellisen palvelualttiilla asenteellaan, joustavuudellaan virka-ajan ja -paikan ulkopuolisiin vihkimisiin sekä panoksellaan vihkiseremonioiden juhlavuuteen ja henkilökohtaisuuteen Hyvinkään maistraatin henkilökunta on osaltaan merkittävästi ollut edistämässä katsomusten tasa-arvoa Suomessa.”[25]

Vuoden 1734 lain mukaan avioliitto oli aina solmittava kirkollisella vihkimisellä. Siviilivihkiminen tehtiin lailliseksi vasta vuonna 1917 annetulla erillislailla.[27]

Nimiäiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Nimiäiset

Nimiäiset tai nimenantojuhla on lapsen nimenannon yhteydessä järjestettävä juhla[28], jossa lapsi esitellään suvulle ja perheystäville[29]. Lapsen vanhemmat päättävät vapaasti juhlan paikan ja tilanteen. Nimiäisiin saatetaan kutsua ulkopuolinen puhuja tai puhuja voi olla sukulainen tai ystävä.[30] Vuonna 2015 arviolta joka neljäs vauva sai nimensä uskonnottomasti.[31]

Nimenantojuhla voi mennä esimerkiksi seuraavasti:

  1. Lapsi puetaan juhlamekkoon
  2. Juhlapuhuja, vanhemmat tai kummi pitää puheen
  3. Äiti julkistaa lapsen nimen ja isä laskee vauvan päähän kukkaseppeleen
  4. Vieraat allekirjoittavat onnentoivotuksen lapselle.

Nimiäisissä kahvitarjoilu ja pienet lahjat ovat yleisiä, ja lapselle voidaan myös istuttaa oma puu.[22]

Vanhemmat saattavat haluta lapselle nimen, joka ei viittaa kristinuskoon. Alkuperäinen suomalainen nimiperinne katkesi kristinuskon valtakaudella. Omakielisiä etunimiä alettiin ottaa uudestaan käyttöön 1800-luvulta alkaen. Kristillisten nimien taustalla on usein pakanallinen historia. Monilla nimillä on myös useita eri kantamuotoja.[32]

Aikuistuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prometheus-koru.

Vapaa-ajattelijain liitto järjesti vuonna 1984 kaksipäiväisen elämänkatsomusleirin, jonka tavoitteena oli tarjota elämänkatsomuksellisia virikkeitä uskonnottomille nuorille. Kokeilu ei saanut jatkoa.[33][34]

Vuonna 1990 perustettiin uskonnottomien nuorten aikuistumisleirejä järjestämään Prometheus-leirin tuki ry.[33] Leiri käydään yleensä kahdeksannen tai yhdeksännen luokan jälkeen, 14–15-vuotiaana.[35] Vuonna 2008 leirin kävi lähes 1000 nuorta eli noin 1,5 % ikäluokasta.[36] Nimensä Prometheus-leiri on saanut kreikkalaisen jumaltaruston Prometheus-titaanilta, joka varasti tulen jumalilta ja antoi sen ihmisille. Leirin tavoitteena on rohkaista nuoria pohtimaan asioita, hahmottamaan ja kehittämään omaa elämänkatsomustaan, kunnioittamaan itseään ja muita sekä ottamaan vastuun itsestään ja maailmasta.[37] Leirin lopuksi järjestetään juhla, johon leiriläisten perheenjäsenet voivat osallistua. Juhlassa leiriläiset saavat päähänsä tuoreista oksista tai kukista tehdyn seppeleen ja kaulaansa hopeisen Prometheus-korun, jonka taakse on kaiverrettu leiriläisen nimi, leiripaikka ja leirin päättymispäivä.[38] Perhejuhlassa saatetaan esimerkiksi sytyttää ystävyyden kynttilät, soittaa juhlan päähenkilön mielimusiikkia ja pitää puheita siinä suhteessa kuin nuori haluaa[22].

Hautajaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hautausohjekortti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaa-ajattelijain liitto, Suomen humanistiliitto ja Pro-seremoniat ovat julkaisseet mukana pidettävän hautausohjekortin ja täydentävän yksityiskohtaisen lomakkeen, joilla kortin haltija voi kertoa läheisilleen, kuinka hän on halunnut hoidettavan kuolemaansa ja hautajaisiinsa liittyvät asiat. Tarkoituksena on, että luottokortin kokoisena kulkee haltijansa lompakossa, jolloin omaiset ja hoitohenkilökunta löytävät sen tarvittaessa ja näiden on helpompi tietää kuinka toimia vainajan toiveiden mukaisesti.[39]

Kortin avulla hoitolaitosten työntekijät voivat korvata uskontoon sidonnaisen käytännön muulla, jos potilaalta itseltään ei voida kysyä hänen tahtoaan. Kirjallinen tahdonilmaus on avuksi myös silloin, jos joku omaisista pyytäisi kirkollista ruumiinsiunausta, vaikka vainaja ei ollut kirkkokunnan jäsen. Tällöin papin ei tarvitse ryhtyä päättelemään pelkästään omaisten kertoman varassa, olisiko vainaja sittenkin toivonut kirkollista siunausta. Mikäli pappi siunaisi vainajan tietäen toimituksen olevan vastoin tämän eläessään ilmaisemaa vakaumusta, hän rikkoisi Kirkkojärjestystä.[39][40]

Kuolinilmoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteisiä uskonnottomien tunnuksia kuolinilmoituksissa ovat siviilirekisteriin kuuluvien lehvä sekä vapaa-ajattelijoiden liekkimalja.[41][42] Liekkimalja kuvaa Prometheuksen tulta. Vapaa-ajattelijain liitto on myynyt suruadresseja, seppeleisiin ja kukkiin kiinnitettäviä kortteja, hautakiveen kiinnitettävää liekkimaljaa, tuhkauurnia sekä muistolausekokoelmaa.[43][44]

Kuolinilmoitusten kuva-aiheista Suomessa ovat usein käytössä esimerkiksi kukat kuten kielo sekä linnut kuten joutsen.[45] Risti viittaa kristinuskoon. Suomessa ristikuviot ovat olleet runsaassa käytössä, koska sanomalehdet ovat säädelleet tiukasti ilmoituksia ja niiden kuva-aiheiden valikoimaa. Ruotsissa ilmoitukset ovat monimuotoisempia.[41]

Tekstissä kuolinajankohdan merkkinä usein käytetyn ristin sijasta voidaan käyttää lyhennettä k.[46]

Hautaus- ja muistotilaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uskonnottomat hautajaiset jakautuvat hautaus- ja muistotilaisuuteen.[22] Saattohetkeen kuuluu perinteisesti musiikkia, puhe ja kukkatervehdykset.[47] Uskonnollisesta hautauksesta uskonnoton tilaisuus eroaa siinä, että uskonnolliset piirteet kuten ristit, virret ja uskonnollinen puhe ovat poissa.[48]

Musiikkia soitetaan esimerkiksi uruilla, pianolla, sellolla tai huilulla. Usein tilaisuus alkaa musiikilla. Tämän jälkeen tulee kukkien lasku arkulle. Ennen puhetta voidaan soittaa musiikkia tai laulaa yhdessä.[22] Yleistä musiikkia on Albinonin Adagio tai Bachin Air. Ohjelmassa voi olla vainajan suosikkikappaleita ja hänen elämäänsä liittyvää musiikkia. Suomessa suosittuja muistotilaisuuden kappaleita ovat esimerkiksi ”Rakastan sinua elämä”, ”Ystävän laulu” ja ”Elämälle kiitos”.[48] Tämän jälkeen kutsuttu puhuja tai omainen pitää puheen. Loppusoiton jälkeen vainaja jätetään odottamaan tuhkaukseen vientiä tai kuljetetaan hautaan.[22]

Muistotilaisuuden aloituksena vieraat esimerkiksi voivat sytyttää tuikkukynttilät isolle tarjottimelle. Muistotilaisuudessa tarjotaan kahvi ja ystävät voivat kertoa muistojaan vainajasta. Vainajan elämään liittyviä valokuvia tai muistopöytä voi olla esillä.[22]

Vainajan tuhka voidaan sirotella luontoon. Ruumishautausta varten Vapaa-ajattelijain liiton jäsenyhdistykset ovat pitäneet yllä useita pieniä hautausmaita tuhkansirottelualueiden ohella. Vapaa-ajattelijain liitto on vaatinut, että kunnat tai maakunnat perustaisivat hautausmaita ja niiden yhteyteen tiloja saattohetkiä varten.[49] Helsingissä Hietaniemen krematoriolla on kaksi hautausmaan yhteydessä sijaitsevaa saattotilaa.[50][51]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Aurejärvi-Karjalainen 1999.
  2. Sawela, Henrik: Juhlat elämän taitekohdissa Vapaa ajattelija. 4/2001. Viitattu 4.1.2011.
  3. Humanistin juhlat, s. 22.
  4. Tilastokeskus: Väestörakenne Tilastokeskus. 1.4.2019. Viitattu 3.4.2019.
  5. Tiittula, Markus: Hautajaisten viettotavat monipuolistuvat 18.11.2010. Ylen uutiset. Viitattu 4.1.2011.
  6. Ollikainen, Marketta: Mitä kuuluu Pro-Seremonioille? Vapaa ajattelija. 4/2001. Viitattu 4.1.2011.
  7. Aurejärvi-Karjalainen, Anneli: Uskonnonvapaus perhejuhlissa Vapaa ajattelija. 1/2001. Viitattu 4.1.2011.
  8. Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 183.
  9. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 285. Helsinki: WSOY, 2004 (4. painos 2007). ISBN 951-0-27108-X.
  10. Sisättö, Vesa: Uskonto pois joulusta! Vihreä lanka. 11.12.2009. Viitattu 4.1.2011.
  11. Tontti, Jarkko: Pakanan joulu Vihreä lanka. 21.12.2007. Viitattu 4.1.2011.
  12. Rytsä, Paavo: Suvivirsi yle.fi. Ylen Elävä arkisto. Viitattu 29.9.2009.
  13. Suvivirrestä neutraali suvilaulu 28.11.2004. Vapaa-ajattelijain liitto ry. Viitattu 29.9.2009.
  14. Ollikainen, Marketta: Jo joutui armas aika Vapaa ajattelija. 2/2007. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto ry. Viitattu 29.9.2009.
  15. Muu joulumusiikki Joulu.info. Viitattu 3.12.2009.
  16. Visala, Hanna: Moni koulu pitää uskonnollisen joulujuhlan erikseen 14.12.2010. Ylen uutiset. Viitattu 25.12.2010.
  17. Hartikainen, Erkki (toim.): Avioliiton solmiminen Siveys ja todellisuus: Peruskoulun elämänkatsomustieto 7. 5.2.2009. Suomen ateistiyhdistys. Viitattu 5.12.2009.
  18. a b Avioliiton solmiminen Oikeusministeriö. Viitattu 5.12.2009.
  19. Avioliittolain 19 § (16.4.1987/411) Finlex. Viitattu 5.12.2009.
  20. a b c Siviilivihkiminen Naimisiin.info. Viitattu 4.1.2011.
  21. Vihkiminen Maistraatit Magistraterna. Viitattu 26.8.2015.
  22. a b c d e f g Laitinen, Jaana: Naimisiin ilman papin aamenta. Helsingin sanomat, 6.11.2006.
  23. Liukkonen, Johanna: Vain seremonian sisältö erottaa siviilihäät kirkollisista Helsingin sanomat. 16.7.2001. Viitattu 4.1.2011.
  24. Käytännön vinkkejä häätilaisuuden järjestäjille Hyvinkään maistraatti. Viitattu 4.1.2011.
  25. a b Väinö Voipio -palkinto Vapaa-ajattelijain liitto ry. Viitattu 26.5.2010.
  26. Siviilivihkimiset ensimmäistä kertaa kirkkohäitä suositumpia 21.4.2015 YLE
  27. Kaivola, Terttu: Naimisiin ennen wanhaan Naimisiin.info. Viitattu 5.12.2009.
  28. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  29. Moilanen, Kaisu: Nimen paljastaminen huipentaa nimiäiset Helsingin sanomat. 21.7.2008. Viitattu 22.8.2009.
  30. Aurejärvi-Karjalainen, Anneli: Perheen omat juhlat. Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23761-2.
  31. Kastettujen määrä romahti - entistä useammassa perheessä lapselle pidetään nimiäiset Etelä-Suomen Sanomat. 13.6.2016. Viitattu 13.10.2017.
  32. Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 88.
  33. a b Niemelä, Kati: Rippikoulu ja Prometheus-leiri aikuistumisriitteinä Kirkon tutkimuskeskus. Viitattu 26.8.2007. Julkaistu teoksessa Kuure, Tapio & Vuori, Mika & Gissler, Mika (toim.): Viattomuudesta vimmaan. Lapsuudesta nuoruuteen -siirtymävaiheen tarkastelua. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto: Nuorisoasiain neuvottelukunta: Stakes, 2002. ISBN 951-33-1303-4.
  34. Sundström, Kimmo: Visiosta tosioon: Vapaa-ajattelijain liiton vaiheista vuosina 1998–2003 (PDF) Vapaa ajattelija. 1/2003. Viitattu 1.6.2010.
  35. Prometheus-leirit kesällä 2009 Prometheus-leirin tuki ry. Viitattu 10.3.2009.
  36. Protu-UKK Kotkanpesä. Viitattu 3.10.2009.
  37. Prometheus-leiritoiminnan periaatteet Prometheus-leirin tuki ry. Viitattu 28.7.2007.
  38. Mikä on Prometheus-koru? Prometheus-leirin tuki ry. Viitattu 1.6.2010.
  39. a b Siviilihautajaiset.fi (Sivut ”Tahdon siviilihautajaiset” ja ”Milloin siviilihautajaiset?”) siviilihautajaiset.fi. Viitattu 12.12.2009.
  40. Kirkkojärjestys 8.11.1991/1055 v. 1993 Finlex. Viitattu 12.12.2009.
  41. a b Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 158.
  42. Sundström, Kimmo: Kesäkuvia (Kuvassa sivulla 10 on liiton vanha tunnus) 26.8.2007. Pääkaupunkiseudun ateistit. Viitattu 11.6.2011.
  43. Hautausmaa Vapaa-ajattelijain liitto ry. Viitattu 11.6.2011.
  44. Uskonnoton tapakulttuuri Vapaa-ajattelijain liitto ry. Viitattu 11.6.2011.
  45. 2-palstan kuolinilmoitusten ristit ja tunnukset Savon sanomat. Viitattu 16.11.2009.
    Kuolinilmoitusten ristit ja tunnukset (PDF) Helsingin sanomat. Viitattu 16.11.2009.
    Kuolinilmoitukset (PDF) Etelä-Suomen sanomat. Viitattu 16.11.2009.
    Kuolinilmoitukset (PDF-tiedostot Risti, Tunnukset ja Koristekuvat) Aamulehti. Viitattu 16.11.2009.
  46. Sundström, Kimmo: Uusi Vapaa ajattelija -lehti ilmestyi 12.4.2012. Pääkaupunkiseudun ateistit ry. Viitattu 16.4.2012.
  47. Saari, Susanna: Saattohetki on kaunis ilman siunaustakin. Kaleva, 24.2.2008.
  48. a b Saarinen, Taina: Muistojuhla ilman uskonrituaaleja Kansan uutiset. 26.3.2009. Viitattu 16.12.2009.
  49. Salomaa, Janne: Hautaan ilman pappia. Helsingin sanomat, 14.9.2008.
  50. Sauvala, Milka: Uskonnottomat kaipaavat tiloja siviilihautajaisiin Helsingin sanomat. 29.6.2005. Viitattu 4.1.2011.
  51. Savolainen, Anne: Espoossa uskonnottomien saattotilaisuudet vain taivasalla Turun sanomat. 30.1.2009.. Viitattu 4.1.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]