Uros Live

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uros Live
Uros Live logo.png
Rakennuksen tiedot
Sijainti Tampere, Suomi
Rakennustyöt aloitettu 2017 syksy
Avattu 2021 (tavoite: vuoden viimeisellä neljänneksellä)
Kenttä jää
Kustannukset 124 miljoonaa
Arkkitehti Daniel Libeskind
Aiemmat nimet Tampereen Kannen areena
Käyttäjät

Ilves, Tappara, Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2022 (mm. loppuottelu)

Katsojakapasiteetti

13 000 (jääkiekko)
15 000 (konsertit)

Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Uros Live -areena on rakenteilla oleva monitoimiareena Tampereen keskustassa. Areena nousee Sorin sillasta etelään rautatien päälle, Tampereen rautatie- ja linja-autoasemien läheisyyteen. Sillan ja areenan väliin tulee kansi, joka muodostaa torimaisen aukion ja pääsisäänkäynnin areenaan. Maaliskuussa 2020 julkistettiin yhteistyösopimus oululaisen Uros-konsernin kanssa. Kymmenvuotisen sponsorisopimuksen mukaan areenan nimeksi tulee Uros Live.[1]

Hankkeen suunnittelu ja rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NCC-yhtiö palkkasi keväällä 2010 hankkeen suunnittelukonsultiksi Daniel Libeskindin.[2] Keskusareena Oy ilmoittaa monitoimiareenan vuosittaiseksi kävijäarvioksi lähes 700 000 ihmistä.[3] Hankkeen päämiehenä on toiminut Rikard Bjurström. Hän on myös Tampereen Keskusareena Oy:n puheenjohtaja.

Tampereen kaupunki olisi avustamassa hallihanketta sijoittamalla junaradan peittävään kanteen ainakin 22,7 miljoonaa euroa ja kunnallistekniikkaan noin 9 miljoonaa euroa.[4] Näiden lisäksi kunta ei peri rakennuttajalta hankkeen kaavoitusmaksuja, lunastaa tai vuokraa kannen päälle syntyvän monitoimiareenan tontin ja avustaa vielä 30 vuoden ajan Keskusareenan kiinteistöyhtiötä tonttivuokran ja kiinteistöveron verran. Lisäksi Tampereen kaupunki ostaisi vielä monitoimiareenasta erikseen sovittavia palveluita joka vuosi 500 000 eurolla 15 vuoden ajan.[5]

Bjurström on vakuuttanut hallihankkeen talouden olevan hyvä, mutta huolimatta puheista yksityisestä rahoituksesta hankkeelle on kaavailtu Tampereen kaupungin tuen lisäksi vielä muun muassa valtionavustusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan Bjurströmin kaavailema valtionavustus on mahdoton ilman erityisrahoitusta tai -päätöstä.[6] Myös opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön rakennustarkastaja Mauri Peltovuoren mukaan tällaisille hankkeille on varattu vain 15 prosentin kehysmäärärahoista.[7]

Arviot hankkeen kokonaiskustannuksista ovat nousseet alkuperäisestä 45 miljoonasta eurosta ensin 70 miljoonaan euroon ja sitten 95,2 miljoonaan euroon. Tämän hetkinenmilloin? Kansi ja areena -hankkeen kokonaiskustannusarvio on 550 miljoonaa euroa sisältäen pohjoiskannen tornitalot.[8]

Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksestä osallistua Tampereen Kansi ja Keskusareenahankkeeseen syyskuussa 2010 valitettiin hallinto-oikeuteen. Valitukset hylättiin maaliskuussa 2012.[9] Korkein hallinto-oikeus hylkäsi 12.9.2012 kaikki hankkeeseen kohdistuneet valitukset. KHO käsitteli asian Tampereen kaupungin pyynnöstä kiireellisenä.[10]

Tampereen kaupunki ilmoitti maaliskuussa 2014, ettei se jatka hankkeen toteuttamista Bjurströmin Tampereen Keskusareena Oy:n kanssa, vaan hakee uusia kumppaneita hankkeeseen[11]. NCC-yhtiö ilmoitti kuitenkin vetäytyvänsä Tampereen keskusareenahankkeesta joulukuussa 2014 pitämässään tiedotustilaisuudessa.[12]

Helmikuussa 2016 Tampereen kaupunki valitsi SRV:n hankkeen toteuttajaksi.[13] Monitoimiareenan päälle aiotaan rakentaa myös hotelli. Rakennustyöt alkoivat keväällä 2017.[14]

Käyttötarkoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Areena on osa laajempaa kokonaisuutta, johon kuuluu toimistotiloja, hotelli, kasino ja ravintoloita. Nämä mahdollistavat kaupallisen käytön silloin, kun hallissa ei ole muita tapahtumia. Areenalta löytyvät puitteet niin kansainvälisten tähtiartistien sekä suurten urheilu- ja viihdetapahtumien vaatimille megatuotannoille kuin myös kongresseille ja erilaisille yritystapahtumille. [15]Areenalla tullaan järjestämään mm. Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut vuonna 2022.

Uusi kotihalli Ilvekselle ja Tapparalle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen jääkiekkojoukkueille Ilvekselle ja Tapparalle tulee areenasta uusi kotihalli vanhan Hakametsän jäähallin tilalle. Alustavien suunnitelmien mukaan halliin mahtuisi noin 13 000 katsojaa jääkiekko-otteluihin. Aitioita tulee olemaan 52 kappaletta, joista 46 on suunniteltu 15 tai 18 käyttäjälle. Areenayhtiön hallinnoimat kuusi suurempaa 40 hengen ryhmäaitiota on suunnattu lyhytaikaiseen vuokrauskäyttöön. Seuroille tullaan tarjoamaan konttori- ja fanituotemyyntitiloja.[16]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uros Live -areena on saavutettavissa hyvin kaikilla liikennemuodoilla. Areenalle on kevyen liikenteen yhteydet Kalevantieltä, Sorinkadulta ja siltaa pitkin Kanslerinrinteeltä. Linja-autoliikenne kulkee areenan edestä Kalevantietä. Alueelle rakennetaan erillinen pysäköintitalo, mutta paikkoja pysäköintitalossa on hyvin rajallisesti. Rautatieasema, linja-autoasema ja lähin raitiovaunupysäkki sijaitsevat areenan läheisyydessä. Lähiympäristössä on käytössä monia pysäköintilaitoksia.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

5. maaliskuuta 2020 monitoimiareenan nimeksi muutettiin Uros Live, joka tulee areenan pääsponsorilta Uros-yritykseltä. Uusi nimi herätti hilpeyttä sosiaalisessa mediassa. Tampereen Ilves twiittasi sen olevan anagrammi sanoista our Ilves (meidän Ilves). Tampereen vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Olga Haapa-aho vaati tiedotteessaan nimeä vaihdettavaksi sukupuolittuneena.[17][18][19] Nimi Uros tulee sanoista Universal Roaming Solutions.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. https://yle.fi/uutiset/3-11241911
  2. Maailmankuulu arkkitehti mukaan Tampereen Kansi ja Keskusareenan suunnitteluun 23.6.2010. NCC. Viitattu 23. elokuuta 2012.
  3. Tampereen Keskusareena pähkinänkuoressa Tampereen Keskusareena Oy. Viitattu 23. elokuuta 2012.
  4. Tampere hyväksyi Keskusareenan vaatimat lisämiljoonat 30.5.2011. Aamulehti. Viitattu 23. elokuuta 2012.
  5. Ari Järvelä: Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Tampereen Kansi ja Keskusareena -hankkeen 19.5.2010. Tampereen kaupunki. Viitattu 23. elokuuta 2012.
  6. Juha Lehtinen: Tampereen Keskusareenaa ei löydy budjetista eikä hallitusohjelmasta 23.8.2011. Aamulehti. Viitattu 23. elokuuta 2012.
  7. Riku Korkki: Keskusareenaan haetaan valtiolta kymmenen miljoonaa - MM-kisat yhä kiikarissa 30.12.2010. Aamulehti. Viitattu 23. elokuuta 2012.
  8. Antti Lehmusvirta: Keskusareenan rahoitus varmistumassa – rakentaminen halutaan aloittaa ensi kesänä 14.6.2011. Aamulehti. Viitattu 23. elokuuta 2012.
  9. Keskusareenaa pusketaan eteenpäin – Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset 15.3.2012. Aamulehti. Viitattu 23. elokuuta 2012.
  10. http://yle.fi/uutiset/tampereen_keskusareenan_rakentaminen_voi_alkaa/6292510
  11. http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194884010543/artikkeli/keskusareenalle+etsitaan+uutta+toteuttajaa+tampereella.html?utm_source=leiki&utm_medium=aamulehti&utm_campaign=kontekstuaalinen
  12. http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194948316348/artikkeli/keskusareenan+tiedotustilaisuus+ncc+vetaytyy+hankkeesta.html
  13. Kilpailutus ratkesi: Tampereen Kannen ja areenan rakentaja on selvillä aamulehti.fi. Viitattu 19.2.2016.
  14. Tampereen uuden areenan katolle tulee 300 huoneen hotelli aamulehti.fi. Viitattu 19.2.2016.
  15. Etusivu UROS LIVE. Viitattu 30.4.2020.
  16. Tampereen monitoimiareena Tampereen Keskusareena Oy. Viitattu 23. elokuuta 2012.
  17. https://www.is.fi/muutlajit/art-2000006428829.html
  18. https://www.is.fi/muutlajit/art-2000006428920.html
  19. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/232e0598-fc8e-47e8-a508-f0bdf6d8d4ce

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]