Tuomas Kilvoittelijan kirja

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tuomas Kilvoittelijan kirja tai Tuomaan kirja on Uuden testamentin apokryfisiin kirjoihin kuuluva kirjoitus, joka tunnetaan Nag Hammadin kirjastosta. Sitä ei tule sekoittaa Tuomaan evankeliumiin.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuomas Kilvoittelijan kirjan ainoa tunnettu koptinkielinen käsikirjoitus perustuu mitä todennäköisimmin kreikankieliseen alkutekstiin. Kirjoituksen muodostumisesta on useita teorioita. Koska kirjoituksesta vain noin kolme viidesosaa muodostaa dialogin ja loppuosa on Jeesuksen monologia, kirjoitus on alun perin saattanut muodostua kahdesta erillisestä kirjoituksesta. Koska kirjoituksella on kaksi nimeä, jotkut ovat arvelleet sen olleen alun perin kirje, "Kilvoittelijan kirje", jonka on kirjoittanut hellenistisen filosofian omaksunut juutalainen. Myöhemmin kirjoitukselle olisi annettu kristillinen asetelma ja se olisi muutettu dialogiksi.

Lisäksi koska kirjoittajaksi on nimetty "Mattaias", jotkut ovat arvelleet sen olevan kadonnut Mattiaan evankeliumi.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoituksen alku on hyvin samanlainen kuin Tuomaan evankeliumissa — kirjoitus esittää olevansa Jeesuksen salattua opetusta apostoli Tuomaalle. Näiden kirjoitusten välillä on myös muita yhteyksiä muun muassa pelastusta koskevissa käsityksissä.[1]

Kirjoituksen sisältö on tyyliltään melko gnostilainen siinä, että se painottaa yksityistä, salattua tietoa. Kirjoituksesta kuitenkin puuttuvat kaikki viittaukset gnostilaiseen kosmologiaan, jotka ovat tyypilliä useille muille erityisesti setiläisen gnostilaisuuden kirjoituksille. Näin teksti on todennäköisemmin tulosta juutalaisen ja hellenistisen ajattelun yhteensulautumasta, joka on osoitettu kristilliselle yleisölle.

Jeesus puhuu Tuomaalle "kaksoisveljenään" ja "tosi ystävänään" ja kertoo hänelle kuolevaisuudesta ja erityisesti seksuaalisuudesta. Kirjoitus käsittelee muun muassa seksuaalisuuden pahuutta ja selibaatin hyötyjä. Jeesus selittää, kuinka selibaatti tarjoaa tien pelastukseen, ja kuinka seksuaalinen halu on tuli, joka juovuttaa mielet ja saa sielut suunniltaan. Viisas kuitenkin pakenee himoa ja totuuden etsijä voi löytää levon. Lopussa Jeesus kuvaa, minkä rangaistuksen selibaatin pilkkaajat saavat, ja lausuu kaksitoista valitusta himosta, joka polttaa Tuomasta.

Lainauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Voi teitä, jotka panette toivonne lihaan, tuhoutuvaan vankilaan. Kuinka kauan olette unohduksen vallassa ja kuinka kauan luulette, että katoamattomatkin tuhoutuvat. Teidän toivonne perustuu tähän maailmaan, ja tämä elämä on teidän jumalanne. Te turmelette sielunne!" (s. 143, suomennos Ismo Dunderberg, Antti Marjanen ja Risto Uro)

"Voi teitä, jotka himoitsette naisväen läheisyyttä, saastaista yhteiselämää naisen kanssa!" (s. 144)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Uro, s. 323.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • "Tuomas Kilvoittelijan kirja". Johdanto Risto Uro, suomennos ja selitykset Ismo Dunderberg, Antti Marjanen ja Risto Uro. Teoksessa Dunderberg, Ismo; Marjanen, Antti: Nag Hammadin kätketty viisaus - gnostilaisia ja muita varhaiskristillisiä tekstejä, 2. täydennetty painos. WSOY, Helsinki 2005. ISBN 951-0-30859-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]