Keskustelu Vapahtajan kanssa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Keskustelu Vapahtajan kanssa on gnostilainen kirjoitus, joka tunnetaan Nag Hammadin kirjastosta. Kirjoituksesta tunnetaan vain yksi hyvin vaurioitunut koptinkielinen kappale. Säilyneistä osista on voitu päätellä, että kyseessä on dialogimuotoinen keskustelu Jeesuksen kanssa. Keskustelun keskellä on muutama laajempi keskeytys, jotka vaikuttavat olevan poissa paikaltaan ja jotka on vain pinnallisesti upotettu dialogiin.

Dialogi alkaa joukkolla esoteerista tietoa ja sen tavoittelua koskevia kysymyksiä. Tämän jälkeen kirjoitus siirtyy käsittelemään maailman alkuperää. Luomisen jälkeen siirrytään gnostilaiseen kysymys-vastaus-osioon siitä, kuinka pelastus saavutetaan gnosiksen avulla. Tämä kuitenkin keskeytyy luonnonhistoriallisella esityksellä neljästä klassisesta alkuaineesta, taivaan ja maan voimista, jne. Tämän jälkeen kirjoituksessa esitetään apokalyptinen näky, jossa Tuomaalle, Marialle ja Matteukselle näytetään helvetti maan reunan suojasta, ja enkeli julistaa, että materiaalinen maailma oli paha luomus, jota ei ollut tarkoitettu syntyväksi. Tämä viittaa gnostilaiseen käsitykseen pahasta luojajumalasta, demiurgista. Lopulta teksti palaa jälleen dialogiin.

Tekstin poikkeamat sivukertomuksiin sekä se, että Jeesuksesta käytetään välillä nimitystä "Herra" ja välillä nimitystä "Vapahtaja" viittaavat joidenkin tutkijoiden mukaan siihen, että kirjoitus on koottu neljästä tai viidestä erillisestä kirjoituksesta. Koska kirjoitus on kuitenkin niin vahingoittunut, on osoittautunut liian vaikeaksi tutkia, mitä nämä kirjoitukset voisivat olla. Dialogilla on kuitenkin joitakin yhtäläisyyksiä Tuomaan evankeliumin kanssa.

Vaikka teksti vaikuttaakin naisvihamielistä sanoessaan, että naisten tulisi "luopua siitä mitä nainen tekee" (s. 144), sen katsotaan yleisesti viittaavan enemmän luopumiseen seksuaalisuudesta ja siten lasten synnyttämisestä, mikä kuvaa gnostilaisten ruumisvihamielisyyttä.

Lainauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Jos ihminen [ei] tunne [sitä, minkä] täydellisyys [saa aikaan], hän ei tiedä mitään. Valoa ei voi nähdä, ellei ole pimeässä. Jollei [ymmärrä], kuinka tuli sai alkunsa, palaa lopulta tulessa." (Keskustelu Vapahtajan kanssa s. 34-35, suomennos Risto Uro, s. 363.)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Keskustelu Vapahtajan kanssa. Johdanto, suomennos ja selitykset Risto Uro. Teoksessa Dunderberg, Ismo; Marjanen, Antti: Nag Hammadin kätketty viisaus - gnostilaisia ja muita varhaiskristillisiä tekstejä, 2. täydennetty painos. WSOY, Helsinki 2005. ISBN 951-0-30859-5.
  • D. De Conick, April: "The 'Dialogue of the Savior' and the Mystical Sayings of Jesus". Vigiliae Christianae, Vol. 50, No. 2. (1996), ss. 178-199.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]