Jaakobin salainen kirja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jaakobin salainen kirja
Kirjailija tuntematon
Kieli kopti
Genre kirje
Julkaistu 100-luku
Suomennos
Suomentaja Petri Luomanen
Kustantaja WSOY
Julkaistu 2005
ISBN 951-0-30859-5
Sarja: Nag Hammadin kirjasto
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Jaakobin salainen kirja on Uuden testamentin apokryfiseen kirjallisuuteen kuuluva kirjoitus, joka tunnetaan Nag Hammadin kirjastosta (koodeksi I, kirja 2). Se ilmoittaa kuvaavansa Jeesuksen ylösnousemuksensa ja taivaaseenastumisensa välisenä aikana Pietarille ja Jaakobille antamia salaisia opetuksia.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakobin salainen kirja tunnetaan Nag Hammadin kirjastosta yhtenä vaurioituneena kappaleena. Vaikka kirjoitus on koptinkielinen käännös kreikankielisestä alkutekstistä, sen kirjoittaja väittää kirjoituksen alkupuolella sen olleen kirjoitettu hepreaksi. Koska kirjoitus viittaa kristittyjen vainoihin ja marttyyrikuolemiin, on epätodennäköistä, että se olisi kirjoitettu vuoden 313 jälkeen, jolloin keisari Konstantinus Suuri lopetti vainot. Kirjoituksen muista yksityiskohdista on päätelty, että se olisi kirjoitettu toisella vuosisadalla, mahdollisesti sen ensimmäisellä puoliskolla.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakobin salainen kirja on muodoltaan kirje Jaakobilta jollekin toiselle henkilölle, jonka nimi ei käy selville tekstin turmeltumisen vuoksi. Kirjoittaja kertoo Jeesuksen opettaneen lisää ja vastanneen erilaisiin kysymyksiin 550 päivää ylösnousemuksensa jälkeen, ennen taivaaseen astumistaan. Tuona aikana Jaakob ja Pietari saivat salaisia ohjeita, mutta loppujen lopuksi vain Jaakob vaikuttaa ymmärtäneen, mitä tapahtui. Näin kirjoitus vihjaa muun muassa Marian evankeliumin ja Johanneksen evankeliumin joidenkin kohtien tavoin, ettei Pietari olisi edustanut Jeesuksen opetusten oikeaa tulkintaa.

Jeesuksen opetukset ovat epätavanomaisia ja näennäisesti ristiriitaisia. Osa opetuksista on vertauksia. Hän kutsuu Pietarin ja Jaakobin Taivasten valtakuntaan kanssaan, mutta toisten oppilaiden kysymykset kääntävät heidän ajatuksensa muualle, ja he menettävät tilaisuutensa. Myöhemmin Jaakob esitetään lähettämässä muut apostolit pois, mikä antaa ymmärtää, että hän olisi toiminut Jeesuksen seuraajana liikkeen johdossa.

Kirjoituksen kehyksenä toimiva kirje vaikuttaa tekstiin nähden itsenäiseltä. Tämän vuoksi jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että kirjoitus olisi alun perin koostunut useasta erillisestä eri kirjoittajan kirjoittamasta tekstistä, jotka on liitetty yhteen. Tämä selittäisi myös opetusten sisäisen ristiriitaisuuden.[1] Kirje viittaa aikaisempaan ”salaiseen evankeliumiin”, joka saattaa olla kadonnut. Keskustelu marttyyriudesta ja profetioista vaikuttaa myös muuhun kirjoitukseen nähden erilliseltä, muun kirjoituksen koostuessa lyhyistä opetuksista. Tutkijat ovat edelleen erimielisiä siitä, ovatko kirjoituksen suurimmat yhtäläisyydet Uuden testamentin kanonisiin kirjoihin osa alkuperäistä tekstiä vai myöhemmän toimittajan kädenjälkeä.

Suhteet muihin teksteihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monille tutkijoille jotkut kirjan opetukset ovat luonteeltaan gnostilaisia, koska ne ovat epäyhteensopivia kanonisten kirjoitusten kanssa. Kirjoitus myös löydettiin Nag Hammadista yhdessä muiden gnostilaisten kirjoitusten kanssa, ja se käyttää gnostilaista sanastoa esimerkiksi puhumalla pelastuksesta ”täyteytenä”. Sen opetukset eivät kuitenkaan ole valentinolaisia tai minkään muun gnostilaisen kosmologian mukaisia, joten sitä ei yleensä lueta puhtaasti gnostilaisiin kirjoituksiin.

Monet Jaakobin salaisen kirjan opetukset ovat kuitenkin myös yhteneviä kanonisten evankeliumien kanssa, ja se sisältää viittauksia muun muassa opetuksiin hyvästä paimenesta, sinapinsiemenestä, neitsyiden lampuista ja työmiesten palkasta. Viittaukset pelastukseen ”ristin kautta” antavat ymmärtää, että kirjoittaja olisi tuntenut Paavalin kirjeitä tai ainakin hänen opetuksiaan. Jotkut tutkijat katsovat, että kirjoituksen varhaisin versio olisi ollut kanonisiin kirjoituksiin nähden itsenäinen, mutta myöhempi toimittaja olisi lisännyt siihen viittauksia kanonisiin kirjoituksiin.

Kirjoituksen mukaan Jeesus opetti 550 päivää ylösnousemuksensa jälkeen, ennen taivaaseen astumistaan, mutta Apostolien tekojen tarjoaman perinteisen käsityksen mukaan Jeesus nousi taivaaseen 40 päivää pääsiäisen jälkeen. Näin on mahdollista, ettei kirjoittaja tuntenut Apostolien tekoja. Irenaeuksen mukaan jotkut valentinolaiset ja ofiitit opettivat, että Jeesuksen taivaaseen astuminen tapahtui 18 kuukautta ylösnousemuksen jälkeen.[2][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Luomanen, Petri: ”Johdanto”. Teoksessa Dunderberg & Marjanen 2005, s. 375–397.
  2. Irenaeus: Adversus haeresis I 3,2; PG 7, 469; SC 264, 52; Adversus haeresis I 30,14; PG 7, 703; SC 264, 382–384)
  3. Zwiep, Ariw W.: Assumptus est in caelum. Rapture and Heavenly Exaltation in Early Judaism and Luke-Acts (Auferstehung. The fourth Durham-Tübingen Research Symposium Resurrection, Transfiguration and Exaltation in Old Testament, Ancient Judaism and Early Christianity (Tübingen, September 1999) hg. v. F.Avemarie/H. Lichtenberger. Wissenschaftliche Untersuchungen zum Neuen Testament 135. Tübingen) dare.ubvu.vu.nl. 2001.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jaakobin salainen kirja. Johdanto, käännös ja selitykset Petri Luomanen. Teoksessa Dunderberg, Ismo & Marjanen, Antti (toim.): Nag Hammadin kätketty viisaus – gnostilaisia ja muita varhaiskristillisiä tekstejä, s. 375–393. 2. täydennetty painos. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30859-5.

Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • The Apocryphon of James. Teoksessa Robinson, James M. (toim.): The Coptic Gnostic Library. Volume 1. A Complete Edition of the Nag Hammadi Codices (5 vols.). Brill, 2002. ISBN 978-90-04-11702-0. Koptinkielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.
  • The Apocryphon of James. Teoksessa Robinson, James M. (toim.): The Nag Hammadi Library in English, s. 29–37. The Definitive Translation of the Gnostic Scriptures Complete in One Volume. Composition by E. J. Brill, The Netherlands. 3rd revised edition. HarperSanFrancisco, 1990. ISBN 0-06-066935-7. Englanninkielinen käännös.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]