Ero sivun ”Suomen juhlapäivät” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
mikä ihmeen St. Urho's Day..? |
|||
Rivi 142: | Rivi 142: | ||
[[Luokka:Suomalaiset juhlapäivät|*]] |
[[Luokka:Suomalaiset juhlapäivät|*]] |
||
[[ar:أعياد فنلندا]] |
|||
[[en:Public holidays in Finland]] |
[[en:Public holidays in Finland]] |
||
[[fr:Fêtes et jours fériés en Finlande]] |
[[fr:Fêtes et jours fériés en Finlande]] |
Versio 14. lokakuuta 2010 kello 15.12
Suomen juhlapäivät ovat Suomen kulttuurin perinteissä erityisinä pidettyjä päiviä.
Lakisääteiset juhlapäivät
- Pääartikkeli: Pyhäpäivä
Seuraavat päivät ovat virallisia vapaapäiviä.
Päivämäärä | Suomalainen nimi | Huomautuksia | |
---|---|---|---|
1. tammikuuta | Uudenvuodenpäivä | ||
6. tammikuuta | Loppiainen | ||
Liikkuva, perjantai | Pitkäperjantai | ||
Liikkuva, sunnuntai | Pääsiäispäivä | ||
Liikkuva, maanantai | 2. pääsiäispäivä | ||
1. toukokuuta | Vappu | ||
Liikkuva, torstai | Helatorstai | 40 päivää pääsiäisen jälkeen. | |
Liikkuva, sunnuntai | Helluntaipäivä | 50 päivää pääsiäisen jälkeen. | |
Kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai | Juhannuspäivä | ||
Lokakuun 31. ja marraskuun 6. päivän välinen lauantai | Pyhäinpäivä | ||
6. joulukuuta | Itsenäisyyspäivä | ||
25. joulukuuta | Joulupäivä | ||
26. joulukuuta | 2. joulupäivä tai Tapaninpäivä |
Liputuspäivät
- Pääartikkeli: Luettelo Suomen liputuspäivistä
Suomessa liputuspäivät Suomen lipulla jaetaan virallisiin ja vakiintuneisiin päiviin.
Viralliset liputuspäivät luetellaan Suomen lipulla liputtamisesta annetussa asetuksessa[1]. Näinä päivinä valtion virastot ja laitokset on lailla velvoitettu liputtamaan.
Seuraavat kuusi juhlapäivää ovat virallisia liputuspäiviä:
- 28. helmikuuta, Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä
- 1. toukokuuta, vappu, suomalaisen työn päivä
- toukokuun toinen sunnuntai, äitienpäivä
- 4. kesäkuuta, puolustusvoimain lippujuhlan päivä
- kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai, juhannus, Suomen lipun päivä
- 6. joulukuuta, itsenäisyyspäivä
Lisäksi on kolmetoista muuta päivää, joina liputtamista suositellaan, vaikka niistä ei säädetä laissa:
- 5. helmikuuta, J. L. Runebergin päivä
- 19. maaliskuuta, Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä
- 9. huhtikuuta, Mikael Agricolan päivä eli suomen kielen päivä
- 27. huhtikuuta, kansallinen veteraanipäivä
- 9. heinäkuuta, Eurooppa-päivä
- 12. toukokuuta, J. V. Snellmanin päivä eli suomalaisuuden päivä
- toukokuun kolmas sunnuntai, kaatuneiden muistopäivä
- 6. heinäkuuta, Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä
- 10. lokakuuta, Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä
- 24. lokakuuta, Yhdistyneiden kansakuntien päivä
- 6. marraskuuta, ruotsalaisuuden päivä
- marraskuun toinen sunnuntai, isänpäivä
- 8. joulukuuta, Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä
Suomalaisia piirteitä
Suomessa juhlinta on perinteisesti aloitettu jo juhlapäivän aattona. Uudenvuodenaatto, vapunaatto, juhannusaatto ja jouluaatto ovat varsinaisia juhlapäiviä, joita seuraavat vapaapäivät toimivat enemmänkin lepopäivinä.[2]
Ateistien etujärjestöjen kuten Vapaa-ajattelijain liiton mielestä kirkolliset juhlapäivät virallisessa kalenterissa loukkaavat ajatuksenvapautta ja valtion puolueettomuutta uskontojen suhteen. Evankelis-luterilaiset juhlapäivät on poistettava valtakunnallisten vapaapäivien joukosta osana kirkon ja valtion eroa.[3][4]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Asetus liputuksesta Suomen lipulla 26.5.1978/383 Finlex
- ↑ Aalto, Satu (toim.): Suuri perinnekirja: Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt, s. 19. Hämeenlinna: Karisto, 1999. ISBN 951-23-3963-3.
- ↑ Hartikainen, Erkki: Raportti uskonnonvapaudesta 2. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto, 1980.
- ↑ Viite: 34/041/1998 Lausuntopyyntönne uskonnonvapauskomitean mietinnöstä (06.04.2001) Vapaa-ajattelijain liitto ry. Viitattu 23.5.2010.
Kirjallisuutta
- Aalto, Satu (toim.): Suuri perinnekirja: Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt. Hämeenlinna: Karisto, 1999. ISBN 951-23-3963-3.
- Hautala, Jouko (toim.): Vanhat merkkipäivät. 7. painos (1. painos 1948). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-746-162-3.
- Isotalo, Merja: Joulusta juhannukseen, häistä läksiäisiin: Suomalaisen juhlaperinteen ja kansanhuvien opinto-opas. Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen julkaisuja no 174. Helsinki: Maa- ja kotitalousnaisten keskus, 1999. ISBN 952-5302-02-4.
- Juvonen, Riikka: Pieni perinnekirja. Helsinki: Kirjapaja, 2004. ISBN 951-607-038-8.
- Karjalainen, Sirpa: Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1994. ISBN 951-0-22920-2.
- Karjalainen, Sirpa & Korhonen, Teppo & Lehtonen, J. U. E.: Uusi ajantieto. 3. ajantasaistettu painos. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1991. ISBN 951-0-17424-6.
- Koskinen, Raija & Vuolio, Kaisu: Suomalaiset juhlat. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1989. ISBN 951-0-15709-0.
- Lahtinen, Mysi: Juhlat: Uudestavuodesta elonkorjuuseen. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-3151-3.
- Nirkko, Juha (toim.): Juhannus ajallaan: Juhlia vapusta kekriin. Folklore-sarja. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-587-4.
- Niskala, Meiju: Juhlapäiväkirja. Helsinki: Avain, 2007. ISBN 978-952-5524-44-4.
- Seljavaara, Anu & Kärjä, Päivi (toim.): Juhlat alkakoot! Vuotuisia tapoja ja perinteitä. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-28965-5.
- Tuomikoski, Pekka: Päivästä päivään: Kalenterimme merkkipäivät. Helsinki: Edita, 2007. ISBN 978-951-37-4792-3.
- Vento, Urpo (toim.): Juhlakirja: Suomalaiset merkkipäivät. Kalevalaseuran vuosikirja 59. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1979. ISBN 951-717-178-1.
- Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen. Valokuvin kuvitettu laitos (1. laitos 1950). Helsingissä: Otava, 1994. ISBN 951-1-13320-9.
Aiheesta muualla
- Juhlapäivät, Ylen Opettaja.tv.
- Marko Hamilo: Hyvää siviiliyhteiskunnan saavutusten päivää! Skeptikon päiväkirja 1.2.2010.