Ero sivun ”Syyskuun 11. päivän terroriteot” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Idioma-bot (keskustelu | muokkaukset)
26 346 muokkausta
Rivi 37: Rivi 37:
<!--ÄLÄ LAITA TÄNNE SALALIITTOTEORIOITA. NIITÄ VARTEN ON OMA ARTIKKELI-->* Kello 7.59 [[American Airlinesin lento 11]]:n Boeing 767 aloitti matkansa Bostonista Los Angelesiin mukanaan 81 matkustajaa ja 11 miehistön jäsentä. * Kello 8.14 paikallista aikaa ([[aikajärjestelmä|UTC]] −4) syyskuun 11. päivänä vuonna 2001 [[United Airlinesin lento 175]]:n [[Boeing 767]] -lentokone nousi [[Boston]]in Logan-lentokentältä määränpäänään [[Los Angeles]]. Koneessa oli 56 matkustajaa ja yhdeksän miehistön jäsentä.
<!--ÄLÄ LAITA TÄNNE SALALIITTOTEORIOITA. NIITÄ VARTEN ON OMA ARTIKKELI-->* Kello 7.59 [[American Airlinesin lento 11]]:n Boeing 767 aloitti matkansa Bostonista Los Angelesiin mukanaan 81 matkustajaa ja 11 miehistön jäsentä. * Kello 8.14 paikallista aikaa ([[aikajärjestelmä|UTC]] −4) syyskuun 11. päivänä vuonna 2001 [[United Airlinesin lento 175]]:n [[Boeing 767]] -lentokone nousi [[Boston]]in Logan-lentokentältä määränpäänään [[Los Angeles]]. Koneessa oli 56 matkustajaa ja yhdeksän miehistön jäsentä.
* Kello 8.42 [[New York]]in [[Newark]]in lentokentältä nousi ilmaan [[United Airlinesin lento 93]]:n [[Boeing 757]] ja sen 38 matkustajaa ja seitsemän miehistön jäsentä. Tuon koneen suuntana oli [[San Francisco]].
* Kello 8.42 [[New York]]in [[Newark]]in lentokentältä nousi ilmaan [[United Airlinesin lento 93]]:n [[Boeing 757]] ja sen 38 matkustajaa ja seitsemän miehistön jäsentä. Tuon koneen suuntana oli [[San Francisco]]. Koneessa nousseessa matkustajien kapinasta terroristeja vastaan on tehty elokuva.
* Kello 8.20 nousi [[American Airlinesin lento 77]] [[Dulles]]in lentokentältä [[Washington D.C.|Washingtonista]]. Siinä oli 58 matkustajaa ja kuusi miehistön jäsentä, koneena oli Boeing 757.
* Kello 8.20 nousi [[American Airlinesin lento 77]] [[Dulles]]in lentokentältä [[Washington D.C.|Washingtonista]]. Siinä oli 58 matkustajaa ja kuusi miehistön jäsentä, koneena oli Boeing 757.


Versio 2. syyskuuta 2009 kello 20.18


Syyskuun 11. päivän iskut
WTC-tornit tulessa ennen sortumistaan
WTC-tornit tulessa ennen sortumistaan
Paikka New York, (kaksi ensimmäistä), Arlington, Virginia (kolmas), Shanksville, Pennsylvania (neljäs); kaikki Yhdysvalloissa
Ajankohta 11. syyskuuta 2001
8:46–10:28 (UTC-4)
Iskutyyppi itsemurhaisku, lentokonekaappaus
Kuolleita 2 998 (poislukien 19 kaappaajaa, mukaan lukien 24 kadonnutta)
Haavoittuneita 6 291+
Epäilty/epäillyt Al-Qaida Osama bin Ladenin johdolla[1][2][3]

Syyskuun 11. päivän iskut on Yhdysvalloissa 11.9.2001 tapahtuneesta terrori-iskujen sarjasta käytetty nimitys. Kaapatuilla matkustajalentokoneilla tehdyssä iskujen sarjassa kuoli lähes 3 000 ihmistä. Lisäksi suuri määrä rakennuksia tuhoutui tai vaurioitui. Hyökkäys suoritettiin kaappaamalla neljä matkustajakonetta, joista kaksi lennettiin päin New Yorkin World Trade Centerin kaksoistorneja ja yksi päin Pentagonia Arlingtonissa Virginian osavaltiossa. Yksi koneista putosi maahan Pennsylvaniassa matkustajien noustua kaappaajia vastaan.

Pian iskujen jälkeen Yhdysvaltain hallitus syytti iskuista al-Qaidaa, jota oli jo aiemmin pidetty syyllisenä useisiin terrori-iskuihin. Iskut olivat Yhdysvaltojen hallituksen selvityksen mukaan ensimmäinen vieraiden joukkojen hyökkäys Yhdysvaltojen mantereelle vuoden 1812 sodan jälkeen. Kuolonuhrien määrä oli suurempi kuin Pearl Harborin hyökkäyksessä vuonna 1941, jonka jälkeen Yhdysvallat liittyi mukaan toiseen maailmansotaan.

Hyökkäyksen uhrit

Vaikka yksi isketyistä kohteista, Pentagon, onkin Yhdysvaltain asevoimien päämaja, iskut kohdistuivat pääasiassa siviileihin. Kaapatuissa lentokoneissa matkustaneita kuoli 265, Pentagonissa 125 ja World Trade Centerissä ainakin 2 605 ihmistä, mukaan lukien 343 palomiestä. Yhteensä kuolleita oli ainakin 2 995. Joukossa oli 62 eri maan kansalaisia. Useat uhrit jouduttiin tunnistamaan hampaista tai DNA-kokeilla, koska kuumuus oli tuhonnut ruumiit. Kaikkiaan 1 058 uhria tunnistettiin, lopuille kirjoitettiin kuolintodistus oletetun olinpaikan mukaan WTC:ssä tai kaapatuissa lentokoneissa. 24 ihmistä on edelleen listattu kadonneiksi.

Tapahtumat

American Airlinesin lento 11 törmäsi World Trade Centerin pohjoistornin pohjoispuoleen tiistaina kello 8.46 paikallista aikaa (Suomessa 15.46). Useat TV-kanavat näyttivät suoraa kuvaa onnettomuuspaikalta. Törmäyksen syystä ei aluksi ollut varmuutta, mutta United Airlinesin lennon 175 törmätessä etelätorniin kello 9.03 tekojen tahallisuus alkoi olla ilmeistä. Molemmissa 110-kerroksisissa torneissa syttyi tulipaloja. Ylen uutisten mukaan toisen törmäyksen jälkeen torneissa tapahtui useita räjähdyksiä.[4][5][6] Kello 9.58 etelätorni romahti, ja pohjoistorni puolisen tuntia myöhemmin, kello 10.28.

Puoli tuntia toisen törmäyksen jälkeen American Airlinesin lento 77 törmäsi Pentagoniin 9.37. Osa Pentagonista tuhoutui. Neljäs kaapattu kone, United Airlinesin lento 93, putosi pellolle Pennsylvaniassa lähellä Shanksvillea tuhoutuen täydellisesti. Kone putosi matkustajien ja miehistön ryhtyessä kamppailemaan koneen kaappaajia vastaan.

Yhdessäkään kaapatusta lentokoneesta ei ollut henkiin jääneitä. Raporttien mukaan joka koneessa oli useampia kaappaajia, joista yhteensä 19 tunnistettiin. Teorioiden mukaan kaappaajat ottivat koneet haltuunsa uhkaamalla pahviveitsillä ja ainakin yhdessä koneessa jonkinlaisella kaasulla. Ainakin kahdessa koneessa kaappaajat väittivät pitävänsä hallussaan pommeja. Jotkin matkustajista pystyivät soittamaan puheluja kaapatuista lentokoneista.

Kaappaussuunnitelman taustaa

Lisätietoja hyökkäysten suunnittelusta saatiin kahden al-Qaidan jäsenen, Khalid Shaikh Mohammedin ja Ramzi Binalshibhin, pidätyksen jälkeen. Kuulustelujen perusteella Khalid Mohammed oli hyökkäysten pääsuunnittelija. Hyökkäykseen kuului useita muitakin kohteita, mutta Osama bin Laden rajoitti kaapattavien koneiden määrän neljään.

Neljännen koneen määränpäänä oli todennäköisesti Capitol, Yhdysvaltain kongressin rakennus. Valkoista taloa pidettiin liian pienenä ja vaikeasti osuttavana kohteena.

Kaappaajia oli tarkoitus olla 20, mutta Ramzi Binalshibhin pääsy maahan kiellettiin. Toisena ehdokkaana oli Zacarias Moussaoui, mutta al-Qaida piti häntä epäluotettavana. Hänellä olisi saattanut olla osuus sarjassa jatkoiskuja, joita ei koskaan suoritettu. Zacarias Moussaouilla oli tiettävästi yhteys yhdysvaltalaiseen Nick Bergiin, jonka sähköpostitilin tunnukset hänellä oli hallussaan.

Zacarias Moussaouin pidätys 16. elokuuta 2001 pakotti kaappaajat nopeuttamaan suunnitelmiaan. Kaappaaja Mohammed Atta ilmoitti Ramzi Binalshibhille salakielisellä puhelinsoitolla iskun lopullisen päivän, 11. syyskuuta.

WTC:n kaksoistornit

World Trade Centerin kaksi korkeaa pilvenpiirtäjää WTC1 ja WTC2 olivat näkyvimmät tuhoutuneet rakennukset, korkeudeltaan 417 metriä (110 kerrosta). Rakennuksissa työskenteli päivittäin noin 50 000 ihmistä. Kaksoistornien lisäksi tuhoutui kokonaan tai jouduttiin purkamaan viisi rakennusta ja yksi metroasema. Manhattanin saarella vaurioitui 23 muuta rakennusta.

Kaksoistornien rakenne

Pilvenpiirtäjien runko koostui poikkeuksellisesta tuulikuormat vastaanottavasta, jäykistävästä ulkokehästä, joka vastaanotti myös pystysuoria voimia, ja vain pystyvoimia vastaanottavasta sisärungosta. Ydinrunkona rakennuksen keskiosassa oli 47 teräspilaria, jotka oli kiinnitetty toisiinsa I-palkein.[7]

Julkisivuna oli putkimainen jäykkä ulkokehä, hitsatuista kolmen kerroksen korkuisista teräselementeistä koottu verkkomainen ristikkorakenne joka muodosti jokaiselle 63 metriä leveälle sivulle 57 pilaria. Ulko- ja sisärungon välillä välipohjia kannattelivat 33-tuumaiset teräsristikot ilman välitukia. Välipohjina olivat teräsbetoniset liittolaatat: alla teräsprofiililevy, päällä 100 mm betoni. Teräsosat oli paloeristetty ruiskupinnoitteella kahden tunnin laskennalliseen palonkestoon. Hätäpoistumisteinä oli kolme ydinosassa sijainnutta portaikkoa.[7]

Palonsuojaus

Teräsosat oli alun perin suojattu keskimäärin 20 mm (½-¾ tuuman) vahvuisella ruiskutettavalla vermikuliitti-paloeristeellä, sisärungossa osin kipsilevyin. Eriste oli virheellisesti ruiskutettu primer-käsitellylle teräspinnalle, mikä vähensi eristemassan tartunnan voiman alle puoleen suunnitellusta.[8]

Ruiskueristettä oli 1990-luvulla lisätty useimpiin kerroksiin, vahvuudeksi uusituilla osilla tuli 25-38 mm (1-1½ tuumaa). Tällä vahvuudella oikein suoritetulla paloeristyksellä rakenteiden laskennallinen palonkestoaika olisi ollut kaksi tuntia.[8]

Sortuman eteneminen läpi rakennuksen

Lentokoneiden törmätessä rakennuksiin törmäysisku aiheutti muodonmuutoksia kantaviin rakenteisiin ja räjähdysmäinen kerosiinipalo pyyhki teräsosia puhtaaksi paloeristeestä. Sprinklerijärjestelmä tuhoutui törmäyskerroksissa ja estyi toimimasta niiden yläpuolella. Törmäyksen jälkeinen tulipalo heikensi erityisesti paloneristyksensä menettäneiden teräsosien kantavuutta, mikä aiheutti lisää muodonmuutoksia rakenteisiin. Lattiat painuivat notkolle ja vetivät paloalueen julkisivukehän pilareita sisäänpäin. Lopulta tulen heikentämät rungon sisäkehän pilariliitokset eivät kestäneet taipuvien ulkopilareiden takia niille siirtyvää lisäpainoa ja rakennus alkoi sortua. [9].

Muiden rakennusten vauriot

Alueen rakennukset.

Samaan rakennuskompleksiin kuuluneet, kaksoistornien pohjoispuoliset matalammat toimistorakennukset WTC 5 ja WTC 6 kärsivät huomattavia vahinkoja. Niiden takana sijainnut WTC 7-tornitalo sortui kokonaan.

Kun pohjoistorni sortui, WTC 7:n eteläjulkisivu vaurioitui pahoin, siihen syntyi esimerkiksi yli 10 kerrosta korkea halkeama.[10] Rakennuksessa oli useita palopesäkkeitä, joita vaurioitunut heikkopaineinen sprinklerijärjestelmä ei kyennyt sammuttamaan. Iltapäivällä 11. ja 12. kerroksissa riehui tulipalo,[11] ja pienempiä kerroksissa 6-10, 13-14, 19-22 ja 29-30.[10] Noin kello 14 julkisivurakenteen havaittiin pullistuvan ulospäin, mikä kertoi rakenteiden muodonmuutoksista ja sortumavaarasta.[12] Rakennuksesta kuului myös kitiseviä ääniä. Kello 15.30 rakennuksen lähialue evakuoitiin sortumavaaran vuoksi. Vajaan kahden tunnin kuluttua rakennus sortui aiheuttamatta ihmishenkien menetyksiä.

Iskun aikaansaamat seuraukset

Välittömästi tapahtuman jälkeen Yhdysvallat ja monet muut maat asettivat voimaan turvatoimia lisähyökkäysten estämiseksi, Yhdysvalloissa julistettiin täydellinen siviili-ilmailun kielto syyskuun 13. päivään asti. Myös Lontoossa asetettiin samanlainen rajoitus. Yhdysvaltain sulkiessa ilmatilansa Euroopasta ja Aasiasta oli matkalla Pohjois-Amerikkaan noin 500 lentoa, joista korkeintaan puolimatkassa olleet koneet kääntyivät takaisin. Lopuista osa ohjattiin kentille Meksikossa ja suurin osa, noin 239 konetta, kanadalaisille kentille. Kanadan ilmailuhallinto käynnisti hätäohjelman, operaatio Keltaisen nauhan koordinoimaan koneiden ohjausta viidelletoista kentälle ympäri maata. Kaikkiaan kanadalaisille kentille saapui yli 33 000 matkustajaa.[13]

Myöhemmin matkustusmääräyksiä USA:han kiristettiin pysyvästi, etenkin lentoliikenteen osalta.

Iskuilla oli merkittäviä poliittisia seurauksia. Useissa maissa kovennettiin terrorismin vastaisia lakeja jopa niin rajusti, että viranomaisten toiminnan nähtiin rajoittavan kansalaisoikeuksia.

USA:n hallitus kiristi huomattavasti suhtautumistaan terrorismista syytettyihin ryhmiin ja hallituksiin jotka tukivat niitä. Pian iskujen jälkeen Yhdysvalloissa hyväksyttiin kiireellä valmisteltu USA PATRIOT Act -laki, joka antoi viranomaisille oikeuden pidättää kansalliseksi uhaksi oletetun ulkomaalaisen henkilön määräämättömäksi ajaksi ilman oikeudenkäyntiä tai oikeuksia. Tämä mahdollistaa Taliban- ja al-Qaida-epäiltyjen pidon Kuubassa Guantanamo Bayn vankileirillä. Kotimaassa turvallisuuden valvontaa varten perustettiin kokonaan uusi liittovaltion ministeriö, Department of Homeland Security.

Yhdysvaltain vaikutuksiltaan merkittävin vastaus iskuihin oli presidentti George W. Bushin julistama terrorismin vastainen sota, johon kuului hyökkäys Afganistaniin lokakuussa 2001.

Salaliittoteoriat

Pääartikkeli: Syyskuun 11. päivän iskujen salaliittoteoriat

Syyskuun 11. päivän iskuista on esitetty lukuisia salaliittoteorioita. Yhdysvaltojen ulkoministeriö on julkaissut kommentoidun listan iskuun liittyvistä teorioista.[14][15] Yhdysvaltain presidentti George W. Bush kehotti vuoden 2001 syksyllä pitämässään YK:n puheessaan olla ottamatta kantaa syyskuun 11. päivää koskeviin "pöyristyttäviin" salaliittoteorioihin.[16]

Aihe mediassa

Tapahtumasta on tehty useita elokuvia, esimerkiksi Paul Greengrassin United 93, Oliver Stonen World Trade Center, Peter Marklen Flight 93 ja Peter Josephin Zeitgeist

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Bin Laden claims responsibility for 9/11 29.10.2004. CBS News. Viitattu 23.02.2007.
  2. ↑ Al Qaeda Claims Responsibility for Sept. 11 Attacks 19.04.2002. People's Daily. Viitattu 23.02.2007.
  3. ↑ Osama claims responsibility for 9/11 24.06.2006. India Times. Viitattu 23.02.2007.
  4. ↑ YLEn Elävä arkisto 11.9.2001
  5. ↑ YLEn arkisto 12.9.2001 klo 01.50
  6. ↑ YLEn arkisto 12.9.2001 klo 10.53
  7. ↑ a b Hamburger/FEMA 2002: Chapter 2
  8. ↑ a b Dunn (2006)
  9. ↑ [NIST National Institute for Standards and Technology: Final report on the Collapse of the World Trade Center Towers, s. 144-145. Washington 2005, U.S. Department of Commerce.
  10. ↑ a b NIST WTC 7
  11. ↑ NIST/Scheuerman 2006
  12. ↑ Firehouse Magazine April/2002
  13. ↑ NAV CANADA and the 9/11 Crisis NAV CANADA. Viitattu 20.7.2009. (englanniksi)
  14. ↑ USINFO 8.11.2006
  15. ↑ White House 5.9.2006
  16. ↑ White House 10.11.2001

Aiheesta muualla

Terrorisminvastainen sota (2001–)
Tapahtumat (2001–2004) Tapahtumat (2005–) Erityisartikkelit Operaatioiden osanottajat Terroristijärjestöt

2001:

2002:

2003:

2004:

2005:

2006:

2007:

2008:

Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA

Malline:Link GA Malline:Link GA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Syyskuun_11._päivän_terroriteot&oldid=7272080”