Bill Clinton

William (Bill) Jefferson Clinton
[[Tiedosto:|250px|]]
Yhdysvaltojen 42. presidentti
1993–2001
Varapresidentti	Al Gore
Edeltäjä	George H. W. Bush
Seuraaja	George W. Bush
Henkilötiedot
Syntynyt	19. elokuuta 1946 Arkansas
Puoliso	Hillary Rodham Clinton
Tiedot
Puolue	Demokraatit
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.clintonlibrary.gov
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

William (Bill) Jefferson Clinton (s. 19. elokuuta 1946) on yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko. Hän toimi Yhdysvaltain 42. presidenttinä kaksi kautta (1993–2001).

Clinton valittiin kotiosavaltionsa Arkansasin kuvernööriksi viidesti.

Presidenttinä hän edisti koulutusta, tuki sairaiden lasten kotiinjääviä vanhempia, rajoitti paljolti käsiaseiden myyntiä ja vahvisti ympäristöä suojelevia sääntöjä ja lakeja. Ulkopolitiikassa hän vei eteenpäin vapaakauppaa ja toimi välittäjänä Pohjois-Irlannin ja Palestiinan konflikteissa.

Demokraatti Clintonin suhde republikaanien hallitsemaan Yhdysvaltain kongressiin oli ongelmallinen. Hänestä tuli toinen Yhdysvaltain presidentti, jota vastaan on nostettu syyte, ns. Lewinsky-skandaalin takia, mutta senaatti julisti hänet syyttömäksi. Toisen valtakautensa lopussa hänestä tuli USA:n historian suosituin eroava presidentti.

Clinton on taitava saksofonin soittaja, ja aikoinaan hän harkitsi ammattimuusikon uraa. Hän on 190 cm pitkä. Hänellä on huonojen ruokailutottumusten aiheuttamia sydänongelmia, lisäksi hän kärsii ruusufinneistä.

Lapsuus

William

Tiedosto:William Jefferson Blythe 1950.jpg

Bill Clinton lapsena

Clinton syntyi Hopen kaupungissa Arkansasissa ja varttui Hot Springsissä. Hänen alkuperäinen nimensä oli William Jefferson Blythe IV isän William Jefferson Blythe III:n mukaan, joka kuoli kolme kuukautta ennen poikansa syntymää. Bill Clintonin äiti Virginia Dell Cassidy meni uudelleen naimisiin 1950 Roger Clintonin kanssa, ja nuori Billy käytti nimeä Clinton jo peruskoulussa, vaikkakin vaihtoi sen virallisesti vasta viidentoista ikäisenä. Uusi isäpuoli oli alkoholisti, ja hän pahoinpiteli vaimoaan ja joskus Clintonin velipuolta Roger Clinton Junioria (s. 1956).

Clinton valmistui Georgetownin yliopistosta opiskeltuaan kansainvälistä politiikkaa. Hän sai stipendin Oxfordin yliopistoon, ja hän opiskeli myös lakia Yalessa. Siellä Bill Clinton tapasi Hillary Rodhamin, jonka kanssa hän meni naimisiin 1975. Heidän ainut lapsensa, Chelsea, syntyi 1980.

Varhainen poliittinen ura

Bill Clinton opetti lakia Arkansasin yliopistossa, ja hänet valittiin osavaltion yleiseksi syyttäjäksi vuonna 1976 ja vuonna 1978 hänestä tuli osavaltion kaikkien aikojen nuorin kuvernööri. Hänen ensimmäisen kautenaan säädettiin epäsuosittu ajoneuvovero. Suuttumus kuubalaisten loikkareiden paosta pakolaisleiriltä ja Hillary Rodhamin päätös pitää oma sukunimensä herättivät ärtymystä vanhoillisessa osavaltiossa. Clinton hävisi vuoden 1980 vaalit republikaanien Frank D. Whitelle. Clinton valittiin kuitenkin uudelleen 1982, 1984, 1986 ja 1990. Clintonin yritysystävällinen hallinto nujersi vastustajien kritiikin, mutta se johti myös Whitewater-tutkintaan hänen presidenttikautensa aikana.

Presidenttikausi

Vuonna 1992 Clinton oli presidentti George Bushin vastaehdokkaana presidentinvaalissa. Bushin suosio näytti ylittämättömältä voittoisan Persianlahden sodan jälkeen, ja muutamat demokraattien ehdokasehdokkaat luovuttivat toivottomalta näyttävän ehdokkuuden. Clintonin varapresidenttiehdokkaana oli senaattori Albert A. Gore Tennesseestä. Clintonia kritisoitiin sotapalveluksen välttelystä Vietnamin sodan aikana ja hänen vastauksestaan kysyttäessä marihuanan käytöstä: "I didn't inhale and never tried it again" ("en hengittänyt sisään enkä kokeillut sitä enää ikinä"). Clinton voitti lähinnä sisäpolitiikkaan keskittyneen kampanjansa, jonka pääaiheena oli alkamassa ollut lama, ansiosta. Clinton valittiin uudelleen 1996 vaaleissa suurella erolla republikaanien Bob Dolea vastaan.

Vuoden 1994 kongressin vaaleissa republikaanit saivat 54 lisäpaikkaa ja enemmistön alahuoneeseen ensimmäistä kertaan 40 vuoteen. Tämä johti 1995 ja alkuvuodesta 1996 taisteluihin kongressin ja presidentin välillä. Puhemies Newt Gingrichin johdolla republikaanit vaativat laajoja leikkauksia valtion menoihin, minkä Clinton hylkäsi. Republikaaneilla oli niin suuri ylivoima, että he pystyivät ohittamaan presidentin veto-oikeuden, eivätkä esitelleet uutta budjettia, vaan liittovaltion toimintoja jouduttiin ajamaan alas alkuvuodesta 1996 rahoituksen loppuessa. Demokraatit hyökkäsivät republikaanien oletettuja motiiveja vastaan, ja tilanteen otaksutaan kääntyneen Clintonin hyväksi ja auttaneen hänen uudelleenvalintaansa loppuvuodesta 1996.

Merkittävimmät Clintonin presidenttikaudella voimaan tulleet säädökset ovat Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alueen, NAFTAn, perustaminen 1994; Brady-laki, joka vaati käsiasetta ostettaessa viiden päivän odotusajan, ostajan henkilöllisyyden tarkastuksen ja mahdollisen rikollisen taustan selvittämisen; Violent Crime Control and Law Enforcement Act, joka kielsi 19 puoliautomaattista rynnäkköasetta ja yli 10 patruunan lippaat. Kansallinen kivääriliitto (NRA) väitti aserajoitusten rikkovan Yhdysvaltain perustuslain toista lisäystä. Hän lisäsi myös minimipalkkoja. Vuonna 1996 astui voimaan Communications Decency Act, joka rajoitti Internet-pornografiaa ja 1998 Digital Millennium Copyright Act, joka kriminalisoi kopiosuojausten kiertämisen. Hillary Rodham Clintonin johtaman komitean yleisen sairausvakuutuksen tarjonnut laki ei kuitenkaan mennyt läpi kongressissa.

Yhdysvaltain talous kääntyi nousuun Clintonin aikana. Maahan luotiin 22 miljoonaa työpaikkaa, työttömyys oli matalin 30 vuoteen ja köyhien määrä pienin 20 vuoteen. Budjettivaje kääntyi kaikkien aikojen suurimmaksi ylijäämäksi, ja valtion velkaa maksettiin pois 360 miljardia dollaria. Samaan aikaan liittovaltion tuloveroaste oli pienin 35 vuoteen. Vuoden 2000 syksyllä monta vuotta jatkunut talouskasvu alkoi hiipua, ja on väitetty Yhdysvaltain teollisuustuotannon laskeneen tuolloin. Pörssin 'uuden talouden' yritysten kupla oli puhjennut jo tätä ennen.

Clintonin ura sai heti aluksi kritiikkiä oikeistolta, jopa niin että Hillary Clinton valitti miehensä olevan oikeiston salaliiton kohteena. Clintonia syytettiin lähes päivittäin korruptiosta ja epärehellisyydestä, yleensä ilman todisteita. Kaksi vakavinta syytöstä hänen urallaan olivat yksityisen tutkijan Kenneth Starrin tutkima ns. Whitewater-skandaali sekä seksiskandaali, kun Clintonia syytettiin suhteesta Valkoisen talon harjoittelijaan Monica Lewinskyyn. Lewinskyn kollega Linda Tripp nauhoitti puhelinkeskustelunsa Lewinskyn kanssa ja luovutti nauhat Starrille. Myös entinen Arkansasin hallinnon työntekijä Paula Jones syytti presidenttiä ahdistelusta.

Tapahtumia Clintonin kausilla

• 19. huhtikuuta 1993 FBI:n Daavidin oksa -kultin piiritys päättyi 80 jäsenen kuolemaan, kun kulttijohtaja David Koresh sytytti rakennuksen tuleen. Clintonia ja oikeusministeri Janet Renoa arvostellaan tapauksen hoidosta.
• Lokakuussa 1993 Yhdysvaltain rauhanturvaajat kärsivät tappioita Mogadishussa Somaliassa.
• 14. tammikuuta 1994 Clinton ja Boris Jeltsin sopivat mannertenvälisten ohjuksien suuntaamisesta pois toistensa alueilta ja Ukrainan ohjusten purkamisesta.
• Amerikkalaisen uusnatsin tekemässä Oklahoma Cityn pommi-iskussa liittovaltion rakennukseen Oklahoman pääkaupungissa sortui rakennus, jossa oli mm. FBIn toimisto, 168 ihmistä sai surmansa.
• 14. marraskuuta 1995 Presidentin ja kongressin välit kariutuvat, mikä johti liittovaltion hallinnon alasajoon tammikuuhun 1996 asti.
• Marraskuussa 1995 Clinton järjesti Bosnian ja Hertsegovinan rauhanneuvottelut, jotka johtivat Daytonan sopimuksen tekoon.
• Marraskuussa 1996 hänet valittiin toiselle kaudelle.
• Marraskuussa 1997 Kiinan kansantasavallan presidentti Jiang Zemin vieraili Valkoisessa talossa.
• Elokuussa 1998 Clinton määräsi ohjusiskut Afganistanin ja Sudaniin väitettyihin kemiallisten aseiden tehtaisin.
• Elokuussa 1998 Monica Lewinsky antoi todistuksensa valamiehistön edessä.
• 17. elokuuta 1998 Clinton antoi lausuntonsa Lewinsky-jutussa ja piti illalla televisiopuheen.
• 19. joulukuuta 1998 Edustajainhuone aloitti viraltapanoprosessin.
• 7. tammikuuta 1999 Clintonin oikeudenkäynti senaatissa alkoi.
• 24. maaliskuuta–10. kesäkuuta 1999 käytiin Kosovon sota.
  • 7. toukokuuta NATO:n koneet pommittivat täsmäasein Kiinan suurlähetystöä Belgradissa.
  • Kesäkuussa 1999 Serbia luovutti Kosovon hallinnon YK:lle.

Kirjallisuutta

• Clinton, Bill 2004: Elämäni. Suomentaneet Pirkko Leino, Matti Kinnunen ja Leena Nivala. WSOY, Helsinki. [My Life, 2004.] ISBN 951-0-29877-8

Aiheesta muualla

• White House – biografia
• William J. Clinton Foundation