David Koresh

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.
Tarkennus: Artikkeli kaipaa kielenhuoltoa
David Koresh
Henkilötiedot
Syntynyt17. elokuuta 1959
Houston, Texas, Yhdysvallat
Kuollut19. huhtikuuta 1993 (33 vuotta)
Waco, Texas
Ammatti Daavidin oksa -lahkon johtaja
Vanhemmat Bonnie Sue Clark ja Bobby Howell
Lapset yli 12

David Koresh (ristimänimi Vernon Wayne Howell) (17. elokuuta 1959 – 19. huhtikuuta 1993) oli Daavidin oksa -nimisen uskonnollisen lahkon johtaja. Hän uskoi itse olevansa viimeinen profeetta. 28. helmikuuta 1993 Bureau of Alcohol, Tobacco, Firearms and Explosives (suom. Alkoholin, tupakan, tuliaseiden ja räjähteiden virasto, lyh. ATF) -viraston virkailijat yrittivät tehdä lahkoon tuliaseratsian, joka johti Wacon piiritykseen. Piiritys päättyi 19. huhtikuuta lahkon päämajan tulipaloon, jossa Koresh ja kymmeniä lahkon jäseniä menehtyivät.

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koresh syntyi Houstonissa 18-vuotiaalle yksinhuoltajaäidille, Bonnie Sue Clarkille, ja hänet nimettiin Vernon Wayne Howelliksi.[1] Hänen isänsä oli 20-vuotias puuseppä nimeltään Bobby Howell. Hänen vanhempansa eivät koskaan menneet naimisiin. Kaksi vuotta myöhemmin Howell tapasi toisen naisen ja jätti heidät.[2]

Hän ei koskaan tavannut isäänsä vaan hänet kasvatti "julma isäpuoli". Koresh kuvaili varhaislapsuuttaan yksinäiseksi. On väitetty, että vanhemmat pojat raiskasivat hänet.[1]

Koresh kärsi kouluaikoinaan erinäisistä oppimisvaikeuksista, minkä seurauksena hänen todettiinkin täyttävän lukihäiriön diagnostiset kriteerit. Oppimisvaikeuksistaan johtuen hänen luokkatoverinsa pilkkasivat häntä kutsumalla häntä nimelä "Mister Retardo" (suom. "Herra jälkeenjäänyt").[3] Oletettavasti näistä syistä Koresh jätti lopulta lukio-opintonsa (Yhdysvalloissa "High School") kesken. Väitetysti Koresh olisi lukihäiriöstä ja oppimisvaikeuksistaan huolimatta kyennyt opettelemaan ulkoa koko Vanhan testamentin vain 12-vuoden ikäisenä.[1]

19-vuotiaana Koreshilla oli suhde 16-vuotiaaseen tyttöön, joka tuli raskaaksi.[1] Hän sanoi tulleensa uskoon baptistikirkossa ja liittyi pian äitinsä tavoin Seitsemännen päivän adventisteihin. Siellä ollessaan hän rakastui pastorin tyttäreen. Väittämänsä mukaan hän oli rukoilemassa johdatusta, kun hän avasi silmänsä ja huomasi Raamatun olevan auki Jesajan kirjan luvun 34 kohdalta, jossa sanotaan näin:

»Tutkikaa Herran kirjaa, lukekaa:

kaikki ne ovat siellä,
eikä yksikään ole kumppania vailla.
Totisesti, hän on näin käskenyt,

hän itse on koonnut nämä kaikki yhteen.»
(Jes. 34:16)

Koresh vakuuttui siitä, että tämä oli merkki Jumalalta, meni pastorin luo ja sanoi, että Jumala haluaa hänen tyttärestään Koreshin vaimon. Pastori heitti hänet ulos ja Koreshin jatkaessa yritystään hänet erotettiin seurakunnasta.[1] Eräs seurakunnan jäsenistä on todennut, että Koresh ei koskaan ajatellut "navanalusasioita".[1]

Vuonna 1981 hän muutti Wacoon, missä hän liittyi Daavidin oksan jäseneksi. Daavidin oksa oli 1950-luvulla Paimenen sauva -nimisestä liikkeestä eronnut lahko. Paimenen sauvan oli perustanut Victor Hutoff, joka oli eronnut seitsemännen päivän adventisteista 1930-luvulla. Daavidin oksa -liikkeen päämaja perustettiin vuonna 1955 maatilalle, joka sijaitsi 16 kilometriä Wacon ulkopuolella. Se nimettiin Mount Carmel Centeriksi Raamatun Karmelvuoren mukaan.

Nousu Daavidin oksan johtajaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1983 Koresh alkoi väittää, että hänellä on profetian lahja. Tuolloin hänellä oli suhde Lois Rodeniin, jota pidettiin lahkon profeettana ja johtajana. Roden oli tuolloin lähes 70-vuotias, ja väitti, että Jumala on valinnut Koreshin isäksi heidän lapselleen, josta tulisi valittu.[1] Samana vuonna Roden salli Koreshin aloittaa oman sanomansa opettamisen. Tämä aiheutti ristiriitaa lahkon sisällä. Lois Rodenin pojasta, George Rodenista, piti tulla lahkon seuraava johtaja ja tämä koki Koreshin uhkaksi. Kun Koresh ilmoitti, että Jumala on antanut hänelle käskyn naida Rachel Jonesin, seurasi lyhytaikainen rauhallisempi vaihe. Meneillään oli valtataistelu George Rodenin ja David Koreshin välillä. Roden väitti, että suurin osa lahkosta on hänen puolellaan, ja pakotti Koreshin ja hänen seuraajansa pois alueelta aseilla uhaten. Tapahtuneesta ja alkuperäisestä ajatusmaailmasta poikkeamisesta johtuen Charles Joseph Pacen johtama lahko irtaantui seurakunnasta ja muutti Mount Carmelista Gadsdeniin Alabaman osavaltioon.

Koresh ja noin 25 hänen seuraajaansa asettuivat Palestineen, 145 kilometriä Wacosta. Siellä he elivät noin kaksi vuotta, jonka aikana Koresh värväsi uusia seuraajia Kaliforniasta, Isosta-Britanniasta, Israelista ja Australiasta. Vuonna 1985 Koresh matkusti Israeliin ja väitti saaneensa näyn, jossa hän oli uudelleensyntynyt Kyyros. Daavidilaisen liikkeen perustaja Victor Houteff halusi olla Jumalan ilmentymä ja perustaa Daavidin valtakunta Palestiinaan. Myös Koresh halusi olla Jumalan instrumentti ja perustaa Daavidin valtakunnan Jerusalemiin. Ainakin vuoteen 1990 saakka hän uskoi, että hänen marttyyriytensa toteutuisi Israelissa, mutta vuoteen 1991 mennessä hän oli vakuuttunut että se tapahtuisi Yhdysvalloissa. Hän sanoi profetioiden toteutuvan Israelin sijaan Wacossa ja että Mount Carmel Center olisi Daavidin valtakunnan keskus.[4]

Texasin Palestinen leirissä ollessaan Koresh "sai ihmiset pakotetuiksi olemaan riippuvaisia yksin hänestä. Kaikki aikaisemmat perhe- ja muut siteet eivät merkinneet mitään. Hänen taktiikkansa oli se, että jos heillä ei ollut ketään josta olla riippuvaisia, heidän täytyi luottaa häneen, mikä teki heistä haavoittuvia."[2] Tähän tultaessa hän oli jo alkanut saarnata hänen oman "vapahtajuutensa" puolesta, väittäen että hän olisi "Jumalan poika, Lammas, joka voisi avata Seitsemän sinettiä."[4]

Lois Roden kuoli vuonna 1986. Siihen asti Koresh oli saarnannut yksiavioisuuden puolesta, mutta ilmoitti yhtäkkiä, että moniavioisuus oli hänelle sallittua. Maaliskuussa 1986 Koresh makasi ensimmäisen kerran 14-vuotiaan Karen Doylen kanssa.[5] Doylesta tuli hänen toinen vaimonsa. Elokuussa 1986 Koresh alkoi salaa harrastaa seksiä vaimonsa 12-vuotiaan pikkusiskon kanssa. Syyskuussa hän alkoi saarnata oikeudestaan 140:een vaimoon, 60:een naiseen hänen "kuningattarinaan" ja 80:een jalkavaimoon. Tämä perustui hänen tulkintaansa Laulujen laulusta.[2]

Sen jälkeen Koresh koosti täysin uuden teologian hänen "avioliittonsa" Karen Doylen kanssa pohjalta. Koreshin teologiaa kutsuttiin nimellä "New Light" (suom. uusi valo), joka salli moniavioisuuden hänelle itselleen, jota hän kutsui "Daavidin taloksi". Koreshin doktriinin mukaan Doylen tulisi saada lapsi nimeltään Shoshanna, joka sitten avioituisi Koreshin esikoispojan kanssa. Doyle ei kuitenkaan pystynyt synnyttämään, joten Koresh siirsi huomionsa vaimonsa sisareen. Entinen lahkon jäsen David Bunds on kertonut, että Koreshin moniavioisuusdoktriini "kumpusi hänen halustaan harrastaa seksiä nuorempien tyttöjen kanssa. Kun hän oli saanut itsensä vakuuttuneeksi siitä, että se oli Jumalan tahto, hän pystyi vapautumaan syyllisyydestä ja harrastamaan seksiä niin monen nuoren tytön kanssa kuin hän vain suinkin pystyi."[5]

Vuoden 1987 loppuun mennessä George Rodenin tuki oli heikentynyt. Saadakseen sen takaisin hän haastoi Koreshin herättämään kuolleita henkiin. Roden jopa kaivoi yhden ruumiin ylös harjoitellakseen sillä. Koresh palasi Mount Carmeliin valeasussa seitsemän aseistautuneen seuraajan kanssa. Paikallinen poliisi pidätti heistä yhtä lukuun ottamatta kaikki. Poliisin huomion oli kiinnittänyt ammuskelu.[1] Kun apulaisseriffit saapuivat paikalle ja lopettivat ammuskelun, he löysivät Koreshin ja kuuden hänen seuraajansa ampumassa Rodenia kohti, joka yritti suojautua puun takana. Roden oli jo aiemmin saanut lievän ampumahaavan.[6] Välikohtauksesta johtuen Koresh ja hänen seuraajansa asetettiin syytteeseen harkitusta murhasta. Oikeudenkäynnissä Koresh kertoi, että hän meni Mount Carmelille paljastaakseen todisteaineistoa väitetystä George Rodenin ruumiiseen sekaantumisesta. Koresh ja hänen seuraajansa vapautettiin syytöksistä.

Vuonna 1988 Roden murhasi Dale Adairin kirveeniskulla päähän sen jälkeen kun Adair oli ilmaissut uskonsa siihen, että Koresh oli messias. Roden tuomittiin murhasta. Koska hänellä oli tuhansia dollareita verovelkoja, Mount Carmel oli myynnissä. Koresh ja hänen seuraajansa keräsivät tarvittavan rahan ja ostivat maatilan, joka nimettiin "Maailmanlopun maatilaksi".[1] Alueelta löytyi metamfetamiinilaboratorio, minkä Koresh ilmoitti paikallispoliisille ja pyysi heitä hävittämään sen.[7]

Nimenmuutos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koresh uskoi olevansa uudelleensyntynyt Kyyros II Suuri. Nimenmuutokseen liittyvissä asiakirjoissa Koresh kertoi syyksi "julkisuuden ja liikeasiat". Ajatus nimenmuutoksesta lähti liikkeelle hänen uskostaan, että hän oli nyt Daavidin suvun johtaja. Juutalais-kristillisessä perinteessä messias on tuleva tästä suvusta. Nimi Koresh on translitterointi Kyyroksen nimestä hepreaksi. Kyyros Suuri oli Persian kuningas, joka salli ympäri Babyloniaa hajallaan olevien juutalaisten palata kotiseuduilleen. Koresh valitsi nimet "David" ja "Koresh", jotka kuvaavat hänen uskomustaan siitä, että hän oli valittu. Hän väitti saaneensa näyn, jossa hänelle kerrottiin näin vuonna 1985 hänen käydessään Israelissa. Piirityksen aikana Koresh kertoi FBI:n neuvottelijoille, että sanalla "koresh" oli syvällisempi merkitys:

»

Koresh: "Miten Kristus näyttäytyy neljännen sinetin mukaan?"
FBI: "Kalpeana... kalpean hevosen ratsastajana."
Koresh: "Ja mikä on hänen nimensä?"
FBI: "Kuolema."
Koresh: "No, tiedättekö mitä nimi Koresh tarkoittaa?"
FBI: "Kerro vain..."
Koresh: "Se tarkoittaa kuolemaa."

»
(Puhelinkeskustelu Koreshin ja FBI:n neuvottelijan välillä 7. maaliskuuta 1993[8])

Texasin kuolintilastoissa Koresh on merkitty nimellä Vernon Howell.

Syytökset lasten hyväksikäytöstä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koresh harjoitti moniavioisuutta, ja ilmoitti olevansa naimisissa useiden yhteisön naisten kanssa.[1][6] Jotkut lahkon entisistä jäsenistä väittivät, että Koresh piti kaikkia yhteisön naisia omaisuutenaan.[1][6] Hän oli siittänyt ainakin kaksitoista yhteisössä asuvaa lasta.[9][6] On myös väitetty, että hänen haaremiinsa kuului jopa 12 vuotta vanhoja tyttöjä.[10][6] Koresh oli kieltänyt lahkon muita aikuisia kertomasta tästä kenellekään "sillä he eivät ymmärtäisi".[11]

Vuonna 1993 Yhdysvaltain oikeusministeriön raportti listasi yksityiskohtaista todistusaineistoa aikaisemmasta lasten seksuaalisesta ja fyysisestä väkivallasta. ATF:n erikoisagentti David Aguilera oli haastatellut Jeannine Bundsia, entistä Daavidin oksan jäsentä, joka väitti, että Koresh oli siittänyt ainakin viisitoista lasta useiden eri naisten ja nuorten tyttöjen kanssa. Jotkut tytöistä olivat olleet vain 12-vuotiaita. Bunds oli itse synnyttänyt seitsemän Koreshin lapsista. Bundsin mukaan Koresh vaati kaikkia lahkoon liittyviä purkamaan avioliittonsa. Sen jälkeen hänellä oli yksinoikeus harrastaa seksiä lahkon naisten kanssa. Hän kertoi myös, että Koreshilla oli säännöllisiä seksisuhteita nuorten tyttöjen kanssa, iältään yhdestätoista ylöspäin.[12]

James Tabor toteaa kirjassaan, että piirityksen aikana maatilalta lähetetyssä videonauhassa Koresh toteaa itse olevansa yli 12 lapsen isä usealle eri "vaimolle", joista osa oli vain 12-13-vuotiaita kun he tulivat raskaaksi.[13] Tulipalon jälkeen suoritetut DNA-testit osoittivat, että videolla esiintyneet lapset olivat hänen siittämiään. 3. maaliskuuta 1993 kesken jäljelle jääneiden lasten vapauttamista koskevia neuvotteluja Koresh kertoi neuvottelijoille seuraavasti: "Minun lapseni ovat erilaisia kuin muiden" viitaten heidän verisiteeseensä, jota vapautetuilla lapsilla ei ollut. 7. maaliskuuta häntä pyydettiin uudelleen vapauttamaan lapset, tällä kertaa maitotoimitusta vastaan. Koresh vastasi neuvottelijoille: "Olette nyt tekemisissä biologisten lasteni kanssa!".[14] Tuohon aikaan Texasin suojaikäraja seksin harrastamiseen oli 14 vuotta. Kiri Jewell, lahkolainen Sherri Jewellin tytär, kertoi todistajanlausunnossaan kongressille vuonna 1995 että Koresh käytti häntä seksuaalisesti hyväkseen kun hän oli 10 vuotta vanha, minkä jälkeen hän luki hänelle Raamattua.[15] Alun perin hän liittyi tapahtuneeseen vuonna 1992 käydystä huoltajuuskiistasta johtuen, jossa oikeus määräsi että hänet täytyy pitää kaukana Koreshista ja Mount Carmelista.[16] Schneiderin asianajaja myönsi, että kertomus voi hyvinkin pitää täysin paikkansa, mutta esitti myös epäilyksensä tarinan todenperäisyydestä.

Piirityksen alussa vapautettiin kolmen päivän aikana kaksikymmentä iältään viidestä kuukaudesta 12 vuoteen olevaa lasta. Lapset otettiin huostaan ja majoitettiin samaan rakennukseen. Seuraavien kahden kuukauden aikana lapset olivat lastensuojelu- ja mielenterveysasiantuntijoiden tarkkailussa. Heidän johtopäätöksensä oli, että lasten kasvatus oli ollut lapsille haitallista ja että lahko oli "psykologisesti tuhoava ympäristö lapsille".[17] Koresh väheksyi tarkoituksella perinteistä vanhempi-lapsi -suhdetta ja korvasi sen riippuvuudella keskeiseen hahmoon, itseensä. Lapsia oli käsketty kutsumaan heidän biologisia vanhempiaan "koiriksi" ja kutsumaan Koreshia "isäksi". Lapsia, jotka eivät olleet biologisesti Koreshin tai jotka oli "adoptoitu", kutsuttiin "äpäriksi". Koresh vähätteli jatkuvasti kaikkia suhteita lahkon sisällä mukaan lukien sisarus-, pari- ja ystävyyssuhteet. Mikä tahansa kiintymyssuhde joka Koreshin mielestä vaikutti tärkeämmältä kuin riippuvuus häneen tai Jumalaan ei ollut hyväksyttävä. Vuoteen 1992 mennessä lapset oli opetettu pitämään Koreshia isänään ja myöhemmin että hän oli itse Jumala.[18]

Lapsilla ilmeni epätavanomaista sekä ikätyypillisesti epätavanomaista käytöstä ja merkittäviä aukkoja perustavanlaatuisessa ymmärtämisessä, mikä johtui lahkon käytänteistä. Hyvin nuoret lapset, kuten eräs kuusivuotias tyttö, osasivat uskomattoman määrän tietoa aseista, mutta eivät tienneet juuri mitään mitä samanikäiset yleensä.[18] Lastenpsykologit tulivat siihen lopputulokseen, että lapset olivat pahasti häiriintyneitä aiemmista ankarista ja sopimattomista kurinpitotekniikoista. Näihin kuuluivat muun muassa raa'at ruumiilliset rangaistukset, pitkäkestoinen eristys ja ruoan määrän jyrkkä rajoittaminen. Heihin käytettiin jatkuvasti "julmia, äkkipikaisia ja nöyryyttäviä" kurinpitotoimia.[18] Jopa kahdeksankuisia lapsia lyötiin yhdentekevistä syistä ja vanhempia lapsia lyötiin mikäli he eivät taistelleet tarpeeksi lujasti Koreshin järjestämissä tappeluissa, jotka kuuluivat heidän "puolisotilaalliseen koulutukseen". Rakennuksessa, johon heidät majoitettiin vapautuksen jälkeen, eräs lapsista huomasi oven kellariin ja kysyi valvojilta:

»Tyttö: Onko teillä tuolla alhaalla piiskaushuone?

Valvojat: Ei, onko teillä?
Tyttö: On. Silloin kun he eivät halua että kaikki kuulevat, he vievät meidät sinne.[19]

»

Lapsia uhattiin myös kuolemalla jos he paljastaisivat tietoja lahkon elämästä "ei-uskoville". Kuten tyypillistä lasten hyväksikäyttötilanteissa, heille kerrottiin että ulkopuoliset eivät voisi ymmärtää "meidän erilaisia tapojamme". Lapset saatiin vakuuttuneiksi siitä, että Koresh nousisi kuolleista rankaisemaan heitä jos he pettäisivät lahkon tekemällä yhteistyötä "pahojen ihmisten" kanssa.[17][20]

Koresh oli riistävä ja manipuloiva lapsia kohtaan ja altisti heidät monenlaisille seksuaaliaiheille. Hän esimerkiksi kuvaili yksityiskohtaisesti yhdyntää ja seksiasentoja tunteja kestäneissä hartauksissaan, joissa lapset olivat läsnä. Lisäksi tytöt saatiin siihen käsitykseen että seksi Koreshin kanssa 11-12 vuoden iässä oli normaalia, oikein, ja haluttavaa osana "Jumalan suunnitelmaa" jota Koresh tulkitsi ja oli. Kaikki nuoret tytöt kasvatettiin hänen vaimoiksensa ja ajatusmaailmaan, jossa se oli terve ja hyvä asema elämässä. Yksi vanhemmista tytöistä oli ahdistunut siitä, että hänet oli vapautettu piiritetyltä maatilalta, sillä nyt Koresh ei voisi valita häntä yhdeksi vaimoistaan. Koresh loi ympäristön jossa vallitsi "epäterve, häijy ja saalistava seksuaalisuus". Kaikki tytöt valmennettiin sukupuoliseen toimintaan jo nuorella iällä.[20]

Useat lapsista mainitsivat kuolleet vauvat, jotka pidettiin pakastimessa kunnes ne voitiin haudata tai polttaa. Kun syntymistä, kätkytkuolemista, keskenmenoista ja kuolleiden vauvojen säilyttämisestä, ruumiiden polttamisesta tai lapsiveteen liittyvästä seremoniasta puhuttiin, ilmeni lapsissa salailua. Kun näistä aiheista mainittiin, havaittiin vertaisvalvontaa, ryhmäsensuuria sekä aiheen ja tietojen antamisen välttelyä.[20]

Tohtori Bruce D. Perry totesi:

»Se, että Jumalaa ja uskontoa käytettiin hämärtämään todellisuutta tästä riistävästä ja hyväksikäyttävästä toiminnasta, tekee toiminnasta vielä katalampaa ja tuhoisempaa lasten kehitykselle pitkällä tähtäimellä. Se, että vastuulliset aikuiset, joko vanhemmat tai 'oppineet' vähättelivät tekoja on häpeällistä. David Koresh riisti systemaattisesti Daavidin oksan jäseniä; pakottamalla ihmiset hitaasti mutta varmasti toteuttamaan hänen kieroutuneen mielensä traagiset ja tuhoavat visiot.[20]»

Ratsia ja piiritys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Wacon piiritys

28. helmikuuta 1993 Bureau of Alcohol, Tobacco and Firearms (ATF) teki ratsian Mount Carmel Centeriin. Ratsia johti tulitaisteluun, jossa kuoli neljä ATF:n agenttia ja kuusi lahkolaista. Pian tämän jälkeen FBI otti tilanteen johtoonsa ja maatilalle linnoittautuneeseen Koreshiin saatiin yhteys. 51 päivää kestäneessä piirityksessä käytiin lukuisia puhelinneuvotteluja lahkolaisten ja FBI:n neuvottelijoiden välillä.

Saarron jatkuessa Koresh, joka oli saanut vakavan ampumahaavan, neuvotteli yhdessä luottomiestensä kanssa tulitaukoja, mahdollisesti jotta hän saisi kirjoitettua uskonnollisia tekstejä, jotka hän sanomansa mukaan halusi kirjoittaa ennen antautumistaan. Hänen keskustelunsa neuvottelijoiden kanssa vilisivät raamatullisia aiheita. Liittovaltion neuvottelijat käsittelivät piiritystä panttivankitilanteena, vaikka lahkolaiset lähettivät kaksituntisen videonauhan, jossa aikuiset ja lapset selittivät selkeästi ja vakuuttavasti että he ovat vapaasta tahdostaan Koreshin kanssa.

51-päiväinen Mount Carmel Centerin piiritys päättyi kun oikeuskansleri Janet Reno hyväksyi FBI:n veteraaniagenttien suosituksen suorittaa isku lahkolaisten poistamiseksi rakennuksesta voimakeinoin. Hyökkäyksen kuluessa kirkkorakennus syttyi tuleen. Palon syttymissyytä selvitti myöhemmin julkaistu "Danforth Report", joka totesi, että palon sytyttivät lahkolaiset.[21] Lausunto kuitenkin kyseenalaistettiin dokumentissa "Waco: The Rules of Engagement", jossa väitetään, että palon sytytti tahallaan FBI ampumalla palopommin taloon sen jälkeen kun se oli täyttänyt talon kyynelkaasulla, joka on erittäin palonarkaa.[22] Tapahtunutta seuranneessa oikeudenkäynnissä eloonjääneitä lahkon jäseniä vastaan jury kuunteli nauhoituksia talon sisältä hyökkäyksen ja tulipalon aikana 19. huhtikuuta. Nauhoitukset oli tehty piilotetuilla mikrofoneilla tukikohdan sisällä. Äänitteillä oli häiriöääntä, jonka seasta pystyi heikosti erottamaan äänen joka sanoi "... tuli ...". Hallituksen asiantuntija kertoi rekonstruoineensa selkeästi raskauttavia kommentteja elektronisen parantelun avulla, vaikkakaan jury ei pystynyt kuulemaan niitä.[23] Myöhemmin kävi ilmi, että FBI asensi pieniä kuuntelulaitteita maitopurkkeihin ja muihin säiliöihin, jotka lähetettiin tilalle lasten hyvinvoinnin takaamiseksi.[24]

Rakennukseen linnoittautuneet 76 lahkolaista mukaan lukien Koresh eivät selviytyneet hengissä tulipalosta. 17 uhreista oli alle 17-vuotiaita. Danforthin raportti toteaa että ne jotka kuolivat olivat kykenemättömiä tai haluttomia pakenemaan ja että Steve Schneider, Koreshin oikea käsi, todennäköisesti ampui Koreshin ja ampui sen jälkeen itsensä. Dokumentti Waco: The Rules of Engagement väittää että FBI:n tarkka-ampujat ampuivat ja tappoivat useita lahkolaisia jotka yrittivät paeta palavasta talosta. Harvojen elossa selvinneiden lahkolaisen kertomukset tukevat tätä väitettä. Ruumiinavauspöytäkirjat toteavat, että ainakin 20 lahkolaista ammuttiin, mukaan lukien 5 lasta. Danforthin raportti toteaa että aikuiset, jotka kuolivat laukauksiin ampuivat itsensä lasten ampumisen jälkeen.

David Koresh on haudattu Memorial Park -hautausmaalle Tylerissä Texasissa. Nykyiset Daavidin oksa -lahkon jäsenet uskovat että Koresh palaa jonakin päivänä maan pinnalle. Jotkut uskoivat Danielin kirjan kohdan 12:12 perusteella että tämä tulisi tapahtumaan 1 335 päivää hänen kuolemansa jälkeen, eli 14. joulukuuta, 1996. "Hidden Manna" (suom. Piilotettu manna) -siipi uskoi, että tämä tapahtuisi 6. elokuuta 2000, sen jälkeen 20. lokakuuta ja myöhemmin maaliskuussa 2012. Muut kannattajat vieroksuvat tarkan päivämäärän asettamista.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Reavis, Dick J. The Ashes of Waco: An Investigation (New York: Simon and Schuster, 1995). ISBN 0-684-81132-4 (englanniksi)
  • Samples, Kenneth & al. Prophets of the Apocalypse: David Koresh & Other American Messiahs (Grand Rapids: Baker, 1994). ISBN 0-8010-8367-2 (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g h i j k Colin Wilson: The Devil's Party. Lontoo: 'Virgin Books, 2000. ISBN 1-85227-843-9. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Eric Samuelson: Initial Waco Chronology (Part 1/2) skepticfiles.org. 1993. Austin, Texas. Arkistoitu 13.6.2010. (englanniksi)
  3. ↑ Final 24 Episode on David Koresh (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ a b Carol A. Valentine: David Koresh and The Cuckoo's Egg - pt. 3 public-action.com. 2001. Arkistoitu 26.4.2007. (englanniksi)
  5. ↑ a b John Mann: Discussion with David Bunds Part 1 - David Bunds to John Mann 29 June 1999 btinternet.com. 1999. Arkistoitu 21 joulukuu 2008. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d e Yhdysvaltain valtiovarainministeriö: Report of The Department Of The Treasury on the Bureau Of Alcohol, Tobacco, And Firearms Investigation of Vernon Wayne Howell also known as David Koresh. Washington D.C.: , 1993. ISBN 0-16-042025-3. Teoksen verkkoversio. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ The truth about Waco 1999. David Thibodeau. (englanniksi)
  8. ↑ Transkriptio David Koreshin ja FBI:n neuvottelijan John #4 välillä käydystä puhelinkeskustelusta, joka käsitteli Ilmestyskirjaa pbs.org. 7.3.1993. (englanniksi)
  9. ↑ Rick Ross: The children of David Koresh cultnews.com. 2003. Arkistoitu 14.10.2007. (englanniksi)
  10. ↑ Mark England, Darlene McCormick: The Sinful Messiah Waco Tribune-Herald. 1993. Waco, Texas. Arkistoitu 6.2.2012. (englanniksi)
  11. ↑ Alex Hannaford: Return to Waco. The Guardian, 10.8.2003. Lontoo: Guardian Media Group. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.2.2007. (englanniksi)
  12. ↑ Report to the Deputy Attorney General on the Events at Waco, Texas February 28 to April 19, 1993 (From ATF Affidavit in Support of Arrest of Koresh, taken from ATF Special Agent Aguilera's interview of former compound resident Jeannine Bunds, included in Agent Aguilera's affidavit in support of the Koresh arrest warrant "Davy Aguilera, Special Agent Bureau of ATF, Subscribed and sworn to before me this 25th day of February 1993 Dennis G. Green United States Magistrate Judge Western District of Texas - Waco" 1993. Washington D.C.: Yhdysvaltain oikeusministeriö. Viitattu 4.2.2007. (englanniksi)
  13. ↑ James D. Tabor, Eugene V. Gallagher: Why Waco?: Cults & the Battle for Religious Freedom in America. Berkeley, Kalifornia: University of California Press, 1997. ISBN 9780520208995. (englanniksi)
  14. ↑ Report to the Deputy Attorney General on the Events at Waco, Texas, Appendix G 19. huhtikuuta 1993. Yhdysvaltain oikeusministeriö. (englanniksi)
  15. ↑ Pääkirjoitus: Waco Testimony Provides A Timely Reminder Koresh Was The Villain. The Virginian Pilot, 21. heinäkuuta 1995. Landmark Communications Inc.. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.2.2007. (englanniksi)
  16. ↑ J.B. Smith: Youthful Nightmares - Children of Mount Carmel haunted by Davidian days. Waco Tribune-Herald, 7.4. 2003. (englanniksi)
  17. ↑ a b Bruce D. Perry: Preliminary Statement: Congressional Hearings on Waco - Appendix VIII Issues Relating to Physical, Sexual and Emotional Abuse and Neglect in the Koreshian Children Todistajanlausunto kongressille. heinäkuu 1995. Yhdysvaltain kongressi. Arkistoitu 23.3.2007. Viitattu 5.2.2007. (englanniksi)
  18. ↑ a b c Bruce D. Perry: Preliminary Statement: Congressional Hearings on Waco - Abusive Childrearing Practices At Ranch Apocalypse 1993. Yhdysvaltain kongressi. Arkistoitu 23.3.2007. Viitattu 5.2.2007. (englanniksi)
  19. ↑ Sophfronia Scott Gregory: Children of a Lesser God - The surviving kids of Ranch Apocalypse offer shocking details of life with David Koresh. Time, 17.5.1993. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.2.2007. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  20. ↑ a b c d Charles Gibson: Escaping Waco - Cult Survivors Tell Horrific Tales of Life With David Koresh ABC news. 2003. ABC. Arkistoitu 18.4.2003. Viitattu 9.2.2007. (englanniksi)
  21. ↑ John Danforth: Final report to the Deputy Attorney General concerning the 1993 confrontation at the Mt. Carmel Complex, Waco, Texas November 8, 2000 by John C. Danforth, Special Counsel (pdf) waco93.com. 2000. Arkistoitu tammikuu 28, 2011. (englanniksi)
  22. ↑ Kevin Danaher: SWAT takes on fire and smoke Police Magazine. Arkistoitu 17.11.2006. Viitattu 16.1.2007. (englanniksi)
  23. ↑ Egon Richard Tausch: The Branch Davidian Trial firearmsandliberty.com. Arkistoitu 5.1.2009. (englanniksi)
  24. ↑ Jeff Jamar: FBI commander at Waco speaking on "Frontline" Frontline. 17.10.1995. PBS. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainväliset
Kansalliset
Taiteenala
Muut
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=David_Koresh&oldid=21973219”