Ero sivun ”Hijab” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Lähteet: wafa sultan |
→Suomessa: lyhennetty |
||
| Rivi 33: | Rivi 33: | ||
Islamin-tutkija ja professori [[Jaakko Hämeen-Anttila|Jaakko Hämeen-Anttilan]] mukaan "huivi itsessään ei alista ketään - - On erikoista ajatella, että vaatekappale on merkki alistamisesta".<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/26/tutkija-musliminaisten-huiveista-on-erikoista-ajatella-etta-vaatekappale-on|nimeke=Tutkija musliminaisten huiveista: "On erikoista ajatella, että vaatekappale on merkki alistamisesta"|tekijä=Annila, Silja|julkaisu=YleX|ajankohta=26.11.2015}}</ref> Suomen historian professori [[Kirsi Vainio-Korhonen|Kirsi Vainio-Korhosen]] mukaan myös Suomessa vallitsi aikaisemmin huivipakko. Suomen ja muslimimaiden huivinormilla on yhteiset juuret Lähi-idän ikivanhoissa kirjoituksissa, joista ne omittiin sekä kristinuskoon että islamiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000007856770.html|nimeke=2030-luvun konstaapelit|tekijä=Nieminen, Tommi|julkaisu=Helsingin Sanomat. Sunnuntai|ajankohta=14.3.2021}}</ref> |
Islamin-tutkija ja professori [[Jaakko Hämeen-Anttila|Jaakko Hämeen-Anttilan]] mukaan "huivi itsessään ei alista ketään - - On erikoista ajatella, että vaatekappale on merkki alistamisesta".<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/26/tutkija-musliminaisten-huiveista-on-erikoista-ajatella-etta-vaatekappale-on|nimeke=Tutkija musliminaisten huiveista: "On erikoista ajatella, että vaatekappale on merkki alistamisesta"|tekijä=Annila, Silja|julkaisu=YleX|ajankohta=26.11.2015}}</ref> Suomen historian professori [[Kirsi Vainio-Korhonen|Kirsi Vainio-Korhosen]] mukaan myös Suomessa vallitsi aikaisemmin huivipakko. Suomen ja muslimimaiden huivinormilla on yhteiset juuret Lähi-idän ikivanhoissa kirjoituksissa, joista ne omittiin sekä kristinuskoon että islamiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000007856770.html|nimeke=2030-luvun konstaapelit|tekijä=Nieminen, Tommi|julkaisu=Helsingin Sanomat. Sunnuntai|ajankohta=14.3.2021}}</ref> |
||
Palloliitto alkoi vuonna 2021 jakaa ilmaisia urheiluhijabeja jokaiselle muslimihuivia käyttävälle jalkapallon pelaajalle Suomessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/urheilu/art-2000007971006.html|nimeke=Palloliitto ilmoitti jakavansa urheiluhijabeja, sosiaalisessa mediassa syttyi epäusko ja kiukku|tekijä=Vilen, Jan|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=11.5.2021}}</ref> Palloliiton |
Palloliitto alkoi vuonna 2021 jakaa ilmaisia urheiluhijabeja jokaiselle muslimihuivia käyttävälle jalkapallon pelaajalle Suomessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/urheilu/art-2000007971006.html|nimeke=Palloliitto ilmoitti jakavansa urheiluhijabeja, sosiaalisessa mediassa syttyi epäusko ja kiukku|tekijä=Vilen, Jan|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=11.5.2021}}</ref> Palloliiton mukaan ''hijabien'' kieltäminen osoittaa, että islamofobia kasvaa maailmalla. Urheiluhijabeissa on kyse kokonaisvaltaisen tasa-arvon sekä yhdenvertaisuuden edistämisestä. Niiden lahjoittaminen osoittaa, että liitto seisoo arvomaailmansa takana ja jatkaa aktiivista rasismin vastaista työtään.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.palloliitto.fi/jalkapallouutiset/subway-kansallinen-liiga-ja-nike-lahjoittavat-urheiluhijabit-niita-kayttaville|nimeke=Subway Kansallinen Liiga ja Nike lahjoittavat urheiluhijabit niitä käyttäville pelaajille: “Urheilu kuuluu kaikille”|ajankohta=11.5.2021|julkaisija=Palloliitto}}</ref> |
||
==Katso myös== |
==Katso myös== |
||
Versio 12. toukokuuta 2021 kello 13.24
Hijab (arab. حجاب, ḥijāb, [ħɪˈdʒaːb], suom. 'peite', 'huivi') on musliminaisten uskonnollisista syistä käyttämä huivi, joka peittää hiukset ja kaulan. Joissakin muslimimaissa, kuten Saudi-Arabiassa, sitä joutuvat käyttämään myös ei-muslimit.
Teologiset perustelut
Huivin käyttöä perustellaan usein Koraanin määräyksillä. Tarkempaa on sanoa, että huivin käyttö perustuu islamin arvostettujen uskonoppineiden tekemiin tulkintoihin Koraanista ja Muhammedin sunnaa tallentaneista haditheista. Islam kieltää tavallista maallikkoa itse tekemästä niistä tulkintoja. Jami at-Tirmidhi, yksi "kuuden kirjan" kokoelmista, sisältää jopa hadithin, jonka mukaan Abd Allah ibn Abbas kuuli Jumalan lähettilään sanovan: " Se, joka selittää Koraania omin päin, on ansainnut tulisen istuimen."[1] Muslimi kääntyy huivin käyttöä koskevassa asiassa imaamin tai muftin puoleen. Muftin antamasta uskonnollisesta lausunnosta käytetään nimeä fatwa.[2]
Koraani
Koraani ei sisällä tarkkaa ohjetta naisten pukeutumisesta.[3] Siihen kuitenkin viitataan suurassa 24, missä naisia kehotetaan peittämään eri käännösten mukaan joko rintansa, povensa tai kaulansa hunnulla: "Ja käske uskovien naisten pitää katseensa kurissa ja varjella siveyttään, olla näyttämättä muita sulojaan kuin niitä, jotka tavallisestikin ovat näkyvissä, ja peittää kaulansa hunnulla." [4] Säkeiden kielitieteellinen tulkinta on kohdannut ongelmia. Jakeessa esiintyy ei-arabialainen sana chumur, jonka at-Tabari 900-luvulla kääntää huiviksi. Luxenberg lukee merkit arameankieliseksi sanaksi gmar, joka tarkoittaa vyötä. Hänen mukaansa Koraani kehottaa naisia sitomaan kangasvyön uumilleen eikä panemaan huivia päähänsä. [5]
Toinen kohta, missä asiasta puhutaan, löytyy Koraanin jakeesta 33:59 ja on paljon selvempi: "Profeetta, sano puolisoillesi, tyttärillesi ja uskovien vaimoille, että he panisivat vaatteen päänsä yli. Tämä on parasta, jotta heidät tunnettaisiin siveiksi eikä heitä häirittäisi."[6]
Teologinen tulkinta
Peittävän pukeutumisen teologiset perustelut löytyvät islamilaisesta šarialainsäädännöstä. Keskiajan uskonoppineen Ahmad ibn an-Naqib al-Misrin (1302–1367) kuuluisa teos Reliance of the Traveller and Tools of the Worshipper toteaa, että useimmat uskonoppineet, joitakin hanafeja lukuun ottamatta, katsovat, että nainen ei voi poistua kotoaan peittämättä kasvojaan olipa siten olemassa mahdollisuus kiusaukseen tai ei. Jos kiusauksen vaara on olemassa, kaikki ovat yksimielisiä pakosta peittää kasvot. [7] Kyse on siten kiusauksen välttämisestä, ja islamilainen fatwa sanookin, että jos nainen pelkää herättävänsä houkutusta tai tulevansa houkutelluksi, hänen velvollisuutensa on peittää hunnulla kätensä ja kasvonsa.[8]
Varhaisen tulkinnan esitti 1000-luvulla elänyt Muhammad al-Ghazali, joka on islamin tärkeimpiä uskonoppineita ja mystikkoja. Ghazalin mukaan Eeva teki syntiä syödessään Paratiisissa hedelmän, jonka Jumala oli häneltä kieltänyt. Tämän johdosta Jumala rankaisi naista 18 eri tavalla, joista yksi rangaistus on pakko käyttää huivia.[9]
Klassisen islamintulkinnan mukaan hiukset ja kaulan peittävä hijab ei siten riitä, vaan naisen on peitettävä myös kasvonsa, jos hän poistuu kotoa. Jos on mahdollisuus kiusaukseen, sekä kasvot että kädet on peitettävä. [7][8]
Muslimien asenteet
PEW-tutkimuskeskuksen vuonna 2013 tekemä laaja kansainvälinen kysely antoi tietoa siitä, miten muslimit eri puolilla maailmaa suhtautuivat islamilaisen huivin mahdolliseen käyttöpakkoon. Tutkimuksessa ei kysytty burkasta tai niqabista. Tavallisten muslimien mielipiteet vaihtelivat alueen mukaan. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vain 40 % muslimeista katsoi, että nainen saa valita itse, käyttääkö huivia vai ei. Suurempaa valinnanvapauden kannatus oli Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Etelä Aasiassa, missä noin puolet kannatti naisen valintaoikeutta (53–56 %). Laajinta valintaoikeuden kannatus oli Itä-Euroopan muslimimaissa (88 %) [10]
Suhtautuminen hijabiin
Wafa Sultan kertoo Syyriassa vallitsevasta asenteesta, jonka mukaan sellaista naista pidetään prostituoituna, joka ei käytä hijabia. [11]
Turkki on pitkään kieltänyt hijabin käytön hallintorakennuksissa, kouluissa ja yliopistoissa.[12] Euroopan ihmisoikeustuomioistuin päätti lain olevan oikeutettu 10. marraskuuta 2005 jutussa Leyla Şahin vastaan Turkki.[13] Kielto kumottiin vuonna 2013. Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdogan kommentoi päätöstä toteamalla: "Synkät ajat ovat viimein tulleet päätökseen. Huivia käyttävät naiset ovat tasavallan täysivaltaisia kansalaisia." [14]
Ranskassa valtion kouluissa huivin käyttö on kiellettyä.[15] Britanniassa se on sallittua. Espanjan Kataloniassa koulu yritti kieltää hijabin käytön, mutta Katalonian aluehallitus kumosi kiellon.
Suomessa
Islamin-tutkija ja professori Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan "huivi itsessään ei alista ketään - - On erikoista ajatella, että vaatekappale on merkki alistamisesta".[16] Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhosen mukaan myös Suomessa vallitsi aikaisemmin huivipakko. Suomen ja muslimimaiden huivinormilla on yhteiset juuret Lähi-idän ikivanhoissa kirjoituksissa, joista ne omittiin sekä kristinuskoon että islamiin.[17]
Palloliitto alkoi vuonna 2021 jakaa ilmaisia urheiluhijabeja jokaiselle muslimihuivia käyttävälle jalkapallon pelaajalle Suomessa.[18] Palloliiton mukaan hijabien kieltäminen osoittaa, että islamofobia kasvaa maailmalla. Urheiluhijabeissa on kyse kokonaisvaltaisen tasa-arvon sekä yhdenvertaisuuden edistämisestä. Niiden lahjoittaminen osoittaa, että liitto seisoo arvomaailmansa takana ja jatkaa aktiivista rasismin vastaista työtään.[19]
Katso myös
Lähteet
- Koraani. Suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila. Helsinki: Basam Books, 1995. ISBN 952-9842-05-8.
- Sultan, Wafa: A God who Hates. The Courageous Woman who Inflamed the Muslim World Speaks Out Against the Evils of Islam. St. Martin¨s Griffin, 2011. ISBN 978-0-312-53836-1. Teoksen verkkoversio.
Viitteet
- ↑ al-Tirmidhi: The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips (Engl. reference) Vol. 5, Book 44, Hadith 2951. (englanniksi)
- ↑ Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin käsikirja, s. 162–163. Otava, 2004. ISBN 951-1-18669-8.
- ↑ Akar, Sylvia & Tiilikainen, Marja: Katsaus islamilaiseen maailmaan: Naiset, perhe ja seksuaaliterveys. Toimittanut Laura Lipsanen. Väestötietosarja 20, s. 41. Väestöliitto, 2009.
- ↑ Koraani, 1995, s. 260
- ↑ Luxenberg, Chr.: ”Der Koran zum “islamischen Kopftuch””, C. Burgmer (toim.): Streit um den Koran, s. 88. Verlag Hans Schiler, 2007.
- ↑ Koraani, 1995, s. 313
- ↑ a b Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik), s. 512 m2.3. amana publications, 2017. ISBN 0-915957-72-8. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b A woman has to veil her face at times of Fitnah Fatwa No: 61134. 2.9.2015. Islamweb.net.
- ↑ Ghazali: Councel for Kings (kääntänyt F.R.C. Bagley, s. 164. Oxford University Press, 1964. Teoksen verkkoversio. (englanniksi) "The Lord, be He praised, punished women with eighteen things - - 10) The fact that she must keep her head covered inside the house"
- ↑ PEW Research Center: The World’s Muslims: Religion, Politics and Society 30.4.2013. (englanniksi)
- ↑ Sultan, 2011, s. 149
- ↑ The Islamic veil across Europe British Broadcasting Corporation. Viitattu 12. tammikuuta 2007.
- ↑ European Court of Human Rights: Leyla Şahin v. Turkey ECHR. Viitattu 12. tammikuuta 2007.
- ↑ Smith, Roff: Why Turkey Lifted Its Ban on the Islamic Headscarf National Geographic. 12.10.2013.
- ↑ Ranskan huivikielto Tampereen Islamin yhdyskunta. Viitattu 10.10.2007.
- ↑ Annila, Silja: Tutkija musliminaisten huiveista: "On erikoista ajatella, että vaatekappale on merkki alistamisesta" YleX. 26.11.2015.
- ↑ Nieminen, Tommi: 2030-luvun konstaapelit Helsingin Sanomat. Sunnuntai. 14.3.2021.
- ↑ Vilen, Jan: Palloliitto ilmoitti jakavansa urheiluhijabeja, sosiaalisessa mediassa syttyi epäusko ja kiukku Helsingin Sanomat. 11.5.2021.
- ↑ Subway Kansallinen Liiga ja Nike lahjoittavat urheiluhijabit niitä käyttäville pelaajille: “Urheilu kuuluu kaikille” 11.5.2021. Palloliitto.
