Ero sivun ”Suora toiminta” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 38: Rivi 38:
=== Frans Ferdinandin murha ===
=== Frans Ferdinandin murha ===
{{Pääartikkeli|[[Sarajevon laukaukset]]}}
{{Pääartikkeli|[[Sarajevon laukaukset]]}}
Serbialaisten tukema [[Separatismi|separatisti]] [[Gavrilo Princip]] ampui [[Itävalta-Unkari|Itävallan]] miehittämässä [[Bosnia|Bosniassa]] Itävallan kruununprinssin [[Frans Ferdinand|Frans Ferdinandin]] 28. kesäkuuta 1914. Princip kuului terroristiryhmään, jonka tavoitteena oli vapauttaa Bosnia Itävalta-Unkarin vallasta. Murhan seurauksena Itävalta julisti Serbialle sodan. Sarajevon laukauksina tunnettu poliittinen [[salamurha]] käynnisti tapahtumaketjun, joka johti kuukautta myöhemmin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] syttymiseen.
Serbialaisten tukema [[Separatismi|separatisti]] [[Gavrilo Princip]] ampui [[Itävalta-Unkari|Itävallan]] miehittämässä [[Bosnia|Bosniassa]] Itävallan kruununprinssin [[Frans Ferdinand|Frans Ferdinandin]] 28. kesäkuuta 1914.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hannula J. O.|Nimeke=Maailmansodan historia I: 9.|Vuosi=1938|Julkaisija=Otava}}</ref> Princip kuului terroristiryhmään, jonka tavoitteena oli vapauttaa Bosnia [[Itävalta-Unkari|Itävalta-Unkarin]] vallasta.<ref name="AGI">{{Verkkoviite|Osoite=http://agilewriter.com/Biography/Princip.htm|Nimeke=Gavrilo Princip|Tekijä=|Julkaisu=|Ajankohta=|Julkaisija=Agile Writer|Selite=|Viitattu=25.11.2013|Kieli=}}</ref> Murhan seurauksena Itävalta julisti Serbialle sodan. Sarajevon laukauksina tunnettu poliittinen [[salamurha]] käynnisti tapahtumaketjun, joka johti kuukautta myöhemmin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] syttymiseen.


== Suora toiminta Suomessa ==
== Suora toiminta Suomessa ==

Versio 23. helmikuuta 2021 kello 12.22

Israelilainen AAtW-anarkisti leikkaamassa palestiinalaisalueen ja Israelin välistä verkkoaitaa

Suora toiminta on aktivismia, jossa muutos pyritään saamaan aikaan tekemällä se itse muuttamalla asiaa suoraan, sen sijasta, että vedottaisi muihin tahoihin (esimerkiksi vetoomuksin tai median avulla) jotta he muuttaisivat asiaa. Suora toiminta sisältää kaikki suoran vaikuttamisen toimintatavat, niin väkivallattomat mielenilmaukset, kuin omaisuuden tuhoamisen ja jopa poliittiset murhatkin.

Määritelmä

Suorassa toiminnassa tavoitellaan poliittisia, taloudellisia tai yhteiskunnallisia päämääriä. Suoraan toimintaa voi kuulua väkivallatonta ja väkivaltaista toimintaa henkilöitä, ryhmiä ja omaisuutta kohtaan. Väkivallattomaan toimintaan voidaan lukea väkivallaton vastarinta, lakkoilu, kansalaistottelemattomuus, sabotaasi ja graffitit. Väkivaltaista puolta edustavat pahoinpitelyt, uhkailu ja yksityisomaisuuden tuhoaminen.

Suoran toiminnan muotoja

Väkivallattomia toimintamuotoja:

Taloudellisia toimintamuotoja:

Väkivaltaista suoraa toimintaa:

Tunnettuja suoran toiminnan tekoja

Civil rights movement

Yhdysvaltain kansalaisoikeusliikkeen teoista monet olivat suoraa toimintaa. Eräs tunnetuimmista suoran toiminnan teoista oli, kun Rosa Parks kieltäytyi luovuttamasta istumapaikkaansa valkoiselle miehelle vuonna 1955, vaikka hänen olisi syrjivien lakien vuoksi pitänyt tehdä näin. Yhtiön harjoittaman rotusyrjinnän takia paikallinen mustien yhteisö alkoi boikotoi Montgomeryn linja-autoyhtiötä. Tämä boikotti oli taloudellisen suoran toiminnan muoto, sillä se vaikutti yhtiön tuloihin. Suora toiminta johti rotusyrjinnän kieltämiseen linja-autoissa.[1] Linja-autoyhtiön boikotti oli ensimmäinen merkittävä mielenosoitus rotusyrjintää vastaan.[2]

WikiLeaks

Pääartikkeli: WikiLeaks

WikiLeaks on internetsivusto, jonka tarkoituksena on antaa ihmisille mahdollisuus vuotaa salaisia poliittisia tai kaupallisia dokumentteja.[3][4] WikiLeaks on julkaissut muun muassa videon, jolla Yhdysvaltain armeijan helikopteri ampuu Bagdadissa siviilejä, mukaan lukien Reutersin valokuvaajan Namir Noor-Eldeen[5][6] ja raportteja, joissa kerrotaan "pimeiden yksiköiden" metsästävän ja tappavan Taliban-johtajia ilman oikeudenkäyntiä ja ranskalaisten ja yhdysvaltalaisten tulittaneen busseja tappaen niiden matkustajia.[7] Sen paljastukset ovat johtaneet suureen määrään julkista keskustelua.

Frans Ferdinandin murha

Pääartikkeli: Sarajevon laukaukset

Serbialaisten tukema separatisti Gavrilo Princip ampui Itävallan miehittämässä Bosniassa Itävallan kruununprinssin Frans Ferdinandin 28. kesäkuuta 1914.[8] Princip kuului terroristiryhmään, jonka tavoitteena oli vapauttaa Bosnia Itävalta-Unkarin vallasta.[9] Murhan seurauksena Itävalta julisti Serbialle sodan. Sarajevon laukauksina tunnettu poliittinen salamurha käynnisti tapahtumaketjun, joka johti kuukautta myöhemmin ensimmäisen maailmansodan syttymiseen.

Suora toiminta Suomessa

Suomessa suoraa toimintaa ovat olleet muun muassa Eläinten vapautusrintaman koe-eläinten vapauttamiset ja iskut turkiksia myyviin liikkeisiin, Nikolai Bobrikovin murha, Koijärvi-liikkeen rakentama pato suon kosteana pitämiseksi sekä äärioikeiston vastaanottokeskuksen tuhopolttoyritys.

Tunnettuja suoran toiminnan toimijoita

Lähteet

  1. History com Editors: Rosa Parks HISTORY. Viitattu 23.2.2021. (englanniksi)
  2. History com Editors: Montgomery Bus Boycott HISTORY. Viitattu 23.2.2021. (englanniksi)
  3. Iltalehti: Wikileaks tutkii Tiitisen listaa Helsingin Sanomat. 24.10.2010. Viitattu 17.12.2010.
  4. Elizabeth Williamson "Freedom of Information, the Wiki Way: Site to Allow Anonymous Posts of Government Documents", Washington Post, 15.1.2007.
  5. Näin taisteluhelikopteri surmaa viattomia Irakissa 6.4.2010. Iltasanomat. Viitattu 28.11.2010.
  6. Internetsivusto julkaisi videon siviilejä tappaneesta Yhdysvaltain helikopteri-iskusta 5.4.2010. Yle Uutiset. Viitattu 28.11.2010.
  7. Afghanistan War Logs Military Leaks, The Guardian
  8. Hannula J. O.: Maailmansodan historia I: 9.. Otava, 1938.
  9. Gavrilo Princip Agile Writer. Viitattu 25.11.2013.

Katso myös