Ero sivun ”Avokado” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Määritti vakautusasetukset sivulle ”Avokado”: Botti vakautti artikkelin automaattisesti mahdollisesti haitallisen muutoksen 18499362 takia. [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 29. lokakuuta 2019 kello 18.06 (UTC))
kh
Rivi 25: Rivi 25:


== Ulkonäkö ==
== Ulkonäkö ==
Avokadopuu kasvaa noin 20 metriä korkeaksi ja sen ikivihreät lehdet ovat 12–25 cm pitkiä. Puun varsin huomaamattomat kukat ovat kellanvihreitä ja halkaisijaltaan 5–10 mm. Hedelmä on 7–20 cm pitkä ja painaa 100–1000 grammaa. Siinä on 3–5 cm kokoinen siemen. Maailman suurimman, 2,19 kg painaneen avokadon kasvatti [[venezuela]]lainen Gabriel Ramirez Nahim vuonna [[2009]].<ref>{{Kirjaviite | Nimike = Guinness World Records 2017 | Sivu = 88 | Julkaisija = Sanoma Media Finland Oy | Vuosi = 2016 | ISBN = 978-951-32-4329-6}}</ref>
Avokadopuu kasvaa noin 20 metriä korkeaksi ja sen ikivihreät lehdet ovat 12–25&nbsp;cm pitkiä. Puun varsin huomaamattomat kukat ovat kellanvihreitä ja halkaisijaltaan 5–10&nbsp;mm. Hedelmä on 7–20&nbsp;cm pitkä ja painaa 100–1000 grammaa. Siinä on 3–5&nbsp;cm kokoinen siemen. Maailman suurimman, 2,19&nbsp;kg painaneen avokadon kasvatti [[venezuela]]lainen Gabriel Ramirez Nahim vuonna 2009.<ref>{{Kirjaviite | Nimike = Guinness World Records 2017 | Sivu = 88 | Julkaisija = Sanoma Media Finland Oy | Vuosi = 2016 | ISBN = 978-951-32-4329-6}}</ref>


== Ravintona ==
== Ravintona ==
Rivi 34: Rivi 34:
+
+
|-
|-
| [[Proteiini|Proteiineja]] || 2,6g
| [[Proteiini|Proteiineja]] || 2,6&nbsp;g
|-
|-
| [[Rasva]]a || 19,4 g
| [[Rasva]]a || 19,4&nbsp;g
|-
|-
| [[Hiilihydraatti|Hiilihydraatteja]] || 2 g
| [[Hiilihydraatti|Hiilihydraatteja]] || 2&nbsp;g
|-
|-
| [[Kuitu|Kuituja]] || 6,7 g
| [[Kuitu|Kuituja]] || 6,7&nbsp;g
|-
|-
| [[A-vitamiini]]a || 5,2 µg
| [[A-vitamiini]]a || 5,2&nbsp;µg
|-
|-
| [[C-vitamiini]]a || 10,2 mg
| [[C-vitamiini]]a || 10,2&nbsp;mg
|-
|-
| [[B1-vitamiini]]a || 0,07 mg
| [[B1-vitamiini]]a || 0,07&nbsp;mg
|-
|-
| [[B2-vitamiini]]a || 0,16 mg
| [[B2-vitamiini]]a || 0,16&nbsp;mg
|-
|-
| [[E-vitamiini]]a || 2,1 mg
| [[E-vitamiini]]a || 2,1&nbsp;mg
|-
|-
| [[K-vitamiini]]a || 20,0 µg
| [[K-vitamiini]]a || 20,0&nbsp;µg
|-
|-
| [[Kalsium]]ia || 15,0 mg
| [[Kalsium]]ia || 15,0&nbsp;mg
|-
|-
| [[Rauta]]a || 0,5 mg
| [[Rauta]]a || 0,5&nbsp;mg
|-
|-
| [[Kalium]]ia || 400 mg
| [[Kalium]]ia || 400&nbsp;mg
|-
|-
| [[Magnesium]]ia || 29,0 mg
| [[Magnesium]]ia || 29,0&nbsp;mg
|-
|-
| [[Natrium]]ia || 6,0 mg
| [[Natrium]]ia || 6,0&nbsp;mg
|-
|-
| [[Fosfori]]a || 31,0 mg
| [[Fosfori]]a || 31,0&nbsp;mg
|}
|}


Rivi 76: Rivi 76:
== Viljely ==
== Viljely ==
{| class="wikitable" align=left style="clear:left"
{| class="wikitable" align=left style="clear:left"
! colspan=2|Suurimmat avokadontuottajamaat [[2005]]<br>(tonnia)<ref>[http://faostat.fao.org/ FAOSTAT]</ref>
! colspan=2|Suurimmat avokadontuottajamaat 2005<br>(tonnia)<ref>[http://faostat.fao.org/ FAOSTAT]</ref>
|-
|-
| [[Meksiko]] || align="right" | 1&nbsp;021&nbsp;515
| [[Meksiko]] || align="right" | 1&nbsp;021&nbsp;515
Rivi 103: Rivi 103:
Avokado ei kypsy puussa, vaan vasta pudottuaan maahan.<ref name="whatscooking">http://whatscookingamerica.net/avacado.htm</ref> Tavallisesti se poimitaan puusta, kun se vastaa kooltaan kypsää hedelmää. Poiminnan jälkeen se kypsyy muutamassa päivässä, ja esimerkiksi banaanien kanssa säilöttäessä vielä nopeammin [[eteeni]]kaasun vaikutuksen vuoksi. Hedelmää ei tarvitse poimia heti, vaan sen voi jättää puuhun kunnes poiminnalle on tarvetta. Hedelmää voidaan pitää puussa 4–6 kuukautta kehittymisen jälkeen, mutta jos sitä ei poimita ajoissa, se putoaa maahan.
Avokado ei kypsy puussa, vaan vasta pudottuaan maahan.<ref name="whatscooking">http://whatscookingamerica.net/avacado.htm</ref> Tavallisesti se poimitaan puusta, kun se vastaa kooltaan kypsää hedelmää. Poiminnan jälkeen se kypsyy muutamassa päivässä, ja esimerkiksi banaanien kanssa säilöttäessä vielä nopeammin [[eteeni]]kaasun vaikutuksen vuoksi. Hedelmää ei tarvitse poimia heti, vaan sen voi jättää puuhun kunnes poiminnalle on tarvetta. Hedelmää voidaan pitää puussa 4–6 kuukautta kehittymisen jälkeen, mutta jos sitä ei poimita ajoissa, se putoaa maahan.


Avokadopuu tuottaa keskimäärin 120 [[hedelmä]]ä vuodessa. Kaupallisissa hedelmätarhoissa hedelmiä tuotetaan tavallisesti noin 7 tonnia hehtaarilta, mutta jotkin tarhat pystyvät jopa 20 tonnin hehtaarituottoon. Avokadon viljelyssä ongelmana on, että usein se tuottaa vuoron perään hyviä ja huonoja satoja. Tämä johtuu siitä, että jos puu ei esimerkiksi kylmyyden vuoksi menesty jonakin vuonna, seuraavana se on sitäkin tuottoisampi.
Avokadopuu tuottaa keskimäärin 120 [[hedelmä]]ä vuodessa. Kaupallisissa hedelmätarhoissa hedelmiä tuotetaan tavallisesti noin seitsemän tonnia hehtaarilta, mutta jotkin tarhat pystyvät jopa 20 tonnin hehtaarituottoon. Avokadon viljelyssä ongelmana on, että usein se tuottaa vuoron perään hyviä ja huonoja satoja. Tämä johtuu siitä, että jos puu ei esimerkiksi kylmyyden vuoksi menesty jonakin vuonna, seuraavana se on sitäkin tuottoisampi.


Avokado voidaan idättää siemenestä helposti myös huonekasviksi. Se tarvitsee kuitenkin kasteluun runsaasti vettä, mitä pidetään myös kasvin eettisenä ongelmana jos sitä viljelään alueilla joissa juomakelpoisesta vedestä on pulaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005684792.html?share=1f9b54bf755b9a20139d9f432e5b5dd2|nimeke=Avokadon suosion seuraus: Chileläinen kylä kärsii kuivuudesta ja kyläläiset joutuivat juomaan likaista vettä|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2018-05-18|viitattu=2019-09-20|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Avokado voidaan idättää siemenestä helposti myös huonekasviksi. Se tarvitsee kuitenkin kasteluun runsaasti vettä, mitä pidetään myös kasvin eettisenä ongelmana jos sitä viljelään alueilla joissa juomakelpoisesta vedestä on pulaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005684792.html?share=1f9b54bf755b9a20139d9f432e5b5dd2|nimeke=Avokadon suosion seuraus: Chileläinen kylä kärsii kuivuudesta ja kyläläiset joutuivat juomaan likaista vettä|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2018-05-18|viitattu=2019-09-20|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Rivi 122: Rivi 122:
| rasvaTyyd_g = 2,7
| rasvaTyyd_g = 2,7
}}
}}
Avokado sisältää enemmän rasvaa kuin useimmat muut hedelmät. Suurin osa rasvasta on [[kertatyydyttymätön rasvahappo|kertatyydyttymätön]]tä. Kokonainen keskikokoinen avokado sisältää noin neljänneksen päivittäisestä [[tyydyttynyt rasvahappo|tyydyttyneen rasvan]] saantisuosituksesta.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=KASVIKSET, MARJAT JA HEDELMÄT | Ajankohta= | Osoite=http://www.avoin.helsinki.fi/materiaalit/ravitsemustiede/01_rar_kasvikset.shtml | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Luettu= | Kieli= }}</ref> Avokadoissa on 60 prosenttia enemmän [[kalium]]ia kuin [[ruokabanaani|banaaneissa]]. Niissä on myös paljon [[B-vitamiini|B-]] [[E-vitamiini|E-]] ja [[K-vitamiini]]a. Avokadon painosta noin kaksi kolmasosaa on vettä.
Avokado sisältää enemmän rasvaa kuin useimmat muut hedelmät. Suurin osa rasvasta on [[kertatyydyttymätön rasvahappo|kertatyydyttymätön]]tä. Kokonainen keskikokoinen avokado sisältää noin neljänneksen päivittäisestä [[tyydyttynyt rasvahappo|tyydyttyneen rasvan]] saantisuosituksesta.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=KASVIKSET, MARJAT JA HEDELMÄT | Ajankohta= | Osoite=http://www.avoin.helsinki.fi/materiaalit/ravitsemustiede/01_rar_kasvikset.shtml | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Luettu= | Kieli= }}</ref> Avokadoissa on 60 prosenttia enemmän [[kalium]]ia kuin [[ruokabanaani|banaaneissa]]. Niissä on myös paljon [[B-vitamiini|B-]], [[E-vitamiini|E-]] ja [[K-vitamiini]]a. Avokadon painosta noin kaksi kolmasosaa on vettä.


Sadassa grammassa avokadoa on 219 kcal energiaa.<ref name="kasvikset">[http://www.finfood.fi/finfood/kasvikset.nsf/wTuotetietous/A2C2234949F52C9CC2256E0B00355132?opendocument&View=1&Start=1&Count=100&Expand=2.1.6 Kotimaiset kasvikset]</ref>
Sadassa grammassa avokadoa on 219 kcal energiaa.<ref name="kasvikset">[http://www.finfood.fi/finfood/kasvikset.nsf/wTuotetietous/A2C2234949F52C9CC2256E0B00355132?opendocument&View=1&Start=1&Count=100&Expand=2.1.6 Kotimaiset kasvikset]</ref>


Avokadon hedelmäliha on väriltään kellanvihreästä kullankeltaiseen. Se hapettuu ja muuttuu ruskeaksi nopeasti joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa. Tätä voidaan ehkäistä [[sitruuna|sitruuna-]] tai [[limetti]]mehulla. Niiden sisältämä [[C-vitamiini]] toimii hapettumista estävänä [[antioksidantti]]na. Toinen keino on pitää avokadoja lämpimässä (n. 40 °C) vedessä muutaman tunnin ajan ennen kuorimista. Tämä sulkee hapettumista aiheuttavat [[entsyymi]]t vaikuttamatta makuun tai rakenteeseen. Avokadosta syödään vain hedelmäliha, ei kuoria eikä siementä.
Avokadon hedelmäliha on väriltään kellanvihreästä kullankeltaiseen. Se hapettuu ja muuttuu ruskeaksi nopeasti joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa. Tätä voidaan ehkäistä [[sitruuna|sitruuna-]] tai [[limetti]]mehulla. Niiden sisältämä [[C-vitamiini]] toimii hapettumista estävänä [[antioksidantti]]na. Toinen keino on pitää avokadoja lämpimässä (n. 40&nbsp;°C) vedessä muutaman tunnin ajan ennen kuorimista. Tämä sulkee hapettumista aiheuttavat [[entsyymi]]t vaikuttamatta makuun tai rakenteeseen. Avokadosta syödään vain hedelmäliha, ei kuoria eikä siementä.
[[Kuva:Avocado 13.JPG|thumb|right|Lehdet]]
[[Tiedosto:Avocado 13.JPG|pienoiskuva|Lehdet]]
[[Kuva:Persea americana flowers 2.JPG|thumb|right|Avokadon kukkia syksyllä]]
[[Tiedosto:Persea americana flowers 2.JPG|pienoiskuva|Avokadon kukkia syksyllä]]
[[Kuva:Fiori e frutti di avocado.JPG|thumb|right|Kukkia ja hedelmiä]]
[[Tiedosto:Fiori e frutti di avocado.JPG|pienoiskuva|Kukkia ja hedelmiä]]


Avokado on erityisen suosittu kasvisruokavaliossa, jossa voileivissä ja salaateissa.<ref name="kasvikset"/> Se ei ole makea, vaan rasvainen ja aromikas. Rakenteeltaan hedelmä on lähes kermainen. Avokado on [[guacamole]]n perusraaka-aine, ja lisäksi sitä käytetään [[sushi]]n täytteenä, kanan lisukkeena ja levitteenä. [[Brasilia]]ssa ja [[Vietnam]]issa avokadoa käytetään [[pirtelö]]issä ja joskus [[jäätelö]]issäkin. [[Filippiinit|Filippiineillä]] valmistetaan jälkiruokajuomaa sokerista, maidosta ja soseutetusta avokadosta. [[Keski-Amerikka|Keski-Amerikassa]] hedelmiä tarjoillaan riisin kera.
Avokado on erityisen suosittu kasvisruokavaliossa, jossa voileivissä ja salaateissa.<ref name="kasvikset"/> Se ei ole makea, vaan rasvainen ja aromikas. Rakenteeltaan hedelmä on lähes kermainen. Avokado on [[guacamole]]n perusraaka-aine, ja lisäksi sitä käytetään [[sushi]]n täytteenä, kanan lisukkeena ja levitteenä. [[Brasilia]]ssa ja [[Vietnam]]issa avokadoa käytetään [[pirtelö]]issä ja joskus [[jäätelö]]issäkin. [[Filippiinit|Filippiineillä]] valmistetaan jälkiruokajuomaa sokerista, maidosta ja soseutetusta avokadosta. [[Keski-Amerikka|Keski-Amerikassa]] hedelmiä tarjoillaan riisin kera.
Rivi 143: Rivi 143:


== Historia ==
== Historia ==
Avokadoja lienee syöty Etelä-[[Meksiko]]ssa jo 8000 vuotta sitten ja viljelty 7000 vuotta sitten.<ref name="kasvikset"/> Ensimmäiset tiedot avokadosta [[Eurooppa|Euroopassa]] ovat peräisin vuodelta [[1519]]. [[1700-luku|1700-luvulla]] eurooppalaiset merimiehet käyttivät avokadoa levitteenä keksien päällä. Kasvia tavattiin [[Indonesia]]ssa ensimmäisen kerran vuonna [[1750]], [[Brasilia]]ssa vuonna [[1809]], [[Palestiina]]ssa [[1908]] ja [[Australia]]ssa sekä [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikassa]] [[1800-luku|1800-luvun]] loppupuolella.<ref name="indexfresh"/>
Avokadoja lienee syöty Etelä-[[Meksiko]]ssa jo 8000 vuotta sitten ja viljelty 7000 vuotta sitten.<ref name="kasvikset"/> Ensimmäiset tiedot avokadosta [[Eurooppa|Euroopassa]] ovat peräisin vuodelta 1519. Eurooppalaiset merimiehet käyttivät 1700-luvulla avokadoa levitteenä keksien päällä. Kasvia tavattiin [[Indonesia]]ssa ensimmäisen kerran vuonna 1750, [[Brasilia]]ssa vuonna 1809, [[Palestiina]]ssa 1908 ja [[Australia]]ssa sekä [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikassa]] 1800-luvun loppupuolella.<ref name="indexfresh"/>


[[Carl Schmidt]] kehitti vuonna [[1911]] Fuerte-lajikkeen, johon [[Kalifornia]]n viljely perustui monta vuotta.<ref name="indexfresh">http://www.indexfresh.com/avocado_history.htm</ref> Vuonna [[1935]] postinkantaja [[Rudolph Hass]] patentoi Hass-lajikkeen, joka on ainoa avokadolajike, jota voidaan viljellä ympäri vuoden.<ref name="whatscooking"/> Hän oli ostanut A. R. Rideoutilta avokadopuun siemeniä, jotka istutti pihalleen. Lajike kehittyi ilmeisesti sattumalta. Jokainen nykyinen Hass-puu polveutuu Rudolphin kasvattamasta yksilöstä, joka kuoli vuonna [[2002]].<ref name="whatscooking"/> Hass-avokadojen kuori on tumma ja hiukan ryppyinen, ja hedelmäliha hyvin kermainen. Nykyisin se on suosituin ja kasvatetuin avokadolajike.<ref name="indexfresh"/>
[[Carl Schmidt]] kehitti vuonna 1911 Fuerte-lajikkeen, johon [[Kalifornia]]n viljely perustui monta vuotta.<ref name="indexfresh">http://www.indexfresh.com/avocado_history.htm</ref> Vuonna 1935 postinkantaja [[Rudolph Hass]] patentoi Hass-lajikkeen, joka on ainoa avokadolajike, jota voidaan viljellä ympäri vuoden.<ref name="whatscooking"/> Hän oli ostanut A. R. Rideoutilta avokadopuun siemeniä, jotka istutti pihalleen. Lajike kehittyi ilmeisesti sattumalta. Jokainen nykyinen Hass-puu polveutuu Rudolphin kasvattamasta yksilöstä, joka kuoli vuonna 2002.<ref name="whatscooking"/> Hass-avokadojen kuori on tumma ja hiukan ryppyinen, ja hedelmäliha hyvin kermainen. Nykyisin se on suosituin ja kasvatetuin avokadolajike.<ref name="indexfresh"/>


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 5. joulukuuta 2019 kello 13.45

Avokado
Hedelmä halkaistuna ja sen sisältämä kookas siemen.
Hedelmä halkaistuna ja sen sisältämä kookas siemen.
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Laurales
Heimo: Laakerikasvit Lauraceae
Suku: Avokadot Persea
Laji: americana
Kaksiosainen nimi

Persea americana
P.Mill.

Katso myös

  Avokado Wikispeciesissä
  Avokado Commonsissa

Avokado (Persea americana) tarkoittaa sekä Keski-Amerikasta kotoisin olevaa puuta että sen päärynänmuotoista hedelmää.

Ulkonäkö

Avokadopuu kasvaa noin 20 metriä korkeaksi ja sen ikivihreät lehdet ovat 12–25 cm pitkiä. Puun varsin huomaamattomat kukat ovat kellanvihreitä ja halkaisijaltaan 5–10 mm. Hedelmä on 7–20 cm pitkä ja painaa 100–1000 grammaa. Siinä on 3–5 cm kokoinen siemen. Maailman suurimman, 2,19 kg painaneen avokadon kasvatti venezuelalainen Gabriel Ramirez Nahim vuonna 2009.[2]

Ravintona

Ravintoarvoja per 100 g
  Avokado[3]

+

Proteiineja 2,6 g
Rasvaa 19,4 g
Hiilihydraatteja 2 g
Kuituja 6,7 g
A-vitamiinia 5,2 µg
C-vitamiinia 10,2 mg
B1-vitamiinia 0,07 mg
B2-vitamiinia 0,16 mg
E-vitamiinia 2,1 mg
K-vitamiinia 20,0 µg
Kalsiumia 15,0 mg
Rautaa 0,5 mg
Kaliumia 400 mg
Magnesiumia 29,0 mg
Natriumia 6,0 mg
Fosforia 31,0 mg


Levinneisyys

Avokado on kotoisin Keski-Amerikasta, mutta sitä viljellään nykyisin ympäri maailman paikoissa, joissa se ilmaston ja lämpötilan puolesta on mahdollista. Ihminen on lähes ainoa eläin joka syö avokadon hedelmiä ja levittää sen siemeniä. Puulajin elinvoimaisuus on siten riippuvainen ihmisestä. Siemeniä levittivät ennen viime jääkautta myös eläimet, todennäköisesti jättiläislaiskiaiset tai norsueläimiin kuuluneet mastodontit, jotka kuitenkin kuolivat sukupuuttoon muun muassa liiallisen metsästyksen takia.[4]

Elinympäristö

Kasvupaikan tulee olla melko tyyni ja kuohkeamultainen. Puu ei kestä pakkasia, joten sitä voidaan kasvattaa vain subtrooppisella ja trooppisella vyöhykkeellä.

Viljely

Suurimmat avokadontuottajamaat 2005
(tonnia)[5]
Meksiko 1 021 515
Indonesia 263 575
Yhdysvallat 256 189
Kolumbia 185 811
Brasilia 182 000
Chile 163 000
Dominikaaninen tasavalta 140 000
Peru 103 000
Israel 85 640
Etiopia 81 500
Maailma yhteensä 3 271 962,80

Avokado ei kypsy puussa, vaan vasta pudottuaan maahan.[6] Tavallisesti se poimitaan puusta, kun se vastaa kooltaan kypsää hedelmää. Poiminnan jälkeen se kypsyy muutamassa päivässä, ja esimerkiksi banaanien kanssa säilöttäessä vielä nopeammin eteenikaasun vaikutuksen vuoksi. Hedelmää ei tarvitse poimia heti, vaan sen voi jättää puuhun kunnes poiminnalle on tarvetta. Hedelmää voidaan pitää puussa 4–6 kuukautta kehittymisen jälkeen, mutta jos sitä ei poimita ajoissa, se putoaa maahan.

Avokadopuu tuottaa keskimäärin 120 hedelmää vuodessa. Kaupallisissa hedelmätarhoissa hedelmiä tuotetaan tavallisesti noin seitsemän tonnia hehtaarilta, mutta jotkin tarhat pystyvät jopa 20 tonnin hehtaarituottoon. Avokadon viljelyssä ongelmana on, että usein se tuottaa vuoron perään hyviä ja huonoja satoja. Tämä johtuu siitä, että jos puu ei esimerkiksi kylmyyden vuoksi menesty jonakin vuonna, seuraavana se on sitäkin tuottoisampi.

Avokado voidaan idättää siemenestä helposti myös huonekasviksi. Se tarvitsee kuitenkin kasteluun runsaasti vettä, mitä pidetään myös kasvin eettisenä ongelmana jos sitä viljelään alueilla joissa juomakelpoisesta vedestä on pulaa.[7]

Käyttö

Tuore avokado
Ravintosisältö/100 g
Energiaa 829 kJ (198 kcal)
Proteiinia 2,6 g
Hiilihydraatteja 0,8 g
sokereita 0,7 g
laktoosia 0 g
tärkkelystä 0,1 g
Rasvaa 19,4 g
josta tyydyttynyttä 2,7 g
Lähteet

Ravintoarvojen lähde: [8] Fineli-tietokanta (elintarvikkeen tunniste: 11057)

Avokado sisältää enemmän rasvaa kuin useimmat muut hedelmät. Suurin osa rasvasta on kertatyydyttymätöntä. Kokonainen keskikokoinen avokado sisältää noin neljänneksen päivittäisestä tyydyttyneen rasvan saantisuosituksesta.[9] Avokadoissa on 60 prosenttia enemmän kaliumia kuin banaaneissa. Niissä on myös paljon B-, E- ja K-vitamiinia. Avokadon painosta noin kaksi kolmasosaa on vettä.

Sadassa grammassa avokadoa on 219 kcal energiaa.[10]

Avokadon hedelmäliha on väriltään kellanvihreästä kullankeltaiseen. Se hapettuu ja muuttuu ruskeaksi nopeasti joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa. Tätä voidaan ehkäistä sitruuna- tai limettimehulla. Niiden sisältämä C-vitamiini toimii hapettumista estävänä antioksidanttina. Toinen keino on pitää avokadoja lämpimässä (n. 40 °C) vedessä muutaman tunnin ajan ennen kuorimista. Tämä sulkee hapettumista aiheuttavat entsyymit vaikuttamatta makuun tai rakenteeseen. Avokadosta syödään vain hedelmäliha, ei kuoria eikä siementä.

Lehdet
Avokadon kukkia syksyllä
Kukkia ja hedelmiä

Avokado on erityisen suosittu kasvisruokavaliossa, jossa voileivissä ja salaateissa.[10] Se ei ole makea, vaan rasvainen ja aromikas. Rakenteeltaan hedelmä on lähes kermainen. Avokado on guacamolen perusraaka-aine, ja lisäksi sitä käytetään sushin täytteenä, kanan lisukkeena ja levitteenä. Brasiliassa ja Vietnamissa avokadoa käytetään pirtelöissä ja joskus jäätelöissäkin. Filippiineillä valmistetaan jälkiruokajuomaa sokerista, maidosta ja soseutetusta avokadosta. Keski-Amerikassa hedelmiä tarjoillaan riisin kera.

Kuumennettaessa avokadoon kehittyy maun pilaavia yhdisteitä.[10]

Avokadoa ei tulisi antaa syötäväksi eläimille, sillä se sisältää persiiniä, joka on vaarallista tai jopa tappavaa monille eläimille. Se voi aiheuttaa esimerkiksi oksentelua, ripulia tai sydänvikoja.[11] Ihmisille se ei ole tavallisesti vaarallista.

Nimet

Avokadon nimi tulee nahuatlin sanasta ahuacatl, joka tarkoittaa kivestä. Joissakin Etelä-Amerikan maissa avokadoa kutsutaan sen ketšuankielisellä nimellä palta. Muissa espanjankielisissä valtioissa käytetään nimitystä aguacate.

Hedelmäavokadoa kutsutaan myös alligaattoripäärynäksi.[12]

Historia

Avokadoja lienee syöty Etelä-Meksikossa jo 8000 vuotta sitten ja viljelty 7000 vuotta sitten.[10] Ensimmäiset tiedot avokadosta Euroopassa ovat peräisin vuodelta 1519. Eurooppalaiset merimiehet käyttivät 1700-luvulla avokadoa levitteenä keksien päällä. Kasvia tavattiin Indonesiassa ensimmäisen kerran vuonna 1750, Brasiliassa vuonna 1809, Palestiinassa 1908 ja Australiassa sekä Etelä-Afrikassa 1800-luvun loppupuolella.[13]

Carl Schmidt kehitti vuonna 1911 Fuerte-lajikkeen, johon Kalifornian viljely perustui monta vuotta.[13] Vuonna 1935 postinkantaja Rudolph Hass patentoi Hass-lajikkeen, joka on ainoa avokadolajike, jota voidaan viljellä ympäri vuoden.[6] Hän oli ostanut A. R. Rideoutilta avokadopuun siemeniä, jotka istutti pihalleen. Lajike kehittyi ilmeisesti sattumalta. Jokainen nykyinen Hass-puu polveutuu Rudolphin kasvattamasta yksilöstä, joka kuoli vuonna 2002.[6] Hass-avokadojen kuori on tumma ja hiukan ryppyinen, ja hedelmäliha hyvin kermainen. Nykyisin se on suosituin ja kasvatetuin avokadolajike.[13]

Lähteet

  1. ↑ Persea americana IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. ↑ Guinness World Records 2017, s. 88. Sanoma Media Finland Oy, 2016. ISBN 978-951-32-4329-6.
  3. ↑ Avokado, kuorittu, kivetön fineli.fi. Viitattu 17.3.2019.
  4. ↑ Haamuja hedelmätiskillä Tiede. 6.6.2015. Viitattu 20.9.2019.
  5. ↑ FAOSTAT
  6. ↑ a b c http://whatscookingamerica.net/avacado.htm
  7. ↑ Avokadon suosion seuraus: Chileläinen kylä kärsii kuivuudesta ja kyläläiset joutuivat juomaan likaista vettä Helsingin Sanomat. 18.5.2018. Viitattu 20.9.2019.
  8. ↑ Ravintoarvot Finelissä (tunniste: 11057) Fineli. Elintarvikkeiden koostumustietokanta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (suomeksi)
  9. ↑ KASVIKSET, MARJAT JA HEDELMÄT Helsingin yliopisto.
  10. ↑ a b c d Kotimaiset kasvikset
  11. ↑ ASPCA: Animal Poison Control Center
  12. ↑ Kustannusosakeyhtiö Otava: Otavan tietosanakirja, s. 89. Otava, 1997. ISBN 951-1-13654-2.
  13. ↑ a b c http://www.indexfresh.com/avocado_history.htm

Aiheesta muualla

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Avokado&oldid=18579778”