Ero sivun ”Herculaneum” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Cuprum (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
34 722 muokkausta
p typo
laajennus
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Herculaneum_Fresco_001.jpg|thumb|220px|Herculaneumissa säilynyt fresko.]]
[[Kuva:Ercolano 2012 (8019396514).jpg|thumb|Herculaneumia on kaivettu esiin vasta pieni osa.]]
'''Herculaneum''' oli [[Italia|muinaisitalialainen]] kaupunki [[Campania]]ssa. Se sijaitsi [[Napolinlahti|Napolinlahdella]] kahdeksan kilometriä nykyisestä [[Napoli]]n kaupungista kaakkoon. Roomalainen kaupunki hautautui [[Vesuviuksen tulivuorenpurkaus 79|Vesuviuksen purkauksessa]] vuonna 79.<ref name=ahe>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ancient.eu/Herculaneum/ | Nimeke = Herculaneum | Tekijä = Mark Cartwright | Ajankohta = 8.10.2019 | Julkaisu = Ancient History Encyclopedia | Viitattu = 3.12.2019 }}</ref>
'''Herculaneum''' oli muinais[[italia]]lainen kaupunki [[Campania]]ssa. Se sijaitsi 8 km [[Napoli]]sta etelään. Herculaneumin kreikkalainen nimi oli Herakleion. Kaupungin perustusmyytissä [[Herakles]] rantautui laivoineen paluumatkallaan Espanjasta kaupungin juurelle uhraamaan jumalille ja siten perusti kaupungin antaen sille oman nimensä. Kaupungin kannalta tärkeitä jumaluuksia olivat myös [[Venus]] ja [[Apollo]].


==Historia==
Herculaneum oli huomattavasti pienempi kuin sen eteläpuolella sijaitseva [[Pompeji]], mutta oli silti pieni rannikkokaupan keskus alueella.
Herculaneumin varhaisesta historiasta ei tiedetä mitään tarkkaa. Nimestään ja säännöllisistä kaduistaan päätellen sen perustivat ehkä [[Neapolis (Italia)|Neapoliin]] siirtokunnan kreikkalaiset 500- tai 400-luvulla eaa. Dionysiuksen kirjaaman myytin mukaan kaupungin perusti [[Herakles]] paluumatkallaan [[Pyreneiden niemimaa|Iberia]]sta.<ref name=ahe /> Myytissä Herakles rantautui laivoineen kaupungin juurelle uhraamaan jumalille ja siten perusti kaupungin antaen sille oman nimensä. Kaupungin kannalta tärkeitä jumaluuksia olivat myös [[Venus]] ja [[Apollo]].


[[Kuva:Mt Vesuvius 79 AD eruption.svg|thumb|350px|Herculaneum naapurikaupunkeineen Vesuviuksen purkautuessa kohtalokkaasti vuonna 79.]]
Vuonna [[62]] alueella oli voimakas maanjäristys, jonka keskuksen arvellaan sijainneen lähellä Pompejia. Herculaneum kärsi kuitenkin huomattavasti suurempia vahinkoja ja tuhoutui lähes täysin.
Herculaneum oli rakennettu meren rannalle pengerretylle rinteelle vanhoista tulivuorenpurkauksista syntyneiden laavavirtojen ja tuhkakerrosten päälle. Vesi saatiin kaupunkia ympäröivistä kahdesta joesta, jotka tosin kuivuivat ajoittain. Kaupungin sijainti oli edullinen. Se kukoisti itseään suurempien Neapoliin ja [[Pompeji]]n välisen rannikkotien välietappina. Maa oli viljavaa ja [[tuffi]] hyvää rakennusmateriaalia. Kaupungilla ei kuitenkaan ollut tilaa kasvaa sisämaahan.<ref name=ahe />


[[Strabon]]in mukaan Herculaneumia hallitsivat ennen [[Rooman valtakunta|roomalaisvaltaa]] vuoroin [[oskit]], [[etruskit]], [[pelasgit]] ja [[samniitit]]. Kaupungista tuli Rooman liittolainen [[Liittolaissota|liittolaissodassa]] 91–87 eaa., ja sodan seurauksena kaupunki siirtyi samniiteilta Rooman hallintaan. Kaupungista tuli ''[[municipium]]'' ja miespuoliset asukkaat saivat Rooman kansalaisuuden. Kaupunki omaksui latinankielisen ja roomalaisen hallintotavan, ja siitä tuli roomalaisten rauhallinen vapaa-ajanviettopaikka. Kaupungissa oli monenlaisia rakennuksia suurista huviloista kerrostaloihin sekä teatteri, [[palaestra]], [[forum]] ja [[Basilika (arkkitehtuuri)|basilika]]. Rannan lähellä oli [[roomalainen kylpylä]].<ref name=ahe />
Vuonna [[79]] Herculaneum tuhoutui lopulta kokonaan Pompejin, [[Stabiae]]n ja [[Boscoreale]]n kera [[Vesuvius|Vesuviuksen]] purkautuessa. Kaupunki hautautui enimmäkseen mudan ja laavan yhdistelmään. Tämä liikkui kuitenkin niin hitaasti, että suurin osa kaupungin väestöstä ehti suojaan, toisin kuin Pompejissa missä nopeasti etenevät eri kaasut ja [[pyroklastinen tuhkapilvi]] surmasivat ihmiset ennen kuin he ehtivät pakoon. Kuivuessaan mudan ja laavan sekoite, joka on 15-18 m korkea, on kivettynyt, ja siksi kaivaustyöt Herculaneumissa ovat työläämpiä kuin esimerkiksi Pompejissa.


Voimakas maanjäristys vaurioitti Herculaneumia pahasti helmikuussa 62 jaa. Lisää vaurioita kaupunki sai seuraavien kahden vuosikymmenen aikana uusissa järistyksissä. Maa vajosi ja meri levisi kaduille, mutta asukkaat eivät aavistaneet vaaraa eivätkä hylänneet kaupunkia. Vihdoin Vesuviuksen tulivuori purkautui vuoden 79 loppukesällä. Herculaneum säästyi tuhkasateelta mutta jäi kuuman [[Pyroklastinen tuhkapilvi|purkauspilven]] alle, joka tappoi kaupunkiin jääneet asukkaat välittömästi. Seuraavina päivinä [[laava]] ja muu vulkaaninen aines peitti kaupungin, joka säilyi kiinteytyneen kiven sisässä hyvin.<ref name=ahe />
Herculaneum rakennettiin uudestaan tuhon jälkeen keisarillisesta aloitteesta.


==Kaivaukset==
⚫
Herculaneumista on jäljellä poikkeuksellisen hyvin säilyneitä muinaisjäännöksiä. Siellä on suoritettu kaivauksia muun muassa [[Papyrusten huvila]]ssa, josta on löydetty huomattava kirjasto täynnä antiikin aikaisia papyrusrullia (niin kutsutut [[Herculaneumin papyrukset]]).<ref name="Torvinen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/tiede/a1305919653219 | Tekijä=Torvinen, Pekka | Nimeke=Herculaneumin hiiltyneet papyrukset ovat ehkä luettavissa – Aristoteleen dialogit olisivat vuosisadan löytö | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=21.1.2015 | Viitattu=21.1.2015}}</ref> Arkeologinen alue kuuluu nykyään [[Unescon maailmanperintöluettelo]]on.<ref>
[[Kuva:Herculaneum_Fresco_001.jpg|thumb|220px|Herculaneumissa säilynyt fresko.]]
⚫
{{Verkkoviite | osoite=http://whc.unesco.org/en/list/829 | nimeke=Archaeological Areas of Pompei, Herculaneum and Torre Annunziata | julkaisija=Unesco | viitattu=31.7.2013 | kieli={{en}} }}</ref> Kaivauksia on tehty vuodesta [[1738]].<ref>[[Suuri Suomalainen Tietosanakirja]]: Herculaneum</ref>
Herculaneumissa on tehty arkeologisia kaivauksia vuodesta 1738 lähtien.<ref>[[Suuri Suomalainen Tietosanakirja]]: Herculaneum</ref> Kaupunkia peittävän kiven kovuus tekee Herculaneumin kaivaukset vaikeammiksi kuin läheisen Pompejin, joka peittyi vain tuhkaan ja pikkukiviin. Vieläkin vasta kolmasosa kaupunkialueesta on kaivettu esiin ja esimerkiksi teatteriin ja forumille pääsee vain tunneleita pitkin.<ref name=ahe />


⚫
Herculaneumista on jäljellä poikkeuksellisen hyvin säilyneitä muinaisjäännöksiä. Siellä on suoritettu kaivauksia muun muassa [[Papyrusten huvila]]ssa, josta on löydetty huomattava kirjasto täynnä antiikin aikaisia papyrusrullia (niin kutsutut [[Herculaneumin papyrukset]]).<ref name="Torvinen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/tiede/a1305919653219 | Tekijä=Torvinen, Pekka | Nimeke=Herculaneumin hiiltyneet papyrukset ovat ehkä luettavissa – Aristoteleen dialogit olisivat vuosisadan löytö | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=21.1.2015 | Viitattu=21.1.2015}}</ref> Arkeologinen alue kuuluu nykyään Unescon [[maailmanperintöluettelo]]on.<ref>
== Nykyaika ==
⚫
{{Verkkoviite | osoite=http://whc.unesco.org/en/list/829 | nimeke=Archaeological Areas of Pompei, Herculaneum and Torre Annunziata | julkaisija=Unesco | viitattu=31.7.2013 | kieli={{en}} }}</ref>

Herculaneumin tuhoutumisen jälkeen, aivan sen viereen, rakennettiin kaupunki nimeltään Resina. Vuonna 1969 kunnan nimi muutettiin [[Ercolano|Ercolanoksi]].


== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}


== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Herculaneum}}
{{Commonscat-rivi|Herculaneum}}

{{coor title dms|40|48|21|N|14|20|51|E}}
{{coor title dms|40|48|21|N|14|20|51|E}}
{{Italian maailmanperintökohteet}}
{{Italian maailmanperintökohteet}}
{{Tynkä/Antiikki}}


[[Luokka:Arkeologiset kohteet Italiassa]]
[[Luokka:Arkeologiset kohteet Italiassa]]

Versio 3. joulukuuta 2019 kello 22.29

Herculaneumia on kaivettu esiin vasta pieni osa.

Herculaneum oli muinaisitalialainen kaupunki Campaniassa. Se sijaitsi Napolinlahdella kahdeksan kilometriä nykyisestä Napolin kaupungista kaakkoon. Roomalainen kaupunki hautautui Vesuviuksen purkauksessa vuonna 79.[1]

Historia

Herculaneumin varhaisesta historiasta ei tiedetä mitään tarkkaa. Nimestään ja säännöllisistä kaduistaan päätellen sen perustivat ehkä Neapoliin siirtokunnan kreikkalaiset 500- tai 400-luvulla eaa. Dionysiuksen kirjaaman myytin mukaan kaupungin perusti Herakles paluumatkallaan Iberiasta.[1] Myytissä Herakles rantautui laivoineen kaupungin juurelle uhraamaan jumalille ja siten perusti kaupungin antaen sille oman nimensä. Kaupungin kannalta tärkeitä jumaluuksia olivat myös Venus ja Apollo.

Herculaneum naapurikaupunkeineen Vesuviuksen purkautuessa kohtalokkaasti vuonna 79.

Herculaneum oli rakennettu meren rannalle pengerretylle rinteelle vanhoista tulivuorenpurkauksista syntyneiden laavavirtojen ja tuhkakerrosten päälle. Vesi saatiin kaupunkia ympäröivistä kahdesta joesta, jotka tosin kuivuivat ajoittain. Kaupungin sijainti oli edullinen. Se kukoisti itseään suurempien Neapoliin ja Pompejin välisen rannikkotien välietappina. Maa oli viljavaa ja tuffi hyvää rakennusmateriaalia. Kaupungilla ei kuitenkaan ollut tilaa kasvaa sisämaahan.[1]

Strabonin mukaan Herculaneumia hallitsivat ennen roomalaisvaltaa vuoroin oskit, etruskit, pelasgit ja samniitit. Kaupungista tuli Rooman liittolainen liittolaissodassa 91–87 eaa., ja sodan seurauksena kaupunki siirtyi samniiteilta Rooman hallintaan. Kaupungista tuli municipium ja miespuoliset asukkaat saivat Rooman kansalaisuuden. Kaupunki omaksui latinankielisen ja roomalaisen hallintotavan, ja siitä tuli roomalaisten rauhallinen vapaa-ajanviettopaikka. Kaupungissa oli monenlaisia rakennuksia suurista huviloista kerrostaloihin sekä teatteri, palaestra, forum ja basilika. Rannan lähellä oli roomalainen kylpylä.[1]

Voimakas maanjäristys vaurioitti Herculaneumia pahasti helmikuussa 62 jaa. Lisää vaurioita kaupunki sai seuraavien kahden vuosikymmenen aikana uusissa järistyksissä. Maa vajosi ja meri levisi kaduille, mutta asukkaat eivät aavistaneet vaaraa eivätkä hylänneet kaupunkia. Vihdoin Vesuviuksen tulivuori purkautui vuoden 79 loppukesällä. Herculaneum säästyi tuhkasateelta mutta jäi kuuman purkauspilven alle, joka tappoi kaupunkiin jääneet asukkaat välittömästi. Seuraavina päivinä laava ja muu vulkaaninen aines peitti kaupungin, joka säilyi kiinteytyneen kiven sisässä hyvin.[1]

Kaivaukset

Herculaneumissa säilynyt fresko.

Herculaneumissa on tehty arkeologisia kaivauksia vuodesta 1738 lähtien.[2] Kaupunkia peittävän kiven kovuus tekee Herculaneumin kaivaukset vaikeammiksi kuin läheisen Pompejin, joka peittyi vain tuhkaan ja pikkukiviin. Vieläkin vasta kolmasosa kaupunkialueesta on kaivettu esiin ja esimerkiksi teatteriin ja forumille pääsee vain tunneleita pitkin.[1]

Herculaneumista on jäljellä poikkeuksellisen hyvin säilyneitä muinaisjäännöksiä. Siellä on suoritettu kaivauksia muun muassa Papyrusten huvilassa, josta on löydetty huomattava kirjasto täynnä antiikin aikaisia papyrusrullia (niin kutsutut Herculaneumin papyrukset).[3] Arkeologinen alue kuuluu nykyään Unescon maailmanperintöluetteloon.[4]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f Mark Cartwright: Herculaneum Ancient History Encyclopedia. 8.10.2019. Viitattu 3.12.2019.
  2. ↑ Suuri Suomalainen Tietosanakirja: Herculaneum
  3. ↑ Torvinen, Pekka: Herculaneumin hiiltyneet papyrukset ovat ehkä luettavissa – Aristoteleen dialogit olisivat vuosisadan löytö Helsingin Sanomat. 21.1.2015. Viitattu 21.1.2015.
  4. ↑ Archaeological Areas of Pompei, Herculaneum and Torre Annunziata Unesco. Viitattu 31.7.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Italia
Unescon maailmanperintökohteet Italiassa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Herculaneum&oldid=18577003”