Ero sivun ”Inarijärvi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset:  virheellinen wikikoodi  Visuaalinen muokkaus
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 91.153.215.100) ja palautettiin versio 17080177, jonka on tehnyt J Hokkanen
Rivi 18: Rivi 18:
| kuvateksti =
| kuvateksti =
| koordinaatit =
| koordinaatit =
| pinta-ala = 16 489
| pinta-ala = 1084
| korkeus = 117–119
| korkeus = 117–119
| rantaviiva = 3277,80 km<ref name="järviwiki">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jarviwiki.fi/wiki/Inarij%C3%A4rvi_(71.111.1.001) | Nimeke = Inarijärvi | Selite = Järvirekisteriin perustuva viranomaistieto | Julkaisu = Järviwiki | Julkaisija = Suomen ympäristökeskus | Viitattu = 23.7.2017}}</ref>
| rantaviiva = 3308 km
| suurinsyvyys = 1584
| suurinsyvyys = 92
| keskisyvyys = 15.93 m
| keskisyvyys = 15
| tilavuus = 15,9
| tilavuus = 15,9
| virtaus =
| virtaus =
| laskujoki = [[Paatsjoki]]
| laskujoki = [[Paatsjoki]]
}}
}}
'''Inarijärvi''', käytetään myös nimiä ''Inari'' ja ''Inarinjärvi'' ({{k-smn|Aanaarjävri}}, {{k-se|Anárjávri}} ja {{k-sms|Aanarjäuˊrr}}), on suuri ja syvä järvi [[Inari]]ssa Taka-alaskassa. Sen pinta-ala on 16 489 neliökilometriä, ja se on [[Luettelo Suomen sadasta suurimmasta järvestä|Suomen järvistä]] kolmanneksi suurin ja koko [[Lappi|Lapin]] suurin.<ref name=Lapin_ELY >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Inarijarvi%285339%29 | Nimeke = Inarijärvi | Ajankohta = 14.8.2013 | Julkaisija = Lapin ely | Viitattu = 20.1.2013}}</ref> Inarijärvi on Suomen suurin vain yhden kunnan alueella sijaitseva järvi. Järvi laskee [[Paatsjoki|Paatsjokea]] pitkin [[Barentsinmeri|Barentsinmeren]] [[Varanginvuono|Varanginvuonoon]]. Järven pinta on 117–119 metriä merenpinnan yläpuolella, ja sitä säännöstellään Paatsjoessa [[Venäjä]]n puolella sijaitsevalla [[Kaitakosken voimalaitos|Kaitakosken voimalaitoksella]]. Inarijärvi on [[Päijänne|Päijänteen]] jälkeen Suomen järvistä toiseksi syvinja toiseksi vanhin järvi .se kilpailee afrikan syvimmän järven tanganjikajärven kanssa Syvin kohta on {{Luku|1584|metriä}}<ref name=Lapin_ELY /> sijaitsee Vasikkaselällä pohjoisessa painaumassa. Suurin osa Inarijärvestä on kuitenkin matalaa. Inari­järvi ympäristöineen on lähialueen Lappia hieman lämpimämpi<ref name="Reinikainen_et_al_2000_37">Reinikainen et al. 2000, s 37</ref>. [[Rantaviivaparadoksi|Rantaviivan pituus]] on noin {{Luku|3308|kilometriä}}<ref name="järviwiki" />. vesimäärä 2185 kuutikilometriä pituus 50 metriä
'''Inarijärvi''', käytetään myös nimiä ''Inari'' ja ''Inarinjärvi'' ({{k-smn|Aanaarjävri}}, {{k-se|Anárjávri}} ja {{k-sms|Aanarjäuˊrr}}), on vajoamajärvi [[Inari]]ssa Taka-Lapissa. Sen pinta-ala on 1&nbsp;084 neliökilometriä, ja se on [[Luettelo Suomen sadasta suurimmasta järvestä|Suomen järvistä]] kolmanneksi suurin ja koko [[Lappi|Lapin]] suurin.<ref name=Lapin_ELY >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Inarijarvi%285339%29 | Nimeke = Inarijärvi | Ajankohta = 14.8.2013 | Julkaisija = Lapin ely | Viitattu = 20.1.2013}}</ref> Inarijärvi on Suomen suurin vain yhden kunnan alueella sijaitseva järvi. Järvi laskee [[Paatsjoki|Paatsjokea]] pitkin [[Barentsinmeri|Barentsinmeren]] [[Varanginvuono|Varanginvuonoon]]. Järven pinta on 117–119 metriä merenpinnan yläpuolella, ja sitä säännöstellään Paatsjoessa [[Venäjä]]n puolella sijaitsevalla [[Kaitakosken voimalaitos|Kaitakosken voimalaitoksella]]. Inarijärvi on [[Päijänne|Päijänteen]] jälkeen Suomen järvistä syvin. Syvin kohta {{Luku|92|metriä}}<ref name=Lapin_ELY /> sijaitsee Vasikkaselällä pohjoisessa painaumassa. Suurin osa Inarijärvestä on kuitenkin matalaa. Inari­järvi ympäristöineen on lähialueen Lappia hieman lämpimämpi<ref name="Reinikainen_et_al_2000_37">Reinikainen et al. 2000, s 37</ref>. [[Rantaviivaparadoksi|Rantaviivan pituus]] on noin {{Luku|3277,8|kilometriä}}<ref name="järviwiki" />.


Inarinjärven selkiä ovat [[Ukonselkä]], [[Kasarinselkä]], [[Sammakkoselkä]], [[Vasikkaselkä]] ja [[Satepetäjänselkä]]. Järvessä on {{Luku|3318|saarta}},<ref name=Luontoonfi >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoon.fi/retkikohteet/reitit/inarijarvim/vaativuus/Sivut/Default.aspx | Viitattu = 20.1.2013 | Nimeke = Luontoon.fi: Inarijärven reittiehdotusten vaativuus}}</ref> joista suurimmat ovat [[Kaamassaari]], [[Mahlatti]], [[Viimassaari]] ja [[Roiro (saari)|Roiro]]. Tunnetuimmat ovat [[Hautuumaasaari]] ja [[Ukonkivi (Inari)|Ukonsaari]], joka on historiallinen [[saamelaiset|saamelaisten]] uhripaikka. [[Korkia Maura]] -saaressa sijaitsee [[Korkia-Mauran jääluola|jääluola]], jossa jää ei yleensä sula kesälläkään. Järvellä on runsas [[autiotupa|autiotupien]] verkosto. Mahlatti on Suomen sisävesien saarista 21.&nbsp;suurin ja Kaamassaari 22.&nbsp;suurin. Mahlatti on koko Suomen sisävesien suurin saari, johon ei ole kulkuyhteyttä mantereelta.<ref>Suomen sisävesien sata suurinta saarta. Suomen Kuvalehti 24B/15.6.1987, s. 62.</ref>
Inarinjärven selkiä ovat [[Ukonselkä]], [[Kasarinselkä]], [[Sammakkoselkä]], [[Vasikkaselkä]] ja [[Satepetäjänselkä]]. Järvessä on {{Luku|3318|saarta}},<ref name=Luontoonfi >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoon.fi/retkikohteet/reitit/inarijarvim/vaativuus/Sivut/Default.aspx | Viitattu = 20.1.2013 | Nimeke = Luontoon.fi: Inarijärven reittiehdotusten vaativuus}}</ref> joista suurimmat ovat [[Kaamassaari]], [[Mahlatti]], [[Viimassaari]] ja [[Roiro (saari)|Roiro]]. Tunnetuimmat ovat [[Hautuumaasaari]] ja [[Ukonkivi (Inari)|Ukonsaari]], joka on historiallinen [[saamelaiset|saamelaisten]] uhripaikka. [[Korkia Maura]] -saaressa sijaitsee [[Korkia-Mauran jääluola|jääluola]], jossa jää ei yleensä sula kesälläkään. Järvellä on runsas [[autiotupa|autiotupien]] verkosto. Mahlatti on Suomen sisävesien saarista 21.&nbsp;suurin ja Kaamassaari 22.&nbsp;suurin. Mahlatti on koko Suomen sisävesien suurin saari, johon ei ole kulkuyhteyttä mantereelta.<ref>Suomen sisävesien sata suurinta saarta. Suomen Kuvalehti 24B/15.6.1987, s. 62.</ref>
Rivi 56: Rivi 56:
== Kuvia ==
== Kuvia ==


<gallery mode="packed" style="text-align:left">
<gallery mode=packed style="text-align:left">
Tiedosto:Inari lake.jpg|Inarijärvi [[Inari (kylä)|taajaman kohdalta]] heinäkuussa 2005
Tiedosto:Inari lake.jpg|Inarijärvi [[Inari (kylä)|taajaman kohdalta]] heinäkuussa 2005
Tiedosto:Inarisee.jpg|Inarijärvi 1. elokuuta 1978
Tiedosto:Inarisee.jpg|Inarijärvi 1. elokuuta 1978

Versio 22. heinäkuuta 2018 kello 16.39

Inarijärvi
Valtiot SuomiView and modify data on Wikidata
Paikkakunta Inari
Koordinaatit 68°57′00″N, 27°40′01″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Paatsjoki
Järvinumero 71.111.1.001View and modify data on Wikidata
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 117 – 119 m
Pituus 80 km
Leveys 50 kmView and modify data on Wikidata
Rantaviiva 3 277,8 km [1]
Pinta-ala 1 084 km²
Tilavuus 15,9 km³
Keskisyvyys 15 m
Suurin syvyys 92 m
Valuma-alue 14 512 km2View and modify data on Wikidata
Kartta
Inarijärvi

Inarijärvi, käytetään myös nimiä Inari ja Inarinjärvi (inarinsaameksi Aanaarjävri, pohjoissaameksi Anárjávri ja koltansaameksi Aanarjäuˊrr), on vajoamajärvi Inarissa Taka-Lapissa. Sen pinta-ala on 1 084 neliökilometriä, ja se on Suomen järvistä kolmanneksi suurin ja koko Lapin suurin.[2] Inarijärvi on Suomen suurin vain yhden kunnan alueella sijaitseva järvi. Järvi laskee Paatsjokea pitkin Barentsinmeren Varanginvuonoon. Järven pinta on 117–119 metriä merenpinnan yläpuolella, ja sitä säännöstellään Paatsjoessa Venäjän puolella sijaitsevalla Kaitakosken voimalaitoksella. Inarijärvi on Päijänteen jälkeen Suomen järvistä syvin. Syvin kohta 92 metriä[2] sijaitsee Vasikkaselällä pohjoisessa painaumassa. Suurin osa Inarijärvestä on kuitenkin matalaa. Inari­järvi ympäristöineen on lähialueen Lappia hieman lämpimämpi[3]. Rantaviivan pituus on noin 3 277,8 kilometriä[1].

Inarinjärven selkiä ovat Ukonselkä, Kasarinselkä, Sammakkoselkä, Vasikkaselkä ja Satepetäjänselkä. Järvessä on 3 318 saarta,[4] joista suurimmat ovat Kaamassaari, Mahlatti, Viimassaari ja Roiro. Tunnetuimmat ovat Hautuumaasaari ja Ukonsaari, joka on historiallinen saamelaisten uhripaikka. Korkia Maura -saaressa sijaitsee jääluola, jossa jää ei yleensä sula kesälläkään. Järvellä on runsas autiotupien verkosto. Mahlatti on Suomen sisävesien saarista 21. suurin ja Kaamassaari 22. suurin. Mahlatti on koko Suomen sisävesien suurin saari, johon ei ole kulkuyhteyttä mantereelta.[5]

Kalasto ja kalastus

Järvessä on paljon lohikalaa: lohta, taimenta, nieriää, harmaanieriää, siikaa, muikkua, harjusta ja näiden lisäksi muuta kalaa. Suuri osa kalastosta on istutettua. Kalaston velvoiteistutukset aloitettiin 1976 järven 1940-luvulla alkaneen säännöstelyn aiheuttamien menetysten korvaamiseksi.

Järven alkuperäinen kalasto käsitti vain kymmenen lajia: taimen, nieriä eli rautu, siika (ja sen kääpiömuodot rääpys ja reeska), harjus, hauki, ahven, made, mutu, kymmenpiikki ja kolmipiikki. Näiden lisäksi nyt tavataan istutettuna harmaanieriää, järvilohta sekä muikkua. Järvilohen istutukset lopetettiin vuonna 2001.[6]

Luonnonvaraisen muikun ekologisen lokeron on järvessä alun perin täyttänyt Inarin kääpiöitynyt siikamuoto reeska. Järveen istutettu muikku lisääntyi huomattavasti 1970-luvulta alkaen, ja järven kokonaiskalansaalis nousi yli kaksinkertaiseksi säännöstelyä edeltäneeseen verrattuna, enimmillään 560 vuositonniin 1989. Muikkuboomi kuitenkin ehtyi varsin nopeasti vajaassa kymmenessä vuodessa.[6] Järven kalansaaliit ovat taas kasvaneet 1990-luvulta lähtien, varsinkin suurempien petokalojen osalta.[7] Vuonna 2007 saalis oli noin 192 tonnia, josta eniten siikaa (65 tonnia, tästä neljä tonnia reeskaa) ja taimenta (47 tonnia, suurin taimensaalis mistään Suomen järvestä). Muikun saalis oli 19, nieriän 13, harjuksen 12, hauen 12, ahvenen yhdeksän, harmaanieriän kahdeksan, mateen kuusi ja järvilohen kaksi tonnia.[6]

Inarijärveen istutetaan säännöstelyyn liittyvinä velvoitusistutuksina vuosittain noin miljoona kalanpoikasta, pääosin paikallista kantaa olevaa siikaa, nieriää ja taimenta, sekä lisäksi harmaanieriää. Kalansaaliissa istutettujen kalojen osuudeksi kokonaissaaliista näiden lajien kohdalla on arvioitu noin puolet.[7][vanhentunut linkki]

Historia

Jatkosota

Jatkosodan aikana saksalaisten vastuulle jäi Pohjois-Suomen rintama Neuvostoliittoa vastaan. Saksalaisilla oli kaksi tavoitetta: turvata sen sotateollisuudelle tärkeä Petsamon nikkeli sekä katkaista Muurmannin rata ja vallata Murmansk. Tähän tarkoitukseen Luftwaffella oli Lapissa ja saksalaisten miehittämässä Pohjois-Norjassa toistakymmentä lentokenttää. Inarissa ei kuitenkaan ollut tarkoitukseen sopivaa kenttää. Ensimmäisenä sotatalvena 1941–1942 natsien rakennusjärjestö Organisation Todt rakennutti sotavankien avulla lentokentän Inarinjärven jäälle. Kiitorata tehtiin Juutuanvuonon suulle, minne myös tehtiin tarvittavat huoltorakennukset. Kiitoradan pitäminen puhtaana tuiskuavasta lumesta oli kuitenkin niin haastavaa, että paikallisten asukkaiden muistitiedon mukaan lentokenttää ei tehty enää seuraavana talvena.[8]

Ohjuksen harhautuminen vuonna 1984

Inarijärven ohjus oli neuvostoliittolainen maaliohjus, joka syöksyi järveen 28. joulukuuta 1984 ja herätti aikanaan suuren mediahuomion.

Muuta

Inarijärvestä kertovan laulun Inarinjärvi on säveltänyt Evert Suonio ja lauletuimman version on suomeksi sanoittanut Eino Leino.[9][10] Väinö Linnan romaanitrilogia Täällä Pohjantähden alla päättyy tähän lauluun.

Kuvia

  • Inarijärvi taajaman kohdalta heinäkuussa 2005
    Inarijärvi taajaman kohdalta heinäkuussa 2005
  • Inarijärvi 1. elokuuta 1978
    Inarijärvi 1. elokuuta 1978
  • Inarijärvi heinäkuussa 2006
    Inarijärvi heinäkuussa 2006

Katso myös

Lähteet

  • Reinikainen, Antti (toim.) et al.: Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa. Helsinki: Kustannus Tammi, 2000. ISBN 951-31-1963-7.

Viitteet

  1. ↑ a b Inarijärvi (Järvirekisteriin perustuva viranomaistieto) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 23.7.2017.
  2. ↑ a b Inarijärvi 14.8.2013. Lapin ely. Viitattu 20.1.2013.
  3. ↑ Reinikainen et al. 2000, s 37
  4. ↑ Luontoon.fi: Inarijärven reittiehdotusten vaativuus luontoon.fi. Viitattu 20.1.2013.
  5. ↑ Suomen sisävesien sata suurinta saarta. Suomen Kuvalehti 24B/15.6.1987, s. 62.
  6. ↑ a b c Salonen E (2008) Inarijärven kalasto ja kokonaissaalis 2007 RKTL
  7. ↑ a b Inarijärven velvoitehoito Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.
  8. ↑ Pyykkö, Risto: Sukellus lentokentälle. Aamulehti, 13.4.2017, s. B 4–5. Tampere: Alma Media Kustannus Oy.
  9. ↑ Inarinjärvi (arkistolinkki) Doria. Kansalliskirjasto. Viitattu 1.5.2014.
  10. ↑ Inarinjärvi Suomen äänitearkiston tietokanta vuosilta 1901–1999. Viitattu 23.7.2017.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Inarijärvi.
Kansainväliset
Kansalliset
Henkilöt
Muut

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Inarijärvi&oldid=17451601”