Ero sivun ”Amartya Sen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p →Aiheesta muualla: typo |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
| tutkimusalue =[[hyvinvointitaloustiede]] |
| tutkimusalue =[[hyvinvointitaloustiede]] |
||
| instituutti =[[Harvardin yliopisto]] |
| instituutti =[[Harvardin yliopisto]] |
||
| alma mater =[[ |
| alma mater =[[Kalkutan yliopisto]] ([[Bachelor of Arts|BA]])<br />[[Trinity College (Cambridge)|Cambridgen yliopisto]] <br />([[Bachelor of Arts|BA]], [[Master of Arts|MA]], [[PhD]]) |
||
| ohjaaja = |
| ohjaaja = |
||
| oppilaat = |
| oppilaat = |
||
Versio 15. kesäkuuta 2018 kello 14.50
| Amartya Sen | |
|---|---|
 Amartya Sen vuonna 2007. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. marraskuuta 1933 Santiketan, Länsi-Bengali, Intia |
| Kansalaisuus | Intia |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot |
Kalkutan yliopisto (BA) Cambridgen yliopisto (BA, MA, PhD) |
| Väitöstyön ohjaaja | Joan Robinson |
| Instituutti | Harvardin yliopisto |
| Tutkimusalue | hyvinvointitaloustiede |
| Palkinnot |
Nobelin taloustieteen palkinto (1998) Bharat Ratna (1999) |
Amartya Sen (s. 3. marraskuuta 1933 Santiketan, Intia) on intialainen Nobel-palkittu taloustieteilijä ja filosofi.
Elämä
Äidinpuoleisen isoisänsä yliopistotyön vuoksi Sen syntyi Santiketanissa, mutta hänen sukujuurensa ovat Bangladeshin nykyisessä pääkaupungissa Dhakassa, jossa hänen isänsä oli yliopistonopettajana.[1]
Ura
Sen on opettanut Delhin, Kalkutan ja Oxfordin yliopistoissa, ja hän on taloustieteen ja filosofian professori Harvardin yliopistossa, jossa hän hoitaa Thomas W. Lamontin professuuria.
Senille myönnettiin Nobelin taloustieteen palkinto vuonna 1998 työstä hyvinvointitaloustieteen alalla.
Tutkimus ja filosofia
Senin tunnetuin teos on 1981 ilmestynyt Poverty and Famines. An Essay on Entitlement and Deprivation. Teoksessa Sen osoittaa, etteivät nälänhädät aiheudu ruoan pulasta vaan sen jakamiseen sisältyvistä epätasa-arvoisista mekanismeista.
Teoksessa Identiteetti ja väkivalta Sen arvioi, että nykymaailman selkkausten merkittävä alkuunpanija on oletus, että ihmiset voidaan luokitella yksiselitteisesti uskonnon tai kulttuurin perusteella. Hänen mielestään tällainen rajoittunut käsitys identiteetistä luo pohjan jyrkille vastakkainasetteluille ja väkivallalle.[2]
Senin vuonna 2009 ilmestynyttä teosta The Idea of Justice on sanottu merkittävimmäksi etiikan teokseksi John Rawlsin 1971 ilmestyneen oikeudenmukaisuusteorian jälkeen.[3]
Sitaatteja
- "Itsenäisissä ja demokraattisissa maissa, joissa on suhteellisen vapaa lehdistö, ei ole koskaan ollut merkittävää nälänhätää."[4]
- "Korruption vähentyminen kehitysmaissa markkinoiden avautuessa olisi riittävä syy vapauttaa markkinoita, jopa vaikka siitä ei koituisi mitään muita taloudellisia hyötyjä."[5]
Tuotanto
- Choice of Techniques, 1960.
- An Aspect of Indian Agriculture, Economic Weekly, Vol. 14, 1962.
- Collective Choice and Social Welfare, 1970, Holden-Day, 1984, Elsevier.
- On Economic Inequality, New York, Norton, 1973. (Expanded edition with a substantial annexe by James E. Foster and A. Sen, 1997).
- On Economic Inequality, 1973.
- Poverty and Famines : An Essay on Entitlements and Deprivation, Oxford, Clarendon Press, 1982.
- Choice, Welfare and Measurement, Oxford, Basil Blackwell, 1982b. Description and scroll to chapter-preview books.google.com
- Food Economics and Entitlements, Helsinki, Wider Working Paper 1, 1986.
- Drèze, Jean and Sen, Amartya, Hunger and Public Action. Oxford: Clarendon Press. 1989.
- Hunger and Public Action, jointly edited with Jean Drèze, 1989
- "More Than 100 Million Women Are Missing". New York Review of Books, 1990. ([1])
- Inequality Reexamined, Oxford, Oxford University Press, 1992.
- Nussbaum, Martha, and Sen, Amartya. The Quality of Life. Oxford: Clarendon Press, 1993. Preview.
- India: Economic Development and Social Opportunity, with Jean Drèze, 1995.
- Reason Before Identity (The Romanes Lecture for 1998), Oxford, Oxford University Press, 1999. ISBN 0-19-951389-9
- Commodities and Capabilities, 1999.
- Development as Freedom, Oxford, Oxford University Press, 1999.
- Reason Before Identity, 1999.
- Freedom, Rationality, and Social Choice: The Arrow Lectures and Other essays, 2000.
- Rationality and Freedom, Harvard, Harvard Belknap Press, 2002.
- Inequality Reexamined, 2004.
- The Three R's of Reform, Economic and Political Weekly, Vol. 40(19): pp. 1971–1974, 2005.
- Imperial Illusions: India, Britain, and the wrong lessons. By Amartya Sen. Response by Niall Ferguson.
- Equality of Capacity by Amartya Sen
- The Idea of Justice Harvard University Press & London: Allen Lane, 2009.
Suomennetut teokset
- Luentoja etiikasta ja taloustieteestä. (On Ethics and Economics, 1987). Suomentaneet Juha Räikkä ja Hanna Meretoja. Helsinki: Unipress, 2001. ISBN 951-579-107-3.
- Moniääninen Intia. Kirjoituksia historiasta, kulttuurista ja identiteetistä. (The Argumentative Indian. Writings on Indian Culture, History and Identity, 2005.) Suomentanut Tiina Wikström. Helsinki: Basam Books, 2007. ISBN 978-952-5534-51-1.
- Identiteetti ja väkivalta. (Identity and Violence. The Illusion of Destiny, 2006.) Suomentanut Jussi Korhonen. Helsinki: Basam Books, 2009. ISBN 978-952-5734-03-4.
Lähteet
- ↑ Omaelämäkerta Nobel-säätiön sivuilla. (englanniksi)
- ↑ BASAM BOOKS, mediatiedote .
- ↑ Löppönen, Paavo: Suuri synteesi oikeudenmukaisuudesta. Helsingin Sanomat 11.7.2010, s. B 2. Teoksen verkkoversio. (Internet Archive)
- ↑ Democracy as a Universal Value, Journal of Democracy 10 (3): 3-17, 1999: "No substantial famine has ever occurred in any independent and democratic country with a relatively free press."
- ↑ Globalisation Institute -"-, sekä Handbook of Economic Freedom, "Reducing corruption in developing countries by opening markets would be reason enough to liberalize, even if no other economic benefits materialized."
Aiheesta muualla
- Jäntti, Markus: Vuoden 1998 taloustieteen Nobelin palkinnon saaja: Amartya Sen. Kansantaloustieteellinen aikakauskirja. (PDF)
- Liisa Björklund: Kannustaminen ja moraali väitöskirja.
- Food for Thought. The Guardian. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||
