Ero sivun ”Jaromír Jágr” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p viitteen selv |
LV (keskustelu | muokkaukset) Extraliga perustettiin 1994 |
||
Rivi 131: | Rivi 131: | ||
| ALIGN="center" | 1988–1989 |
| ALIGN="center" | 1988–1989 |
||
| ALIGN="center" | [[HC Kladno]] |
| ALIGN="center" | [[HC Kladno]] |
||
| ALIGN="center" | [[ |
| ALIGN="center" | [[Tšekkoslovakian jääkiekkoliiga]] |
||
| ALIGN="center" | 29 |
| ALIGN="center" | 29 |
||
| ALIGN="center" | 3 |
| ALIGN="center" | 3 |
||
Rivi 145: | Rivi 145: | ||
| ALIGN="center" | 1989–1990 |
| ALIGN="center" | 1989–1990 |
||
| ALIGN="center" | HC Kladno |
| ALIGN="center" | HC Kladno |
||
| ALIGN="center" | |
| ALIGN="center" | Tšekkoslovakian jääkiekkoliiga |
||
| ALIGN="center" | 42 |
| ALIGN="center" | 42 |
||
| ALIGN="center" | 22 |
| ALIGN="center" | 22 |
Versio 29. maaliskuuta 2018 kello 17.11
Jaromír Jágr | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 15. helmikuuta 1972 Kladno, Tšekkoslovakia |
Kansalaisuus | Tšekki |
Jääkiekkoilija | |
Lempinimi | Mario Jr. |
Pelipaikka | oikea laitahyökkääjä |
Maila | vasen |
Pituus | 191 [1] cm |
Paino | 105 [2] kg |
Seura | |
Seura | HC Ocelari Trinec |
Sarja | Extraliga |
Pelinumero | 68 |
Pelaajaura | |
Pääsarjaura | 1988– |
Aik. seurat |
HC Kladno (Extraliga) Pittsburgh Penguins (NHL) Washington Capitals (NHL) New York Rangers (NHL) Avangard Omsk (RSL/KHL) Philadelphia Flyers (NHL) Dallas Stars (NHL) Boston Bruins (NHL) New Jersey Devils (NHL) Florida Panthers (NHL) |
NHL-varaus |
5. varaus, 1990 Pittsburgh Penguins |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Tšekki | |||
Miesten jääkiekko | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Nagano 1998 | jääkiekko | |
Pronssia | Torino 2006 | jääkiekko | |
MM-kilpailut | |||
Kultaa | Itävalta 2005 | jääkiekko | |
Kultaa | Saksa 2010 | jääkiekko | |
Pronssia | Slovakia 2011 | jääkiekko | |
Pronssia | Sveitsi 1990 | jääkiekko | |
Maailmancup | |||
Pronssia | World Cup 2004 | jääkiekko | |
Nuorten MM-kilpailut | |||
Pronssia | Suomi 1990 | jääkiekko |
Jaromír Jágr (s. 15. helmikuuta 1972 Kladno, Tšekkoslovakia) on tšekkiläinen jääkiekkoilija, joka edustaa HC Kladnoa. Monet pitävät laitahyökkääjänä pelaavaa Jágria kaikkien aikojen parhaana eurooppalaisena jääkiekkoilijana ja yhtenä maailman kaikkien aikojen parhaista jääkiekkoilijoista.[3]
Jágr kuuluu kolmen kullan klubiin Stanley Cup-, olympia- ja maailmanmestaruuskisavoittajana.
Jágr teki 750. NHL-maalinsa kaudella 2016–2017, jolloin hänestä tuli kaikkien aikojen kolmas NHL:ssä 750 maaliin yltänyt pelaaja.
Ura
Jágr aloitti luistelemisen ensimmäisen kerran jo kolmen vuoden ikäisenä.lähde? Hän on myöhemmin kertonut luistelleensa nuorempana noin neljä tuntia joka päivä. Jágrin mukaan hän vietti 7-vuotiaasta alkaen lapsuutensa perheensä maatilalla, jossa joutui työskentelemään neljä tuntia päivittäin luistelemisen lisäksi.[4][5] Maatila oli kymmenen kilometrin päässä perheen kotitalolla, joten Jágr juoksi maatilalle ja takaisin joka päivä. Tämän lisäksi hän on kertonut tehneensä 7-vuotiaasta alkaen joka päivä tuhat kyykkyä.[5] Jo 16-vuotiaana Jaromír Jágr pelasi ensimmäisen kerran Tšekkoslovakian mestaruussarjassa.
Pittsburgh Penguins varasi Jágrin vuonna 1990 1. kierroksen varauksena. Jágr pelasi tulokaskautensa Penguinsissa kaudella 1990–1991. Ensimmäisellä NHL-kaudellaan Jágr teki tehot 27 + 30 = 57. Hänen ketjukaverinaan oli keskushyökkääjä Mario Lemieux. Yhdessä he muodostivat erään jääkiekkohistorian tehokkaimmista kaksikoista.[5] Ennen kautta Pittsburgh lähetti Jágrin kuukausiksi opiskelemaan englannin kieltä, ja Jágr piti tätä vielä NHL-uransa loppumisenkin aikaan hukattuna aikana.[5] Myöhemmin hän kehitti kielitaitoaan Scrabble-sanapelillä.[5] Uransa tehokkaimman kauden Jágr pelasi Penguinsissa 1995–1996 saavuttamalla pisteet 62 + 87 = 149.[6] Se oli ensimmäinen kausi, kun hän ylitti sadan runkosarjapisteen rajan ensimmäisen kerran.[5]
Jágr pelasi uransa tehokkaimmat vuodet Pittsburgh Penguinsissä voittaen Stanley Cupin kahdesti, Art Ross Trophyn viidesti ja kerran Hart Memorial Trophyn.[7] Tuona aikana persoonallisesta ja taitavasta Jágrista tuli kaupunkilaisten uusi suosikkipelaaja, joka nautti elämästä kaukalossa ja sen ulkopuolella keräten muun muassa autonsa hansikaslokeron täyteen ylinopeussakkoja ja viihtymällä kasinoilla huomattavan paljon. Jágr jopa luki sääennusteita paikallisradiossa ja sai omalla nimellään ja kuvallaan markkinoidun maapähkinävoin, jota yhä ajoittain myydään nettihuutokaupoissa keräilyharvinaisuutena.[5]
Kaudella 1995–1996 Jágr pääsi ensi kertaa joukkueensa kapteenistoon. Tehot tulivat tarpeeseen, sillä kapteenina toimineen Lemieux'n terveys heikkeni, ja hän joutui kokonaan sivuun kolmeksi kaudeksi vuodesta 1997 alkaen. Jagr oli virallisesti Pittsburghin ykkösnimi, joka kantoi joukkuettaan. Joukkuekaverit ja Jagr itse muistavat, miten tuolloin muut lähinnä katsoivat, milloin hän ratkaisisi ottelun. Hän voitti NHL:n pistepörssin neljä kertaa peräkkäin[5]
Jágr voitti Tshekin maajoukkueessa maailmanmestaruuden kahdesti, mutta hänen suurin saavutuksensa maajoukkueessa on Naganon olympialaisista, joissa Tshekki voitti kultaa. Jágr oli joukkueensa tehokkain pelaaja ensimmäisissä kisoissaan. Olympiaedustuksia tuli vielä neljä lisää.[5]
Seuraavista vuosista tulivat Jágrin uran haastavimmat. Siirto Washingtoniin teki hänestä NHL-historian siihen mennessä parhaiten palkatun pelaajan. Pääkaupungissa panostettiin urheilutähtiin, ja Jágrin oli määrä tuoda jääkiekkoon samanlainen keihäänkärki jollaiseksi NBA:n Washington Wizards samana vuonna palkkasi Michael Jordanin. Seitsemän vuotta kattava ja 77 miljoonan dollarin arvoinen sopimus yhdistettynä Jágrin ylivertaisiin tehopisteisiin asettivat kohtuuttomat odotukset, joita hän ei kyennyt täyttämään.[5]
Kahden ja puolen vuoden jälkeen Washington oli valmis maksamaan puolet Jágrin palkasta kaupatakseen hänet New York Rangersiin kesken kauden 2003–2004. Kauppa toteutui, ja Rangers rakensi joukkueensa Jágrin ympärille. Ensimmäisellä täydellä kaudellaan Jágr jäi kahden pisteen päähän uransa kuudennesta NHL:n pistepörssin voitosta. 123 pistettä oli uran toiseksi suurin tulosa ja aivan toista luokkaa kuin Washingtonin alle 80 pisteen kaudet. Tuolloin 34-vuotias Jágr johdatti New York RangersiN takaisin pudotuspeleihin lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen.[5]
Vuonna 2005 Jagr liittyi harvassa olevien pelaajien joukkoon, kolmen kullan kerhoon – Stanley Cup -voittajana, maailmanmestarina ja olympiakultamitalistina. Hän pelasi osan peleistään siitä huolimatta, että hänen sormensa oli murtunut.[5]
20. marraskuuta 2006 Jágrista tuli 16. NHL-pelaaja, joka on tehnyt 600 maalia. Jágr on eniten maaleja ja pisteitä NHL:ssä tehnyt eurooppalainen pelaaja. Jágr on tehnyt toiseksi eniten pisteitä NHL:ssä Wayne Gretzkyn jälkeen.[8]
Jágr on eniten Art Ross Trophy -voittoja saavuttanut pelaaja Kanadan ulkopuolelta, minkä lisäksi hän on ensimmäinen kyseisen palkinnon voittanut eurooppalainen jääkiekkoilija.
NHL-kauden 2007–2008 jälkeen Jágr siirtyi Rangersista Avangard Omskin joukkueeseen, joka pelaa Venäjän KHL:ssä.[9][5] Avangard Omsk, jota Jágr oli edustanut jo viimeisimmän työsulun aikana, maksoi hänelle kahden vuoden sopimuksesta viiden miljoonan dollarin vuosipalkkaa. Suunnilleen saman verran Jágr olisi voinut saada myös NHL:stä ja valinta alkoi pian kaduttaa häntä.[5] Jágr pelasi samalla kaudella myös Tšekin Extraliigassa Kladnon joukkueessa.
Kesällä 2011 Jágr siirtyi takaisin NHL-kaukaloihin. Hän solmi Philadelphia Flyersin kanssa vuoden mittaisen ja 3,3 miljoonan dollarin sopimuksen. Philadelphia Flyers asetti Jágrin ykkösketjuunsa Scott Hartnellin ja Claude Giroux'n rinnalle.[5] Menestyneen paluukauden jälkeen hän solmi yhden vuoden mittaisen sopimuksen Dallas Starsin kanssa. Dallasissa Jágr asui aivan Starsin harjoitushallin vieressä ja joukkuekaveri Trevor Daleyn mukaan meni otteluiden jälkeen omalla avaimellaan sisään ampumaan kiekkoja huoltomiehen syötöistä.[5] Jágr teki siis edelleen sitä, mitä oli tehnyt nuoresta alkaen – harjoitteli selvästi muita enemmän.[5] Tästä huolimatta hänet vaihdettiin Dallasista vaihtorajalla Boston Bruinsiin, jonka riveissä Jágr pääsi taistelemaan pitkästä aikaa Stanley Cupista, tällä kertaa Chicago Blackhawksia vastaan, kuitenkaan voittamatta sitä.
Kaudella 2013–2014 Jágr pelasi New Jersey Devils -joukkueessa. Hänestä tuli 10. marraskuuta 2013 Nashville Predatorsia vastaan pelatussa ottelussa NHL:n historian kahdeksas pelaaja, joka on ylittänyt urallaan 1 700 tehopisteen rajan.[10] Tuolla kaudella hän oli joukkueensa paras pistemies.[5] Kauden 2014–2015 pelaajasiirtojen takarajalla Jágr vaihdettiin New Jerseystä Florida Panthersiin vastineeksi Floridan 2. kierroksen ja 3. kierroksen varauksesta.
Jágrin maajoukkueura sai tunteikkaan päätöksen kauden 2014–2015 päätteeksi, kun Tshekki isännöi jääkiekon MM-turnausta Prahassa ja Ostravassa. Jágr sai pelata viimeiset maaottelunsa täysien katsomoiden edessä 30 kilometrin päässä kotikaupungistaan tasan 30 vuotta sen jälkeen, kun Mario Lemieux'n otteet samoissa maisemissa tarjosivat lopullisen inspiraation Jágrin NHL-uralle. Kaikki muu jäi niissä kisoissa Jágrin taka-alalle. Prahan hallin ympäristö täyttyi numerolla 68 koristelluista paidoista, riehakkaat tshekkiläiskannattajat lauloivat Jágrista ja kaikki halusivat nähdä maan kaikkien aikojen jääkiekkoilijan johdattavan Tshekin kunniaan vielä kertaalleen. Edes Prahan idyllinen vanha kaupunki ei jäänyt Jágr-huuman ulkopuolelle, vaan matkamuistopuoditkin myivät Jágr-aiheista tavaraa karikatyyreistä pelipaitoihin.[5]
Kesken kauden2017–2018 Jágr solmi yhden vuoden mittaisen ja miljoonan dollarin arvoisen sopimuksen NHL-joukkue Calgary Flamesin kanssa[11]. Jágr pelasi kauden aikana 22 ottelua tehden niissä yhden maalin ja antaen kuusi maaliin johtanutta syöttöä. Jágr pelasi todennäköisesti viimeiseksi jääneen NHL-ottelunsa 30. joulukuuta Anaheim Ducksia vastaan. Helmikuussa Jágrin kerrottiin siirtyvän loppukaudeksi Tsekin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelaavaan HC Kladnoon[12], joka on myös Jágrin kasvattajaseura ja nykyään Jágr omistaa kyseisen seuran. Hän siirtyi kuitenkin loppukaudeksi Tsekin korkeimmalle sarjatasolle HC Ocelari Trinecin riveihin.
Jágr siirtyi NHL:n kaikkien aikojen pistepörssissä toiseksi 23. joulukuuta 2016 pelatussa ottelussa 1 887:llä pisteellä (755 + 1 133). Hänen edellään on vain Wayne Gretzky, 2 857 pistettä.[13]
Muuta
Jágr pelaa pelinumerolla 68 Prahan kevään 1968 tapahtumien muistoksi.[6] Tuolloin Neuvostoliiton kiinniottama Jágrin sairas isoisä kuoli pian vapautumisensa jälkeen. Vanhimman Jaromir Jágrin nimeä ovat sittemmin kantaneet niin Jágrin isä kuin pelaaja itsekin.[5] Jágr on myös kiinnostunut maansa historiasta sekä tenniksestä.
Jágr on erittäin tunnettu kovasta harjoittelumoraalista ja äärimmäisestä ahkeruudestaan. Erään tarinan mukaan varhain jäähallille saapunut Jágr huomattiin uima-altaasta harjoittelemasta mailankäsittelyään veden alla. Dallasissa pelatessaan joukkueen harjoitusten jälkeen kakkosmaalivahdin täytyi jäädä jäälle, kun täysvarustuksensa verryttelyasuun vaihtanut Jágr halusi vielä laukoa kiekkoja puolen tunnin ajan. New Yorkin vuosinaan Jágr tapasi ajaa iltaisin hallille 45 minuuttia ja teki ylimääräisiä omatoimisia harjoituksia joukkuekavereidensa tietämättä.[5]
Jágrin pelattua vain hetken NHL:ssä, Pittsburgh-fanit väänsivät äkkiä hänen Jaromír-etunimestään anagrammin ”Mario Jr”, jolla he viittasivat Jaromírin rooliin silloisen seuran kapteenin, Pittsburgh Penguinsin seurahistorian legendaarisimman ja seurassa eniten pisteitä tehneen pelaajan eli itse Mario Lemieux’n seuraajana.[14]
Jágr menetti neljä hammastaan loukkaannuttuaan pelitilanteessa joulukuussa 2015.[15]
Jágr on kertonut haastatteluissa, että hän aikoo pelata mahdollisimman pitkään, jopa 50-vuotiaaksi asti. Jágr on pysynyt lupauksessaan sitkeästi ja tehnyt erilaisia elämänmuutoksia, kuten lopettanut kahvin juomisen.
Kesällä 2017 Jágr oli ilman sopimusta, mutta uskoi pystyvänsä pelaamaan edelleen NHL:ssä.[16]
Saavutukset ja palkinnot
- Olympiakultaa vuoden 1998 ja olympiapronssia vuoden 2006 talviolympialaisista
- MM-kulta 2005 ja 2010
- MM-kisojen All-Stars hyökkääjä 2004, 2005
- Tšekin vuoden urheilija 2005
- Kultainen Maila -palkinto kuusi kertaa, vuosina 1995, 1996, 1999, 2000, 2002, 2005 (Tšekin parhaalle jääkiekkoilijalle myönnettävä palkinto)
- Kolmen kullan klubin jäsen
NHL
- Stanley Cup 1991 ja 1992 Pittsburgh Penguinsissa
- 1991 NHL:n tulokasjoukkueessa
- Art Ross Trophy 1995, 1998, 1999, 2000 ja 2001 (Ensimmäisenä eurooppalaisena NHL:ssä)[6]
- NHL:n ensimmäisessä tähdistökentällisessä 1995, 1996, 1998, 1999, 2000, 2001 ja 2006
- Hart Memorial Trophy 1999
- Lester B. Pearson Award 1999, 2000 ja 2006
- Bill Masterton Memorial Trophy 2016
- 1998, kesken pelaajauran, valittiin sijalle 37 The Hockey News' -lehden listalla, joka käsitti 100 suurinta kiekkoilijaa
Ennätykset NHL:ssä
- Eniten oikean laitahyökkääjän tekemiä pisteitä kauden aikana (1995–1996): 149
- Eniten syöttöpisteitä oikeana laitahyökkääjänä kauden aikana (1995–1996): 87
- Eniten eurooppalaissyntyisen pelaajan tekemiä pisteitä kauden aikana (1995–1996): 149
- Eniten maaleja tehnyt eurooppalainen pelaaja: 750
- Eniten pisteitä tehnyt eurooppalainen pelaaja: 1802
- Eniten voittomaaleja runkosarjassa: 129
- Vanhin hattutempun tehnyt pelaaja (42 vuoden ja 322 päivän iässä)
Tilastot
Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||
1988–1989 | HC Kladno | Tšekkoslovakian jääkiekkoliiga | 29 | 3 | 3 | 6 | 4 | 10 | 5 | 7 | 12 | 0 | JEM | 5 | 7 | 5 | 12 | 2 | ||||||||||
1989–1990 | HC Kladno | Tšekkoslovakian jääkiekkoliiga | 42 | 22 | 28 | 50 | 9 | 8 | 2 | 10 | JMM | 7 | 5 | 13 | 18 | 6 | ||||||||||||
MM | 10 | 3 | 2 | 5 | 2 | |||||||||||||||||||||||
1990–1991 | Pittsburgh Penguins | NHL | 80 | 27 | 30 | 57 | 42 | 24 | 3 | 10 | 13 | 6 | ||||||||||||||||
1991–1992 | Pittsburgh Penguins | NHL | 70 | 32 | 37 | 69 | 34 | 21 | 11 | 13 | 24 | 6 | KC | 5 | 1 | 0 | 1 | 0 | ||||||||||
1992–1993 | Pittsburgh Penguins | NHL | 81 | 34 | 60 | 94 | 61 | 12 | 5 | 4 | 9 | 23 | ||||||||||||||||
1993–1994 | Pittsburgh Penguins | NHL | 80 | 32 | 67 | 99 | 61 | 6 | 2 | 4 | 6 | 16 | MM | 3 | 0 | 2 | 2 | 2 | ||||||||||
1994–1995 | HC Kladno | Extraliga | 11 | 8 | 14 | 22 | 10 | -- | -- | -- | -- | -- | ||||||||||||||||
Bolzano¹ | Italia | 6 | 8 | 8 | 16 | 4 | -- | -- | -- | -- | -- | |||||||||||||||||
Schalker Haie | Saksa-3 | 1 | 1 | 10 | 11 | 0 | -- | -- | -- | -- | -- | |||||||||||||||||
1994–1995 | Pittsburgh Penguins | NHL | 48 | 32 | 38 | 70 | 37 | 12 | 10 | 5 | 15 | 6 | ||||||||||||||||
1995–1996 | Pittsburgh Penguins | NHL | 82 | 62 | 87 | 149 | 96 | 18 | 11 | 12 | 23 | 18 | ||||||||||||||||
1996–1997 | Pittsburgh Penguins | NHL | 63 | 47 | 48 | 95 | 40 | 5 | 4 | 4 | 8 | 4 | WC | 3 | 1 | 0 | 1 | 2 | ||||||||||
1997–1998 | Pittsburgh Penguins | NHL | 77 | 35 | 67 | 102 | 64 | 6 | 4 | 5 | 9 | 2 | OK | 6 | 1 | 4 | 5 | 2 | ||||||||||
1998–1999 | Pittsburgh Penguins | NHL | 81 | 44 | 83 | 127 | 66 | 9 | 5 | 7 | 12 | 16 | ||||||||||||||||
1999–2000 | Pittsburgh Penguins | NHL | 63 | 42 | 54 | 96 | 50 | 11 | 8 | 8 | 16 | 6 | ||||||||||||||||
2000–2001 | Pittsburgh Penguins | NHL | 81 | 52 | 69 | 121 | 42 | 16 | 2 | 10 | 12 | 18 | ||||||||||||||||
2001–2002 | Washington Capitals | NHL | 69 | 31 | 48 | 79 | 30 | -- | -- | -- | -- | -- | OK | 4 | 2 | 3 | 5 | 4 | ||||||||||
MM | 7 | 4 | 4 | 8 | 2 | |||||||||||||||||||||||
2002–2003 | Washington Capitals | NHL | 75 | 36 | 41 | 77 | 38 | 6 | 2 | 5 | 7 | 2 | ||||||||||||||||
2003–2004 | Washington Capitals | NHL | 46 | 16 | 29 | 45 | 26 | -- | -- | -- | -- | -- | ||||||||||||||||
New York Rangers | NHL | 31 | 15 | 14 | 29 | 12 | -- | -- | -- | -- | -- | MM | 7 | 5 | 4 | 9 | 6 | |||||||||||
2004–2005 | HC Kladno | Extraliga | 17 | 11 | 17 | 28 | 16 | -- | -- | -- | -- | -- | WC | 5 | 1 | 1 | 2 | 2 | ||||||||||
Avangard Omsk | RSL | 32 | 16 | 23 | 39 | 63 | 11 | 4 | 9 | 13 | 22 | MM | 8 | 2 | 7 | 9 | 2 | |||||||||||
2005–2006 | New York Rangers | NHL | 82 | 54 | 69 | 123 | 72 | 3 | 0 | 1 | 1 | 2 | OK | 8 | 2 | 5 | 7 | 6 | ||||||||||
2006–2007 | New York Rangers | NHL | 82 | 30 | 66 | 96 | 78 | 10 | 5 | 6 | 11 | 12 | ||||||||||||||||
2007–2008 | New York Rangers | NHL | 82 | 25 | 46 | 71 | 58 | 10 | 5 | 10 | 15 | 12 | ||||||||||||||||
2008–2009 | Avangard Omsk | KHL | 55 | 25 | 28 | 53 | 62 | 9 | 4 | 5 | 9 | 4 | MM | 7 | 3 | 6 | 9 | 6 | ||||||||||
2009–2010 | Avangard Omsk | KHL | 51 | 22 | 20 | 42 | 58 | 3 | 1 | 1 | 2 | 0 | OK | 5 | 2 | 1 | 3 | 6 | ||||||||||
MM | 9 | 3 | 4 | 7 | 12 | |||||||||||||||||||||||
2010–2011 | Avangard Omsk | KHL | 49 | 19 | 32 | 51 | 48 | 14 | 2 | 7 | 9 | 8 | MM | 9 | 4 | 5 | 9 | 4 | ||||||||||
2011–2012 | Philadelphia Flyers | NHL | 73 | 19 | 35 | 54 | 30 | 11 | 1 | 7 | 8 | 2 | ||||||||||||||||
2012–2013 | HC Kladno | Extraliga | 34 | 24 | 33 | 57 | 28 | -- | -- | -- | -- | -- | ||||||||||||||||
Dallas Stars | NHL | 34 | 14 | 12 | 26 | 20 | -- | -- | -- | -- | -- | |||||||||||||||||
Boston Bruins | NHL | 11 | 2 | 7 | 9 | 2 | 22 | 0 | 10 | 10 | 8 | |||||||||||||||||
2013–2014 | New Jersey Devils | NHL | 82 | 24 | 43 | 67 | 46 | -- | -- | -- | -- | -- | OK | 5 | 2 | 1 | 3 | 2 | ||||||||||
MM | 10 | 4 | 4 | 8 | 14 | |||||||||||||||||||||||
2014–2015 | New Jersey Devils | NHL | 57 | 11 | 18 | 29 | 42 | -- | -- | -- | -- | -- | MM | 10 | 6 | 3 | 9 | 8 | ||||||||||
Florida Panthers | NHL | 20 | 6 | 12 | 18 | 6 | -- | -- | -- | -- | -- | |||||||||||||||||
2015–2016 | Florida Panthers | NHL | 79 | 27 | 39 | 66 | 48 | 6 | 0 | 2 | 2 | 4 | ||||||||||||||||
2016–2017 | Florida Panthers | NHL | 82 | 16 | 30 | 46 | 56 | -- | -- | -- | -- | -- | ||||||||||||||||
2017–2018 | Calgary Flames | NHL | 22 | 1 | 6 | 7 | 10 | - | - | - | - | - | ||||||||||||||||
NHL yhteensä (1990–2008, 2011–2017) | 1733 | 766 | 1155 | 1921 | 1167 | 208 | 78 | 123 | 201 | 161 | ||||||||||||||||||
KHL yhteensä (2008–2011) | 155 | 66 | 80 | 146 | 168 | 26 | 7 | 13 | 20 | 12 |
Katso myös
- Luettelo 1000 tehopistettä saavuttaneista NHL-pelaajista
- Luettelo 500 NHL-maalia tehneistä pelaajista
- Luettelo NHL-ennätysten tekijöistä
- The Hockey Newsin luettelo 100 parhaasta NHL-pelaajasta
Lähteet
- Jaromír Jágr The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Jaromír Jágr Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)
- Jaromír Jágr Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
Viitteet
- ↑ Jaromir Jagr, Panthers (pelaajakortti) NHL. Viitattu 20.5.2015.
- ↑ Langr, Michael: Lighter Jagr helps Czechs reach semifinals at Worlds NHL. 14.5.2015. Viitattu 20.5.2015.
- ↑ Sami Hoffrén: Jumalasta seuraava: Jagr. Ilta-Sanomat/Urheilu 15.5.2015, s. 4
- ↑ [https://www.instagram.com/p/BB0pQg8Ngep/ Instagram – @easportsnhl: Happy 44th Birthday to the immortal one!] | Viitattu: 13.3.2016 (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u Kladnosta Kauniaisten kautta kansainväliseksi supertähdeksi - Jaromir Jagrin NHL-ura oli ainutlaatuinen kulttuuri-ilmiö yle.fi. Viitattu 2.2.2018.
- ↑ a b c Jaromir Jagr legendsofhockey.net. Hockey Hall of Fame and Museum. Viitattu 4.12.2012. (englanniksi)
- ↑ http://www.legendsofhockey.net/LegendsOfHockey/jsp/SearchPlayer.jsp?player=10703
- ↑ Jaromir Jagr nousi NHL:n kaikkien aikojen pistepörssissä kolmanneksi Yle. Viitattu 8.3.2016.
- ↑ Jaromir Jagr siirtyy Venäjän liigaan
- ↑ http://www.sportti.com/uutinen.asp?CAT=2-3&ID=252506
- ↑ Jagr pelaa sittenkin NHL:ssä − Flames pääsi legendan kanssa sopimukseen
- ↑ Jaromir Jagria ei nähdä olympiajäillä: ”En ole valmis niihin peleihin”. Is.fi 1.2.2018.
- ↑ Legendaarista! Barkov laukoi Jagrin NHL-historiaan Ilta-Sanomat. 23.12.2016. Viitattu 25.12.2016.
- ↑ http://thehockeywriters.com/jaromir-jagrs-jersey/
- ↑ Selänne kuittasi hampaansa menettäneelle Jagrille Twitterissä - "Nyt näytät vihdoin jääkiekkoilijalta!" 24.12.2015. Iltalehti. Viitattu 28.12.2015.
- ↑ Jaromir Jagr ilmestyi tshekkijoukkueen harjoituksiin - "En ole liian huono NHL:ään" yle.fi. Viitattu 25.7.2017.
Aiheesta muualla
Bill Cook (1926–37) | Art Coulter (1937–42) | Ott Heller (1942–45) | Neil Colville (1945–48) | Buddy O'Connor (1949–50) | Frank Eddolls (1950–51) | Allan Stanley (1951–53) | Don Raleigh (1953–55) | Harry Howell (1955–57) | George Sullivan (1957–61) | Andy Bathgate (1961–64) | Camille Henry (1964–65) | Bob Nevin (1965–71) | Vic Hadfield (1971–74) | Brad Park (1974–75) | Phil Esposito (1975–78) | Dave Maloney (1978–80) | Walt Tkaczuk (1980–81) | Barry Beck (1981–86) | Ron Greschner (1986–87) | Kelly Kisio (1987–91) | Mark Messier (1991–97) | Brian Leetch (1997–2000) | Mark Messier (2000–04) | Ei kapteenia (2004–06) | Jaromír Jágr (2006–08) | Chris Drury (2008–11) | Ryan Callahan (2011–)