Ron Greschner

Ronald John ”Ron” Greschner (s. 22. joulukuuta 1954 Goodsoil, Saskatchewan) on kanadalainen aktiiviuransa lopettanut ammattilaisjääkiekkoilija, pelipaikaltaan puolustaja.

Ura

Ennen ammattilaisuraa

Ennen ammattilaisuraansa Greschner pelasi vuosina 1971–1974 kolme kautta New Westminster Bruinsissa WCHL:ssä (Western Canada Hockey League). Kolmannella WCHL-kaudellaan (1973–1974) Greschner toimi Bruinsin kapteenina ja oli seuransa paras pistemies 103:lla tehopisteellä (33 maalia ja 70 syöttöpistettä). Vuonna 1974 Greschner valittiin WCHL:n ensimmäiseen tähdistökenttään ja samana kesänä hän sai NHL-varauksen, kun New York Rangers varasi hänet numerolla 32 varaustilaisuuden toisella kierroksella. Myös WHA-seura Vancouver Blazers varasi Greschnerin, mutta hän valitsi NHL:n WHA:n sijasta.

NHL-ura

Kauden 1974–1975 alussa Greschner pelasi muutaman ottelun New York Rangersin silloisen farmiseuran Providence Redsin riveissä AHL-liigassa ennen marraskuussa 1974 tapahtunutta NHL-debyyttiä, jonka jälkeen Greschner pelasi vakituisesti Rangersin kokoonpanossa. Hän oli tulokaskaudellaan 45:llä pisteellään (kahdeksan maalia ja 37 syöttöpistettä) seuransa kahdeksanneksi paras pistemies ja toiseksi eniten pisteitä tehnyt puolustaja Brad Parkin jälkeen.

Greschner pelasi Rangersissä koko NHL-uransa ajan, vuoteen 1990 asti. Hän oli kahdella kaudella eniten pisteitä tehnyt Rangers-puolustaja, kaudella 1977–1978 72:lla tehopisteellä (uran paras pistemäärä), 24:llä maalilla ja 48:lla syöttöpisteellä (uran paras syöttömäärä), ja kaudella 1980–1981 68:lla tehopisteellä, 27:llä maalilla (uran paras maalimäärä) ja 41:llä syöttöpisteellä.

Vuonna 1979 Greschner pelasi Rangersin riveissä Stanley Cupin loppuotteluissa, joissa Montreal Canadiens vei mestaruuden voitoin 4–1, ja vuonna 1980 hän pelasi ensimmäisen ja ainoan kerran NHL:n tähdistöottelussa. 1980-luvulla hän kärsi useista loukkaantumisista: Greschner oli sivussa suurimman osan kausista 1981–1982 ja 1982–1983 selkävammojen vuoksi ja loppu-urallaan hän oli vain kahdella kaudella mukana muutamaa vaille kaikissa Rangersin runkosarjaotteluissa. Hän oli kuitenkin edelleen tärkeä osa Rangers-miehistöä ja lokakuusta 1986 joulukuuhun 1987 hän toimi Rangersin kapteenina Barry Beckin jälkeen ja ennen Kelly Kisiota. Greschner päätti 16-vuotisen NHL-uransa vuonna 1990.

Ron Greschner pelasi NHL-urallaan 982 runkosarjaottelua tehoin 179 maalia ja 431 syöttöpistettä. NHL:n pudotuspeleissä hän pelasi yhtenätoista keväänä 84 ottelua, joissa hän teki 49 tehopistettä, 17 maalia ja 32 syöttöpistettä. Jäähyminuutteja hänelle kertyi runkosarjassa 1226 ja pudotuspeleissä 106. Plusmiinustilastossa Greschnerin paras lukema on +9 (kahdella kaudella). Hän oli uransa päättyessä eniten pisteitä, maaleja ja maalisyöttöjä Rangersin riveissä kerännyt puolustaja. Ennätykset ovat sittemmin siirtyneet Brian Leetchille. Greschnerillä on edelleen hallussaan yksi seuraennätys: hän on eniten jäähyminuutteja Rangers-paidassa kerännyt pelaaja. Hän on myös neljänneksi eniten otteluita Rangersin riveissä pelannut pelaaja Harry Howellin, Brian Leetchin ja Rod Gilbertin jälkeen.

Yksityiselämä

Greschner meni vuonna 1983 naimisiin huippumalli Carol Altin kanssa. Liitto päättyi asumuseroon vuonna 1996.

Aiheesta muualla

• Ron Greschner sivustolla legendsofhockey.net
• Greschner sivustolla hockeydraftcentral.com
• Greschner New York Rangersin verkkosivuilla

New York Rangersin kapteenit

Bill Cook (1926–37) | Art Coulter (1937–42) | Ott Heller (1942–45) | Neil Colville (1945–48) | Buddy O'Connor (1949–50) | Frank Eddolls (1950–51) | Allan Stanley (1951–53) | Don Raleigh (1953–55) | Harry Howell (1955–57) | George Sullivan (1957–61) | Andy Bathgate (1961–64) | Camille Henry (1964–65) | Bob Nevin (1965–71) | Vic Hadfield (1971–74) | Brad Park (1974–75) | Phil Esposito (1975–78) | Dave Maloney (1978–80) | Walt Tkaczuk (1980–81) | Barry Beck (1981–86) | Ron Greschner (1986–87) | Kelly Kisio (1987–91) | Mark Messier (1991–97) | Brian Leetch (1997–2000) | Mark Messier (2000–04) | Ei kapteenia (2004–06) | Jaromír Jágr (2006–08) | Chris Drury (2008–11) | Ryan Callahan (2011–)