Ero sivun ”Maltan historia” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
18 981 muokkausta
p Wikipedian ohjeen mukaisesti korjattu viivoja
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
18 981 muokkausta
p Wikipedian ohjeen mukaisesti korjattu viivoja
Rivi 6: Rivi 6:
[[Kuva:Malta Hal Tarxien BW 2011-10-04 12-42-32.JPG|thumb|Tarxienin megaliittitemppeli oli kuparikautisen kansan rakentama.]]
[[Kuva:Malta Hal Tarxien BW 2011-10-04 12-42-32.JPG|thumb|Tarxienin megaliittitemppeli oli kuparikautisen kansan rakentama.]]


Jääkaudella Malta oli yhteydessä [[Italia]]an, kun Välimeren pinta oli 100–200 metriä nykyistä alempana. Pitkään Maltan ja [[Gozo]]n saaret olivat yhteydessä toisiinsa, ja niiden muodostama kokonaisuus nykyistä laajempi. Näin ollen varhaiskivikautista esineistöä saattaa olla paljonkin Välimeren pinnan alla. Varhaisin tunnettu Maltan asutus on ajalta, jolloin maanviljelyyn, karjanhoitoon, metsästykseen jne. perustuva [[neoliittinen]] elämäntapa saapui saarelle. Tämä saattaa kytkeytyä [[sydänsimpukkakeramiikka|sydänsimpukkakeramiikan]] tai vastaavan leviämiseen. Varhaiset löytöjen piirteiden mukaan [[Sisilia]]sta noin 5200 eaa. saapuneet maanviljelijät asuivat muun muassa luolissa. Varhainen maatalouskulttuuri tunnetaan lähinnä Għar Dalamin luolan löydöistä. Keramiikka tuo mieleen tuon ajan Sisilian keramiikan. Keramiikka oli ensin harmaata, sitten punaista. Skorbasta on löydetty vanha maatalouskylä<ref name="gozo">Chester & Sterry, s. 8-9</ref>.
Jääkaudella Malta oli yhteydessä [[Italia]]an, kun Välimeren pinta oli 100–200 metriä nykyistä alempana. Pitkään Maltan ja [[Gozo]]n saaret olivat yhteydessä toisiinsa, ja niiden muodostama kokonaisuus nykyistä laajempi. Näin ollen varhaiskivikautista esineistöä saattaa olla paljonkin Välimeren pinnan alla. Varhaisin tunnettu Maltan asutus on ajalta, jolloin maanviljelyyn, karjanhoitoon, metsästykseen jne. perustuva [[neoliittinen]] elämäntapa saapui saarelle. Tämä saattaa kytkeytyä [[sydänsimpukkakeramiikka|sydänsimpukkakeramiikan]] tai vastaavan leviämiseen. Varhaiset löytöjen piirteiden mukaan [[Sisilia]]sta noin 5200 eaa. saapuneet maanviljelijät asuivat muun muassa luolissa. Varhainen maatalouskulttuuri tunnetaan lähinnä Għar Dalamin luolan löydöistä. Keramiikka tuo mieleen tuon ajan Sisilian keramiikan. Keramiikka oli ensin harmaata, sitten punaista. Skorbasta on löydetty vanha maatalouskylä<ref name="gozo">Chester & Sterry, s. 8–9</ref>.


Noin 4100 tai viimeistään 3850 eaa. alettiin rakentaa suuria [[Maltan megaliitit|megaliittisia temppeleitä]]. Se saattoi johtua siitä, että näihin aikoihin välimerta purjehtivat [[kuparikausi|kuparikautiset]] [[pelasgit]] tulivat saarelle. Pelasgien uskonto lienee pohjautunut muun muassa kuolleiden ja äitijumalattaren palvontaan, ja jumalille tehtyihin eläinuhreihin. Näin haudat ja temppelit olivat yhteydessä toisiinsa<ref>Chester & Sterry, sivu 8</ref>. Uskontoa varten rakennettiin seudun Maltalle [[Gozo]]n saaren [[Ġgantija]]n temppeli, [[Tarxien]], [[Ħaġar Qim]], [[Mnajdra]] ja puoliksi maanalainen [[Hal Saflieni]] [[hypogeum]]. Megaliitteja tekevät ihmiset käsittelivät kiveä erittäin taitavasti ja kaiversivat mm spiraaliaiheita temppeleihinsä. Hal Saflienin [[hypogeum]] oli monikerroksinen kalkkikiveen koverrettu temppeli ja hautapaikka. Maltan megaliittikulttuuri huipentui valtavan Tarxienin temppelin rakentamiseen. Maltan megaliittikulttuuri tuhoutui ehkä nälänhätään, kulkutautiin, muuhun luonnonkatastrofiin tai vieraisiin valloittajiin noin 2500 eaa.
Noin 4100 tai viimeistään 3850 eaa. alettiin rakentaa suuria [[Maltan megaliitit|megaliittisia temppeleitä]]. Se saattoi johtua siitä, että näihin aikoihin välimerta purjehtivat [[kuparikausi|kuparikautiset]] [[pelasgit]] tulivat saarelle. Pelasgien uskonto lienee pohjautunut muun muassa kuolleiden ja äitijumalattaren palvontaan, ja jumalille tehtyihin eläinuhreihin. Näin haudat ja temppelit olivat yhteydessä toisiinsa<ref>Chester & Sterry, sivu 8</ref>. Uskontoa varten rakennettiin seudun Maltalle [[Gozo]]n saaren [[Ġgantija]]n temppeli, [[Tarxien]], [[Ħaġar Qim]], [[Mnajdra]] ja puoliksi maanalainen [[Hal Saflieni]] [[hypogeum]]. Megaliitteja tekevät ihmiset käsittelivät kiveä erittäin taitavasti ja kaiversivat mm spiraaliaiheita temppeleihinsä. Hal Saflienin [[hypogeum]] oli monikerroksinen kalkkikiveen koverrettu temppeli ja hautapaikka. Maltan megaliittikulttuuri huipentui valtavan Tarxienin temppelin rakentamiseen. Maltan megaliittikulttuuri tuhoutui ehkä nälänhätään, kulkutautiin, muuhun luonnonkatastrofiin tai vieraisiin valloittajiin noin 2500 eaa.
Rivi 24: Rivi 24:
Vuonna 1530 [[Johanniittain ritarikunta]] otti saaren muodollisesti haltuunsa. Vuonna 1768 jesuiitat karkotettiin Maltalta.<ref name="DOI"/>
Vuonna 1530 [[Johanniittain ritarikunta]] otti saaren muodollisesti haltuunsa. Vuonna 1768 jesuiitat karkotettiin Maltalta.<ref name="DOI"/>


Vuonna [[1565]] ottomaanit pyrkivät valtaamaan saaren. Johanniittojen suurmestari La Vallette oli pyytänyt Espanjan [[Kaarle V]]:tä ja paavilta lisäjoukkoja, mutta apua ei kuulunut. Toukokuussa [[Suleiman Suuri|Suleiman suuren]] lähettämät 40 000 ottomaania aloittivat piirityksen. Vastassaan heillä oli vain n. 700 johanniittaritaria ja 8000 maltalaista sotilasta. Seuraavina kuukausina käytiin verisiä taisteluita, mutta johanniitat eivät suostuneet antautumaan. Maltalaisten pyytämät apujoukot saapuivat saarelle syyskuussa ja ottomaanit joutuivat vetäytymään, menetettyään tuhansia miehiä.<ref>[http://www.visitmalta.com/en/great-siege-1565 "The Great Siege - 1565", Visitmalta.com] Viitattu 17.8.2016</ref>
Vuonna [[1565]] ottomaanit pyrkivät valtaamaan saaren. Johanniittojen suurmestari La Vallette oli pyytänyt Espanjan [[Kaarle V]]:tä ja paavilta lisäjoukkoja, mutta apua ei kuulunut. Toukokuussa [[Suleiman Suuri|Suleiman suuren]] lähettämät 40 000 ottomaania aloittivat piirityksen. Vastassaan heillä oli vain n. 700 johanniittaritaria ja 8000 maltalaista sotilasta. Seuraavina kuukausina käytiin verisiä taisteluita, mutta johanniitat eivät suostuneet antautumaan. Maltalaisten pyytämät apujoukot saapuivat saarelle syyskuussa ja ottomaanit joutuivat vetäytymään, menetettyään tuhansia miehiä.<ref>[http://www.visitmalta.com/en/great-siege-1565 "The Great Siege – 1565", Visitmalta.com] Viitattu 17.8.2016</ref>


[[Napoleon]] valtasi saaret vuonna [[1798]], ja britit valtasivat ne [[1800]].<ref>[http://www.napoleonguide.com/malta.htm Napoleonguide]</ref> Vuonna [[1814]] saarista tuli virallisesti osa [[Brittiläinen imperiumi|Brittiläistä imperiumia]].
[[Napoleon]] valtasi saaret vuonna [[1798]], ja britit valtasivat ne [[1800]].<ref>[http://www.napoleonguide.com/malta.htm Napoleonguide]</ref> Vuonna [[1814]] saarista tuli virallisesti osa [[Brittiläinen imperiumi|Brittiläistä imperiumia]].

Versio 15. helmikuuta 2017 kello 13.40

 

Tarxienin temppeli.

Maltan historia on ihmisen osalta yhtä vanha kuin purjehduksen historia, ehkä vanhempikin. Jääkaudella Välimeressä sijaitseva Maltan saari oli yhteydessä Italian mantereeseen, koska vedenpinta oli alempana. Noin 3200 eaa. alkoi megaliittitemppelien rakentaminen. Pronssia käyttäviä ihmisiä saapui kahdessa aallossa 2500–1400 eaa.[1]

Esihistoria

Tarxienin megaliittitemppeli oli kuparikautisen kansan rakentama.

Jääkaudella Malta oli yhteydessä Italiaan, kun Välimeren pinta oli 100–200 metriä nykyistä alempana. Pitkään Maltan ja Gozon saaret olivat yhteydessä toisiinsa, ja niiden muodostama kokonaisuus nykyistä laajempi. Näin ollen varhaiskivikautista esineistöä saattaa olla paljonkin Välimeren pinnan alla. Varhaisin tunnettu Maltan asutus on ajalta, jolloin maanviljelyyn, karjanhoitoon, metsästykseen jne. perustuva neoliittinen elämäntapa saapui saarelle. Tämä saattaa kytkeytyä sydänsimpukkakeramiikan tai vastaavan leviämiseen. Varhaiset löytöjen piirteiden mukaan Sisiliasta noin 5200 eaa. saapuneet maanviljelijät asuivat muun muassa luolissa. Varhainen maatalouskulttuuri tunnetaan lähinnä Għar Dalamin luolan löydöistä. Keramiikka tuo mieleen tuon ajan Sisilian keramiikan. Keramiikka oli ensin harmaata, sitten punaista. Skorbasta on löydetty vanha maatalouskylä[2].

Noin 4100 tai viimeistään 3850 eaa. alettiin rakentaa suuria megaliittisia temppeleitä. Se saattoi johtua siitä, että näihin aikoihin välimerta purjehtivat kuparikautiset pelasgit tulivat saarelle. Pelasgien uskonto lienee pohjautunut muun muassa kuolleiden ja äitijumalattaren palvontaan, ja jumalille tehtyihin eläinuhreihin. Näin haudat ja temppelit olivat yhteydessä toisiinsa[3]. Uskontoa varten rakennettiin seudun Maltalle Gozon saaren Ġgantijan temppeli, Tarxien, Ħaġar Qim, Mnajdra ja puoliksi maanalainen Hal Saflieni hypogeum. Megaliitteja tekevät ihmiset käsittelivät kiveä erittäin taitavasti ja kaiversivat mm spiraaliaiheita temppeleihinsä. Hal Saflienin hypogeum oli monikerroksinen kalkkikiveen koverrettu temppeli ja hautapaikka. Maltan megaliittikulttuuri huipentui valtavan Tarxienin temppelin rakentamiseen. Maltan megaliittikulttuuri tuhoutui ehkä nälänhätään, kulkutautiin, muuhun luonnonkatastrofiin tai vieraisiin valloittajiin noin 2500 eaa.

Joidenkin mukaan 2500 eaa. syntynyt uusi kulttuuri olisi ollut pronssikautinen, toisten mielestä myöhäiskuparikautinen. Se joka tapauksessa hautasi polttohaudattuja[2] vainajiaan uurniin. Noin 1450 eaa. saarelle saapui ehkä toinen varmasti pronssikautinen kansa Borg-I-Naduriin.[1][2] Noin 900 eaa saarelle saapui vielä yksi kansa, bahrija ennen foinikialaisten tuloa[2] .

Foinikialaiset

Foinikialaisia asuttivat saarta vuosina 800–480 eaa.[1] Foinikialaisten jälkeen saaren hallinto siirtyi Karthagolle.

Roomalaiset

Vuonna 218 eaa. Malta liitettiin Rooman valtakuntaan.[1]

Keskiaika

Arabit hallitsivat Maltaa yli kahdensadan vuoden ajan, 870–1090.[4] Vuonna 1090 normannit valloittivat Maltan.[1] Normannien jälkeen Sisiliaa, ja samalla myös Maltaa hallitsivat Hohenstaufenin (1194–1266) ja Angevinin (1266–1282) hallitsijasuvut.[5]

Uusi aika

Vuonna 1530 Johanniittain ritarikunta otti saaren muodollisesti haltuunsa. Vuonna 1768 jesuiitat karkotettiin Maltalta.[1]

Vuonna 1565 ottomaanit pyrkivät valtaamaan saaren. Johanniittojen suurmestari La Vallette oli pyytänyt Espanjan Kaarle V:tä ja paavilta lisäjoukkoja, mutta apua ei kuulunut. Toukokuussa Suleiman suuren lähettämät 40 000 ottomaania aloittivat piirityksen. Vastassaan heillä oli vain n. 700 johanniittaritaria ja 8000 maltalaista sotilasta. Seuraavina kuukausina käytiin verisiä taisteluita, mutta johanniitat eivät suostuneet antautumaan. Maltalaisten pyytämät apujoukot saapuivat saarelle syyskuussa ja ottomaanit joutuivat vetäytymään, menetettyään tuhansia miehiä.[6]

Napoleon valtasi saaret vuonna 1798, ja britit valtasivat ne 1800.[7] Vuonna 1814 saarista tuli virallisesti osa Brittiläistä imperiumia.

Toisen maailmansodan aikana vuonna 1942 Britannia antoi Maltalle siviilirohkeudesta George Cross (Yrjön risti) -kunniamerkin, joka yleensä myönnetään vain yksityishenkilöille. Kunniamerkki näkyy edelleen Maltan lipussa ja vaakunassa.

Itsenäisyys

Malta itsenäistyi muodollisesti 21. huhtikuuta 1964, ja siitä tuli tasavalta 13. joulukuuta 1974, jolloin entinen kenraalikuvernööri Anthony Mamo vannoi presidentin virkavalan. Se liittyi Europan unioniin vuonna 2004.[8]

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c d e f Notable dates in Malta's History Dept. of Information, Malta
  2. ↑ a b c d Chester & Sterry, s. 8–9
  3. ↑ Chester & Sterry, sivu 8
  4. ↑ Mediaeval Malta Malta through ages, Department of Information, Malta
  5. ↑ Dr. Theresa Vann: Brief History of Malta 2007. Malta Study Center, Hill Museum, Saint John's University, Collegeville, MN 56321, USA. Viitattu 4.10.2009. (englanniksi)
  6. ↑ "The Great Siege – 1565", Visitmalta.com Viitattu 17.8.2016
  7. ↑ Napoleonguide
  8. ↑ Timeline Malta BBC News

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Maltan_historia&oldid=16280582”