Ero sivun ”Ammattioppilaitos” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 11: Rivi 11:
Osassa ammattiopistoista voi suorittaa perustutkinnon yhteydessä myös [[ylioppilastutkinto|ylioppilastutkinnon]] ns. [[kaksoistutkinto]]na, jolloin opiskelu kestää yleensä 3–4 vuotta. Tällöin osa opinnoista korvataan lukion oppimäärään sisältyvillä kursseilla.
Osassa ammattiopistoista voi suorittaa perustutkinnon yhteydessä myös [[ylioppilastutkinto|ylioppilastutkinnon]] ns. [[kaksoistutkinto]]na, jolloin opiskelu kestää yleensä 3–4 vuotta. Tällöin osa opinnoista korvataan lukion oppimäärään sisältyvillä kursseilla.


== Ammatillisen koulutuksen koulutusalat ==
== Ammattikoulutuksen pääalat ==
Ammattiopistot tarjoavat toisen asteen ammatilliseen perustutkintoon johtavia koulutuslinjoja, jotka jaetaan kahdeksaan pääalaan. Seuraavassa luettelossa on mainittu pääala ja kullekin alalle tyypillisiä perustutkintoja sekä tutkintonimike. Ammatilliset perustutkinnot on lueteltu tyhjentävästi [[luettelo ammatillisista perustutkinnoista|luettelossa ammatillisista perustutkinnoista]].
Ammattiopistot tarjoavat toisen asteen ammatilliseen perustutkintoon johtavia koulutuslinjoja, jotka jaetaan kahdeksaan pääalaan. Seuraavassa luettelossa on mainittu pääala ja kullekin alalle tyypillisiä perustutkintoja sekä tutkintonimike. Ammatilliset perustutkinnot on lueteltu tyhjentävästi [[luettelo ammatillisista perustutkinnoista|luettelossa ammatillisista perustutkinnoista]].


Rivi 34: Rivi 34:
Jokainen näistä pääaloista jakautuu alajaotuksiin, joihin kuuluvilla perustutkinnoilla on useita suuntautumisvaihtoehtoja oppilaitoksesta riippuen. Esimerkiksi [[sähkötekniikka|sähköala]] on tekniikan ja liikenteen alan alajaotus, ja sillä voi erikoistua muun muassa [[tietotekniikka]]an, [[elektroniikka]]an, [[automaatiotekniikka]]an tai [[sähkövoimatekniikka]]an.
Jokainen näistä pääaloista jakautuu alajaotuksiin, joihin kuuluvilla perustutkinnoilla on useita suuntautumisvaihtoehtoja oppilaitoksesta riippuen. Esimerkiksi [[sähkötekniikka|sähköala]] on tekniikan ja liikenteen alan alajaotus, ja sillä voi erikoistua muun muassa [[tietotekniikka]]an, [[elektroniikka]]an, [[automaatiotekniikka]]an tai [[sähkövoimatekniikka]]an.


== Ammattilliset opinnot ==
== Ammattioppilaitosopinnot ==
Ammatillisen toisen asteen perustutkintojen laajuus on nykyisin 180 osaamispistettä (osp), joista yhteisiä tutkinnon osia on 35 osp (joista valinnaisia 16 osp) ja vapaasti valittavia opintoja 10 osp. Ammatillisiin tutkinnon osiin jää 135 osp. Yhteiset tutkinnon osat koostuvat viestintä- ja vuorovaikutusosaamisesta 11 ops, matemaattis-luonnontieteellisestä osaamisesta 9 osp, yhteiskunta- ja työelämäosaamista 8 osp sekä sosiaalisesta ja kulttuurisesta osaamisesta 7 osp. Näiden tutkinnon osien alla on perinteiset matematiikka, äidinkieli, englanti jne. Kesken
Ammatillisen toisen asteen perustutkintojen laajuus on nykyisin 180 osaamispistettä (osp), joista yhteisiä tutkinnon osia on 35 osp (joista valinnaisia 16 osp) ja vapaasti valittavia opintoja 10 osp. Ammatillisiin tutkinnon osiin jää 135 osp. Yhteiset tutkinnon osat koostuvat viestintä- ja vuorovaikutusosaamisesta 11 ops, matemaattis-luonnontieteellisestä osaamisesta 9 osp, yhteiskunta- ja työelämäosaamista 8 osp sekä sosiaalisesta ja kulttuurisesta osaamisesta 7 osp. Näiden tutkinnon osien alla on perinteiset matematiikka, äidinkieli, englanti jne. Kesken



Versio 21. lokakuuta 2016 kello 19.30

Koulutus Suomessa
Esiaste
varhaiskasvatus
esikoulu
Perusaste
peruskoulu
Toinen aste eli keskiaste
lukio
ammattikoulutus
ammatillinen aikuiskoulutus
kaksoistutkinto
Korkea-aste
ammattikorkeakoulu
yliopisto
Historiallisia oppilaitosmuotoja
kansakoulu
oppikoulu
opistoaste
kouluaste
Ammattiopisto Lappian Hyvinvointialan yksikkö Kemissä.
Ammattioppilaitos Lappajärvellä.

Ammattiopisto (ammattioppilaitos, ammattikoulu), on toisen asteen oppilaitos, joka tarjoaa ammatillista peruskoulutusta tai ammatillista lisäkoulutusta. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen kesto on tällä hetkellä kolme vuotta. Tämä tulee muuttumaan, kun valmistelussa oleva ammatillisen koulutuksen reformi etenee. Jatkossa ammatillisen koulutuksen kesto vaihtelee, kun osaamisperustaisuus ohjaa koulutusta, eikä koulutusaika.

Ammatilliset tutkinnot tuottavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ja tutkinnon suorittanut on hakukelpoinen ammattikorkeakouluihin sekä yliopistoihin.

Ammattiopistossa opiskeluun kuuluu sekä teoriaa että käytäntöä. Teoreettiset opinnot jaottuvat pitkin opiskeluaikaa ja ne painottuvat alalle olennaisiin tietoihin. Esimerkiksi kielissä opiskellaan oman alan sanastoa. Kolmen vuoden opiskeluaikaan sisältyy noin viisi kuukautta työssäoppimista alaan liittyvissä työtehtävissä.

Osassa ammattiopistoista voi suorittaa perustutkinnon yhteydessä myös ylioppilastutkinnon ns. kaksoistutkintona, jolloin opiskelu kestää yleensä 3–4 vuotta. Tällöin osa opinnoista korvataan lukion oppimäärään sisältyvillä kursseilla.

Ammatillisen koulutuksen koulutusalat

Ammattiopistot tarjoavat toisen asteen ammatilliseen perustutkintoon johtavia koulutuslinjoja, jotka jaetaan kahdeksaan pääalaan. Seuraavassa luettelossa on mainittu pääala ja kullekin alalle tyypillisiä perustutkintoja sekä tutkintonimike. Ammatilliset perustutkinnot on lueteltu tyhjentävästi luettelossa ammatillisista perustutkinnoista.

Alan kouluja kutsutaan usein kauppaoppilaitoksiksi.
  • Kulttuuriala
    • tyypillinen tutkinto: media-assistentti, artesaani
  • Tekniikka ja liikenne
    • tyypillinen tutkinto: automekaanikko, sähköasentaja, puuseppä, maanmittaaja, Kiinteistönhoitaja
  • Luonnonvara- ja ympäristöala
    • tyypillisiä tutkintoja: kalastaja, metsuri
  • Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
    • tyypillisiä tutkintoja: parturi-kampaaja, kosmetologi, lähihoitaja
  • Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
    • tyypillisiä tutkintoja: suurtalouskokki, matkailuvirkailija, tarjoilija, toimitilahuoltaja

Edellä mainittujen opetusministeriön hallinnoimien alojen lisäksi sisäministeriön alaisuudessa annetaan sotilas- ja suojelualan ammattikoulutusta, johon luetaan vankila-alan, pelastusalan ja rajavartiolaitoksen ammattikoulutus.

Jokainen näistä pääaloista jakautuu alajaotuksiin, joihin kuuluvilla perustutkinnoilla on useita suuntautumisvaihtoehtoja oppilaitoksesta riippuen. Esimerkiksi sähköala on tekniikan ja liikenteen alan alajaotus, ja sillä voi erikoistua muun muassa tietotekniikkaan, elektroniikkaan, automaatiotekniikkaan tai sähkövoimatekniikkaan.

Ammattilliset opinnot

Ammatillisen toisen asteen perustutkintojen laajuus on nykyisin 180 osaamispistettä (osp), joista yhteisiä tutkinnon osia on 35 osp (joista valinnaisia 16 osp) ja vapaasti valittavia opintoja 10 osp. Ammatillisiin tutkinnon osiin jää 135 osp. Yhteiset tutkinnon osat koostuvat viestintä- ja vuorovaikutusosaamisesta 11 ops, matemaattis-luonnontieteellisestä osaamisesta 9 osp, yhteiskunta- ja työelämäosaamista 8 osp sekä sosiaalisesta ja kulttuurisesta osaamisesta 7 osp. Näiden tutkinnon osien alla on perinteiset matematiikka, äidinkieli, englanti jne. Kesken

Yhteiset opinnot, 20 opintoviikkoa:(vanhentunutta tietoa, pitää päivittää, nyt käytössä on osaamispisteet, ei opintoviikot)

Äidinkieli 4 ov pakollista, 0–4 ov valinnaista
Toinen kotimainen kieli 1 ov pakollinen, 0–4 ov valinnaista
Vieras kieli 2 ov pakollista, 0–4 ov valinnaista
Matematiikka 3 ov pakollista, 0–4 ov valinnaista
Fysiikka ja kemia 2 ov pakollista, 0–4 ov valinnaista
Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov pakollinen, 0–4 ov valinnaista
Liikunta ja terveystieto 2 ov pakollista, 0–4 ov valinnaista
Taide ja kulttuuri 1 ov pakollinen, 0–4 ov valinnaista
Ympäristötieto 0–4 ov valinnaista
Tieto- ja viestintätekniikka 0–4 ov valinnaista
Etiikka 0–4 ov valinnaista
Kulttuurien tuntemus 0–4 ov valinnaista
Psykologia 0–4 ov valinnaista
Yritystoiminta 0–4 ov valinnaista

Katso myös

Aiheesta muualla