Urin kolmas dynastia

Urin kolmannen dynastian aikaisia kaupunkeja Irakin alueen satelliittikuvan päälle merkittynä.

Urin kolmas dynastia hallitsi Sumeria vanhalla ajalla nykyisessä Etelä-Irakissa noin 2112–1950 eaa. Tänä Uus-Sumerin aikana maa kukoisti, syntyi eräänlainen Urin johtama imperiumi. Sumerin kulttuuri elpyi akkadilaisajan jälkeen, maassa vallitsi eräänlainen renessanssi.

Maata hallineet puolibarbaariset gutilaiset ajettiin pois kauden alussa. Urin kuningas Ur-Nammu onnistui pian yhdistää valtakunta, voittaen Urukin ja Lagašin kaupungit. Sumeri kukoisti varsinkin Ur-Nammun seuraajan Šulgin 48 hallitusvuoden aikaan. Maahan syntyi papiston ohjaama keskitetty byrokratia, jossa valtio ohjasi talouselämää. Šulgi julistautui jumalaksi jo eläissään, ja hänelle rakennettiin oma temppelikin. Valtio ulottui Pohjois-Mesopotamiaan Assyrian alueelle ja Sumerilla oli liittolaisia Iranissa. Lähiulkomaiden kanssa solmittiin poliittisia avioliittoja. Kauppaa käytiin muun muassa Persianlahdella, kuparia tuotiin Makanista Omanista, ja karneolia Intiasta Meluhhasta.

Uus-Sumeri romahti, kun amorilaiset paimentolaiset ja idässä hallinut Elamin kuningas hyökkäsivät maahan. Elamilaiset ryöstivät ja hävittivät Urin. Sumerin viimeinen kuningas Ibbi-Sin joutui vangiksi Elamiin. Kaaoksen jälkeen maan vakautti amorilainen kuningas Ishbi-Erra, joka asettui Isiniin. Mesopotamiassa alkoi poliittisesti hajanainen Isin-Larsa-kausi, jona aikan sumerin kieli harvinaistui.

Nousu

Urin kolmannen dynastian alue tumman ruskea. Valeanruskea vaikutusalue, jolle mm sotaretket ulottuivat. Vihreä: Persianlahti ulottui tuollinn nykyiseen sisämaahan

Urukin Utukhegal kaappasi vallan juuri kruunatulta gutilaiskuningas Tiriganilta ja ajoi muiden kaupunkien kanssa gutilaiset pois maasta. Lagaš tuki Utukhengalia, mutteivat muut kaupunkivaltiot.

Ur lienee noussut Sumerin johtoon kukistamalla asein Urukin Utukhengalin ja tämän liittolaisen Namkhanin. Ur-Nammua 2112–2095 eaa., Urin kolmannen dynastian perustajaa on väitetty entiseksi Utukhegalin kuvernööriksi. Urin Ur-Nammu nousi valtaan Utukhegalin hallittua 7 vuotta ja luultavasti kukisti Urukin sodalla. Ur-Nammu voitti neljä vuotta Uria hallittuaan Lagašin taistelussa tappaen sen kuninkaan itse. Lagašin kuninkaana oli silloin eräs suurkuningas Gudean seuraaja Nammahani 2113–2110 eaa. Ur-Nammu laati oman lakinsa, joka oli eräs Hammurabin lain edeltäjistä. Hän myös rakennutti 18-vuotisena hallitusaikanaan suuren porraspyramidin Uriin, ja muita temppeleitä muohin kaupunkeihin. Urin ja Eridun välille rakennettiin merikaupan edistämiseksi uusi kanava. Ur-Nammu kuoli taistellessaan gutilaisia vastaan.

Kukoistus

Pääartikkeli: Šulgi

[Urin suuri zikkurat, ennallistusyritys.

[Kuun palvontaa.

Ur-Nammun jälkeen nousi maan johtoon hänen poikansa Šulgi, joka muun muassa hyökkäsi gutilaisten maahan kostaakseen isänsä Ur-Nammun kuoleman. Šulgi hallitsi 48 vuotta maata, ja hänet julistettiin jumalaksi jo eläessään. Šulgia ylistäviä runoja kirjoiteltiin. Valtakautensa loppupuolella Šulgi teki monia sotaretkiä muun muassa Iraniin Simurrumiin ja kurdialueelle. Maa jakaantui kuvernöörien hallitsemiin provinsseihin, joista kerättiin verot erilaisina tuotteina kuten viljana. Reuna-alueita taas hallitsivat sotilasjohtajat. Hallinto, arkistointi, verotus ja kalenteri yhtenäistettiin ja painot vakioitiin. Maasta tuli todellinen virkamiehen paratiisi. Kuninkaan palatsin johtama valtio omisti koko maatalouden, kaupan ja tavaroiden jakelun. Ihmiset saattoivat myydä itsensä tietyksi ajaksi orjiksi valan pois maksamiseksi. Kastelukanavia kaivoi valtava kansalaisista koostuva työvoima. Maassa oli valtava tekstiiliteollisuus joka tuotti villa- ja kangasvaatteita vientiin. Keskittäminen synnytti maahan valtavan byrokratian. Talouselämää ohjasivat palatsi ja temppeli. Valtiolla oli kaukokauppaa hoitaneita kauppiaita. Kuparista, pronssista, kullasta ja hopeasta tehtiin eräänlaisia tietyn painoisia kolikoita.

Monet perheet liikkuivat yhdessä vapaasti työtä etsien. Osa työstä oli oma-aloitteista, osa valtion määräämää. Orjaksi saattoi joutua esimerkiksi perheenjäsenten myyminä.

Kirjallisuudessa oli uskonnollisia hymnikokoisia, eeppisiä runoja joissa sumerit ihannoivat mennyttä sankariaikaa. Kiistakeskusteluissa oli jonkinlaista kulttuurifilosofiaa.

Urin kolmas dynastia ulotti valtansa ainakin Keski- ja Etelä-Mesopotamiaan Šulgi laajensi Sumerin Assyriaan ja Elamiin ja Tigrisin toiselle puolelle. Sumerin vallan alla oli muun muassa merkittävä kaupunki Eshnunna pohjoisessa itäisessä Mesopotamiassa. Valta ulottui niinkin pohjoiseen kuin Jeziraan. Kauppaa käytiin meritse muun muassa kaislalaivoilla Bahrainiin, Omaniin ja Indus-kulttuurin alueelle eli Dilmuniin, Makaniin ja Meluhhaan, ja myös Etelä-Arabiaan jaVälimerelle.

Sumerilaista kulttuuria edistettiin, mutta akkadilainen vaikutus näkyi joka puolella. Lähes kaikki kuninkaalliset nimet olivat akkadilaisia, ja uusien kaupunkien nimet olivat akkadinkielisiä.

Osa artikkelisarjaa
Mesopotamia
Eufrat – Tigris Assyriologia
Imperiumit ja kaupungit Sumer Uruk Ur Eridu Kiš Lagaš Nippur Akkadin valtakunta Akkad Babylon Isin Susa Assyria Assur Ninive Dur-Šarrukin Nimrud Babylonia Kaldea Elam Amorilaiset Hurrilaiset Mitanni Kassiitit Urartu
Kronologia Sumerin kuninkaat Assyrian kuninkaat Babylonian kuninkaat
Kieli Nuolenpääkirjoitus Sumeri – Akkadi Elamiitti – Hurri
Mytologia Enūma Eliš Gilgameš – Marduk Sumerien uskonto Babylonian uskonto
Kulttuuri Taide – Kirjallisuus – Musiikki Babylonialaiset numerot Hammurabin laki

Tuho

Urin kolmannen dynastian alue vaalean vihreä. Elamin alue oranssi.

Urin kolmas dynastia romahti Ibbi-Sin-nimisen kuninkaan aikana ehkä 2004 eaa., viimeistään 1940 eaa. amorilaisten ja elamilaisten hyökkäyksiin.

Amorilaiset

Sumeriin tunkeutui amorilaisia, seemiläisiä sotaisia paimentolaisheimoja. Maa alkoi suolaantua, viljantuotanto väheni ja nälkä yleistyi. Joko nälän aiheuttaman viljapulan tai amorilaisten tekemän valtauksen takia monet Sumerin kaupungit alkoivat kapinoida kieltäytyen maksamasta Urille veroa.

Elam itsenäistyi ja alkoi hyökätä Sumerin kimppuun. Ibbi-Sin linnoitutti Urin ja Nippurin kaupunkeja. Maahan toistuvasti hyökkäilleet amorilaiset etenivät maassa ja valtasivat kaupungin yksi toisensa perään. Kuninkaan valta horjui muutenkin, kun sotapäälliköt halusivat valtaa itselleen.

Išbi-erran petos

Lagašin kaupunki tuotti Uriin suuria määriä viljaa. Lagaš joko kapinoi tai amorilaiset valtasivat sen. Koska Urin vilja-aitta oli vihollisen käsissä, Urissa oli nälänhätä Ibbi-Sinin 7-8. hallituosvuonna. Kuningas Ibbi-Sinin luottomies, Marista kotoisin oleva Išbi-erra lähti monien Urin sotilaiden kanssa ostamaan viljaa joskus Ibbi-Sinin 6-8 hallitusvuonna Isinistä ja Kazallusta. Išbi-erra valitti kirjjeessään, ettei voinut toimittaa viljaa amorilaisten hyökkäysten takia. Išbi-erra vaati myös Isinin ja Nippurin kuvernöörin virkaa. Mutta Išbi-erra oli vallannut monia lähistön kaupunkeja ja kiristi Uria. Ibbi-Sin oli voimaton, koska suurin oa Urin armeijasta ja ruoasta oli Išbi-erralla..

Išbi-erra kaappasi Ibbi-Sinin 11. hallitusvuonna Nippurin kaupungin julistautuen siellä kuninkaaksi ja alkoi sieltä käsin hiillostaa Uria. Urin kuniingas toivoi turhaan, että amorilaiset voittaisvat Išbi-erran.

Taistelujen vuodet

Hän teki monia sotaretkiä Elamiin 14. hallitusvuoteensa asti. Mutta Urissa oli nälänhätä ja kulkutauteja, ja maaseuduilla oli tuhoisia tulvia. Amorilaiset etenivät laajalle Ibbi-Sinin 17. hallitusvuonna. Talonpojat pakenivat linnoitettuihin kaupunkeihin amorilaisia pakoon. Urin hallinto romahti, ja ihmiset asettuivat amorilaisten herrojen puolelle. Ibbi-Sin pystyi voittamaan vielä maata uhkaavat elamilaiset ja amorilaiset. Ibbi-Sinin viimeistä edellisenä hallitusvuonna kuu pimeni. Ur oli kuunjumala Nannan kaupunki.

Elamilaiset ryöstävät Urin

Elamilaiset hyökkäsivät maahan 2004. Kindattun johtamat elamilaiset ja shimashkilaiset, vuoristokansa Iranista kostivat aiemman sumerilaisvallan. He hyökkäsivät Uriin rikkoen sen muurit. Hyökkääjät polttivat palatsin ja tuhosivat temppelit tappaen näiden papiston. Elamilaiset ja shimashkilaiset surmasivat ihmisiä joukoittain ja polttivat pelloilla olleen viljan. Ruumiita lojui läjittäin porttien lähellä ja päitä kaduilla. Ibbi-Sin vietiin kahleissa vankina elamilaiseen Anshanin maahan pitkin samaa tietä, jota hänen sisarensa oli aiemmin kulkenut Elamin kuninkaan puolisoksi.

Sumerilainen maailmanjärjestys hajosi, ja valituslaulut kertoivat kuunjumala Nannan pettäneen Urin.

Isinin dynastia

Nippurin Išbi-erran oli taisteltava elamilaisia vastaan. Amorilaiset olivat kaapanneet vallan Larsassa, ja Assur ja Eshnunna itsenäistyivät. Išbi-erra voitti amorilaiset 8. hallitusvuonnaan ja ajoi elamilaiset 16. vuonnaan pois Urista. Ishbi-erra omaksui sumerilaisten tapoja ja julisti itsensä maansa jumalaksi.

Alkoi Isin-Larsa-kausi, jonka aikana amorilaiset kuninkaat pyrkivät tietoisesti jäljittelemään sumerilaista elämäntapaa. Eräs amorilainen heimo oli nimeltään Maru-jamina eli Binu-jamina, benjaminilaiset ("etelän pojat"), joita on joskus pidetty israelilaisten esi-isinä. Amorilaiset kuninkaat olivat heikompia kuin sumerilaiset, eivätkä pystyneet nostamaan merkittävää valtakuntaa Mesopotamiaan ennen Hammurabin aikaa.

Urin kolmannen dynastian hallitsijat

Urin kolmannen dynastian hallitsijoiden tarkkoja hallitusaikoja ei tunneta. Kuningasluetteloista ja joistain tähtitieteellisistä tapahtumista taivaalla on rakenneltu erilaisia ajoitus- eli kronologiaehdotuksia. Kaksi kronologiaehdotusta on tehty, nykyään suositaan lyhyttä kronologiaa.

Hallitsija	Keskipitkä kronologia eaa	Nykyään suosittu lyhyt kronologia eaa
Utu-hengal	2119–2113	2055–2048
Ur-Nammu	2112–c. 2095	2047–2030
Šulgi	2094–2047	2029–1982
Amar-Sin	2046–2038	1981–1973
Šu-Sin	2037–2029	1972–1964
Ibbi-Sin	2028–2004	1963–1940

Aiheesta muualla

• The State of Ur III Research