Dilmun

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Dilmun (Tilmun, Telmun) oli muinainen valtakunta, joka kävi kauppaa Mesopotamian kanssa. Se sijaitsi Bahrainin saarella Persianlahdella.[1] Laivoilla käyty kauppa Bahrainin kautta kukoisti noin 2200-1600 eaa. Tätä todistaa, että Bahrainista on löydetty paljon hautakumpuja. Dilmunin asukkaat olivat seemiläisiä.lähde?

Mutta muitakin paikkoja on Dilmuniksi epäilty.

Bahrain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Persianlahdella saatetiin liikkua laivoilla jo 5. vuosituhannella eaa. Mutta varmemmin kauppa vaikiintui hiemen enen vuotta 3000 eaa, jolloin Sumerin sivilisaatio nousi suurimpaan kukoistukseensa. Dilmun oli välisatama, jonka kautta Mesopotamiasta pääsi Omanin kuparikaivoksille ja Intiaan ostamaan norsunluuta ja karneolia. Mesopotamia taas tuotti mm tekstiileitä, oliiviöljyä, viljaa ja vei Persianlahdella kautatan mm hopeaa ja tinaa.

Uruk-kautta varhaisemman Ubaidin kulttuurin löytöjä on tehty Bahrainista muun muassa al Markhista ja Persianlahden Arabian rannikolta[2] länteen päin olevalta Al Hasan itäpuoliselta rannikolta nykyisen ad Dammamin kaupungin ympäristöstä muun muassa Dosariyehistä ja Abu Khamisista sekä sisämaasta Ain Qannasista[3][4]. Ad Dammamista pohjoiseen ollut Tauru oli historiallisella ajalla löydöistä päätellen kauppakeskus[5]. Bahrain ja sen lähellä oleva d dammain seutu olisivat olleet kosketuksessa Mesopotamiaan ehkä jo 6000-5000 eaa. alkaen[6] Lähempänä Dilmunia voisi teoriassa etsiä jo Kuwaitin rannikon löytöpaikasta "H3", joka on As Sabiyah Arabiassa melko lähellä Eufratin ja Tigriin yhtymäkohdan Shatt al Arabin suistoa Bubiyahin ja Failakan saarten lähellä mutta mantereella. Paika on Kuwait Citystä pohjoiseen.[6][7].

Nykyisessä Bahrainissa oleva, Dilmuniksi uskottu alue kukoisti varsinkin 2200-1600 eaa. Uus-Sumerin ja Hammurabin valtakunnan ja Induskulttuurin aikoina. Rakennettiin linnoitettuja kaupunkeja, temppeleitä ja vainajia haudattiin tuhansiin hautakumpuihin. Alueelta on löydetty matalia mesopotamialaistyyppisiä porrastemppeleitä, minizikkuratuja.[8]

Kalkoliittisia Bahrainin ja lähistön rannikon löytöpaikkoja ovat Al Markh Bahrainilla, Ain qannas, Dosariyah ja Abu Khamis. Halileh on vastakkaisella Iranin rannikolla[9].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Dilmun Encyclopedia Britannica. Viitattu 4.3.2013.
  2. Past Worlds, sivu 98
  3. Lähde "Meso", Atlas of Ancient Mesopotamia, ISBN 0-8160-2218-6,1990, luku Toward civilization, sivu 53, Kartta the extent of Ubaid culture
  4. Archaeological Background Introduction The Arabian-Ubaid Interaction
  5. Meso, luku States in conflict, sivu 79, kartta ylhäällä
  6. a b London´s Global University Archaeological Background (englanniksi)
  7. Location and surroundings. The site of H3 is a low mound on the northern, inland edge of a peninsula, which stretches into the mudflats on the northern side of Kuwait Bay. The peninsula is known as Jazirat Dubaij.
  8. Thor Heyerdahl: Tigris - matka kulttuurimme lähteille. Tammi, 1979. ISBN 951-30-4826-8.
  9. Geoffrey Parker: Elävä maailmanhistoria. Otava 2006, ISBN 951-1-20444-0, s. 18.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]