Ero sivun ”Mouhijärvi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Rivi 26: | Rivi 26: | ||
Mouhijärven maisemakuva on varsin kumpuileva. Suurin osa Mouhijärven alueen järvistä laskee jyrkkäreunaisessa, lähes 30–40 metriä syvässä laaksossa virtaavaa Saikkalanjokea pitkin Piikkilänjärveen ja siitä Tupurlanjärven kautta [[Kulovesi|Kuloveteen]]. Entisen kunnan länsirajalla sijaitseva laaja Mouhijärvi sen sijaan purkaa vetensä entisen [[Kiikoinen|Kiikoisten]] alueella sijaitsevaan Kiikoisjärveen ja sieltä [[Kokemäki|Kokemäen]] [[Sääksjärvi (Kokemäki)|Sääksjärveen]] sekä lopuksi [[Puurijärvi|Puurijärven]] kautta Kokemäenjokeen.<ref name="suomenmaa"> Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 223–227. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.</ref> |
Mouhijärven maisemakuva on varsin kumpuileva. Suurin osa Mouhijärven alueen järvistä laskee jyrkkäreunaisessa, lähes 30–40 metriä syvässä laaksossa virtaavaa Saikkalanjokea pitkin Piikkilänjärveen ja siitä Tupurlanjärven kautta [[Kulovesi|Kuloveteen]]. Entisen kunnan länsirajalla sijaitseva laaja Mouhijärvi sen sijaan purkaa vetensä entisen [[Kiikoinen|Kiikoisten]] alueella sijaitsevaan Kiikoisjärveen ja sieltä [[Kokemäki|Kokemäen]] [[Sääksjärvi (Kokemäki)|Sääksjärveen]] sekä lopuksi [[Puurijärvi|Puurijärven]] kautta Kokemäenjokeen.<ref name="suomenmaa"> Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 223–227. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.</ref> |
||
Mouhijärven korkein maastonkohta on lähellä Nokian rajaa sijaitseva, 157 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva Ryömälänvuori. Hyynilän kylän luoteispuolelta suuntautuu Suodenniemen kirkonkylää kohti 120–130 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva [[harju]]jakso Hyynilänkangas, jota pitkin kulkee Mouhijärven ja Suodenniemen välinen seututie. |
Mouhijärven korkein maastonkohta on lähellä Nokian rajaa sijaitseva, 157 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva Ryömälänvuori. Hyynilän kylän luoteispuolelta suuntautuu Suodenniemen kirkonkylää kohti 120–130 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva [[harju]]jakso Hyynilänkangas, jota pitkin kulkee Mouhijärven ja Suodenniemen välinen seututie.<ref name="suomenmaa"/> |
||
==Liikenne== |
==Liikenne== |
Versio 6. marraskuuta 2014 kello 18.33
Mouhijärvi | |
---|---|
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Sastamala |
|
sijainti |
|
Sijainti | |
Lääni | Länsi-Suomen lääni |
Maakunta | Pirkanmaan maakunta |
Seutukunta | Lounais-Pirkanmaan seutukunta |
Kuntanumero | 493 |
Perustettu | 1639 |
Liitetty | 2009 |
– liitoskunnat |
Vammala Äetsä Mouhijärvi |
– syntynyt kunta | Sastamala |
Pinta-ala |
269,73 km² [1] (1.1.2008) |
– maa | 254,11 km² |
– sisävesi | 15,62 km² |
Väkiluku |
3 094 [2] (31.12.2008) |
– väestötiheys | 12,18 as./km² (31.12.2008) |
Ikäjakauma | 2007 [3] |
– 0–14-v. | 19,2 % |
– 15–64-v. | 63,2 % |
– yli 64-v. | 17,6 % |
Mouhijärvi on entinen Suomen kunta Pirkanmaan maakunnassa Länsi-Suomen läänissä. Sen naapurikunnat olivat Hämeenkyrö, Nokia ja Vammala. Mouhijärven vaakunan oli suunnitellut Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin vuonna 1957.[4] Mouhijärvi liittyi 1.1.2009 osaksi Sastamalan kaupunkia yhdessä Vammalan ja Äetsän kanssa.
Luonto
Mouhijärven maisemakuva on varsin kumpuileva. Suurin osa Mouhijärven alueen järvistä laskee jyrkkäreunaisessa, lähes 30–40 metriä syvässä laaksossa virtaavaa Saikkalanjokea pitkin Piikkilänjärveen ja siitä Tupurlanjärven kautta Kuloveteen. Entisen kunnan länsirajalla sijaitseva laaja Mouhijärvi sen sijaan purkaa vetensä entisen Kiikoisten alueella sijaitsevaan Kiikoisjärveen ja sieltä Kokemäen Sääksjärveen sekä lopuksi Puurijärven kautta Kokemäenjokeen.[5]
Mouhijärven korkein maastonkohta on lähellä Nokian rajaa sijaitseva, 157 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva Ryömälänvuori. Hyynilän kylän luoteispuolelta suuntautuu Suodenniemen kirkonkylää kohti 120–130 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva harjujakso Hyynilänkangas, jota pitkin kulkee Mouhijärven ja Suodenniemen välinen seututie.[5]
Liikenne
Mouhijärven halki kulkevat Tampereen ja Porin välinen valtatie 11 sekä Vammalan ja Hämeenkyrön välinen seututie 249, jotka risteävät Häijäässä. Kolmas merkittävä väylä on Laviaan kulkeva seututie 259, joka noudattelee valtatie 11:n vanhaa reittiä. Myös Turun ja Tampereen välinen valtatie 9 kulki 1960-luvun alkuun saakka Mouhijärven alueella. Tampere–Pori-rata sivuaa Mouhijärven kaakkoiskulmaa Karkun ja Siuron välillä.
Historia
Esihistorialliset esinelöydöt osoittavat, että Mouhijärvellä on ollut asutusta jo kivikaudella. Pysyvä asutus on syntynyt keskiajalla, mutta ei liene aivan yhtä vanhaa kuin eräissä naapuripitäjissä, koska Mouhijärvi sijaitsee hieman syrjässä Kokemäenjoen valtareitistä. Ennen 1600-luvun lopun suuria nälkävuosia Mouhijärven seurakunnassa oli 35 kylää ja niissä 147 taloa, joten väkiluku lienee ollut 1 500:n tienoilla. Nälänhädän vuoksi kuoli todennäköisesti lähes puolet silloisista asukkaista, mutta seuraavalla vuosisadalla väestönkasvu lienee ollut nopeaa, koska pitäjän historian kirjoittaja H. Widenius on maininnut Mouhijärvellä olleen 2 349 asukasta vuonna 1762.[5]
Pietari Brahen aikoina, jolloin seurakuntia pilkottiin yleisemminkin, Sastamalasta irtautui Ylä-Sastamala eli Mouhijärvi, joka oli jo jonkin aikaa ennen irtautumista ollut kappeliseurakuntana. Ylä-Sastamalasta muodostuivat sittemmin nykyiset Mouhijärvi, Suodenniemi ja Lavia.[5]
Mouhijärvestä tuli oma kirkkoherrakuntansa 8. lokakuuta 1639. Mouhijärven seurakunnasta erotettiin Lavia vuonna 1870 ja Suodenniemi vuonna 1908. Mouhijärven ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa Uotsolan kylässä vuonna 1879, ja seuraavaksi saatiin koulut Häijään ja Yliskallon kyliin vuonna 1897.[5]
Mouhijärven kirkon suunnitteli Turun kaupunginarkkitehti Pehr Johan Gylich ja se valmistui vuonna 1858. Ulkonäöltään kirkko muistuttaa paljon niin ikään Gylichin suunnittelemaa, Vammalassa sijaitsevaa Tyrvään kirkkoa. Mouhijärven aikaisempi kirkko sijaitsi nykyisestä kirkosta noin viisi kilometriä länteen Kirkkojärven luoteisrannalla ja sen paikalla on muistomerkki.[5]
Mouhijärvellä käytiin ankaria taisteluja kansalaissodan aikana kevättalvella 1918. Maaliskuun lopulla eversti Ernst Linderin johtamat, Satakunnasta päin hyökänneet joukot olivat sulkeneet Tampereen saartorenkaan valtaamalla Siuron aseman. Ensimmäinen hyökkäys punaisten puolustusasemia vastaan ei vielä tuottanut tulosta, mutta huhtikuun alkupäivinä valkoiset saivat Tampereelta saapuneiden apujoukkojen avulla murretuksi punaisten vastarinnan Häijäässä, minkä jälkeen hyökkäys jatkui Karkun ja Vammalan suuntiin.[5]
Maatalouden tutkimuskeskuksen Sata-Hämeen tutkimusasema (Laidunkoeasema) toimi Selkeen entisessä sotilasvirkatalossa vuosina 1933-1993.
Mouhijärven, Lavian ja Suodenniemen yhteinen paikallislehti oli vuodesta 1924 ilmestynyt Paikallissanomat[5], joka yhdistettiin Tyrvään Sanomiin vuonna 2010.
Mouhijärvelle asutettiin viime sotien jälkeen Viipurin läänin Pyhäjärven siirtoväkeä.
Mouhijärvi siirrettiin vuoden 1993 alussa Turun ja Porin läänistä Hämeen lääniin, mutta lääninvaihdoksen merkitys jäi vähäiseksi vanhojen läänien lakkauttamisen myötä vuonna 1997.
Yrityksiä
Mouhijärvi tuli monelle tutuksi voirasian kyljestä eli Mouhijärven Osuusmeijeristä (MOM) joka toimi Mouhijärvellä noin 90 vuoden ajan. Muita yrityksiä ovat olleet pienehköt sahat ja Häijään Vehnämylly.[5]
Tapahtumia
Kesäisin Mouhijärvellä järjestetään useita tapahtumia, mm. Suvipäivät, Häijään markkinat[6], Siilinrannan käsityöläismarkkinat ja Otamussillan tanssit. Syksystä kevääseen tansseja järjestetään Häijään Tanssikrouvissa.
Kyliä
Eskola, Hahmajärvi, Hermala, Hyynilä, Häijää, Iirola, Kairila, Kankarinmaa, Kari, Kortejärvi, Lampinen, Mierola, Murto, Mustianoja, Perämaa, Pukara, Pyöräniemi, Rienilä, Ryömälä, Saikkala, Salmi, Selkee, Tervamäki, Tiisala, Tomula, Tuisku, Tupurla, Uotsola, Valkama, Venetmäki, Vestola, Vesunti, Yliskallio, Pappila.
Muuta
- Mouhijärvi on myös järvi.
- Mouhijärven keskustaan rakennettiin uusi kirjasto, jonka avajaiset olivat kesällä 2007.
Lähteet
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 165
- ↑ a b c d e f g h i Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 223–227. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
- ↑ Mouhijärven yrittäjät: Häijään markkinat
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mouhijärvi Wikimedia Commonsissa
- Widenius, H.: Kuvaus Mouhijärven pitäjästä (suomentanut Eino Nikkilä). Tyrvään seudun Museo- ja Kotiseutuyhdistyksen julkaisuja XIX, 1948, Vammala.