Ero sivun ”L” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kreikkalainen ja kyrillinen vastine
L suomen kielessä
Rivi 2: Rivi 2:
{{Latinalaiset aakkoset|iso=L|pieni=l}}
{{Latinalaiset aakkoset|iso=L|pieni=l}}


'''L''' on suomalaisten ja samalla myös [[latinalaiset aakkoset|latinalaisten aakkosten]] kahdestoista kirjain. L-kirjaimen nimi on [[suomen kieli|suomen kielessä]] ''äl'' (aiemmin myös ''el'').<ref name=kirjaintennimitykset>{{Lehtiviite | Tekijä = Kolehmainen, Taru | Otsikko = Ällätikulla silmään! Kirjainten nimitykset suomen kielessä
'''L''' ('''l''') on suomalaisten ja samalla myös [[latinalaiset aakkoset|latinalaisten aakkosten]] kahdestoista kirjain. L-kirjaimen nimi on [[suomen kieli|suomen kielessä]] ''äl'' (aiemmin myös ''el'')<ref name=kirjaintennimitykset>{{Lehtiviite | Tekijä = Kolehmainen, Taru | Otsikko = Ällätikulla silmään! Kirjainten nimitykset suomen kielessä
| Julkaisu = Kielikello | Ajankohta = 2008 | Numero = 2 |
| Julkaisu = Kielikello | Ajankohta = 2008 | Numero = 2 |
| www = http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1916 }}</ref>
| www = http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1916 }}</ref> ja äännearvo [[lateraali|{{IPA|[l]}}]].


[[kreikkalainen kirjaimisto|Kreikkalaisessa kirjaimistossa]] latinalaista L-kirjainta vastaa [[lambda]] (Λ, λ), [[kyrillinen kirjaimisto|kyrillisessä kirjaimistossa]] puolestaan [[Л|Л (л)]].
[[kreikkalainen kirjaimisto|Kreikkalaisessa kirjaimistossa]] latinalaista L-kirjainta vastaa [[lambda]] (Λ, λ), [[kyrillinen kirjaimisto|kyrillisessä kirjaimistossa]] puolestaan [[Л|Л (л)]].
Rivi 10: Rivi 10:
== Historiaa ==
== Historiaa ==
Alkuperältään L-kirjain on peräisin muinaisseemiläisestä kirjainmerkistä [[lamed]]. Tästä kehittyi puolestaan kreikan [[lambda]], josta taas syntyi latinan l-kirjain.<ref>Ravila, Paavo et al. 1963. Otavan iso tietosanakirja, Encyclopaedia Fennica. Keuruu: Otava.</ref>
Alkuperältään L-kirjain on peräisin muinaisseemiläisestä kirjainmerkistä [[lamed]]. Tästä kehittyi puolestaan kreikan [[lambda]], josta taas syntyi latinan l-kirjain.<ref>Ravila, Paavo et al. 1963. Otavan iso tietosanakirja, Encyclopaedia Fennica. Keuruu: Otava.</ref>

==L suomen kielessä==
L-kirjaimella merkitään suomen kielessä [[lateraali]]konsonanttia {{IPA|[l]}}. L ääntyy periaatteessa samalla tavalla kaikissa asemissa, mutta vokaaliympäristö vaikuttaa sen laatuun ja paikkaan jonkin verran. Eräissä murteissa l on vahvasti palataalistunut (i- tai j-värinen).<ref name=savolainen>{{Verkkoviite
| nimeke = Verkkokielioppi | tekijä = Erkki Savolainen
| osoite = http://www.finnlectura.fi/verkkosuomi/Fonologia/sivu154.htm | tiedostomuoto = | selite = 1.5.4 Likvidat l, r
| julkaisija = | ajankohta = 2001
| viitattu = 18.8.2014 }}</ref>

Suomen kielessä on joitain [https://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Suomen_kielen_likvidakonsonanttiin_p%C3%A4%C3%A4ttyv%C3%A4t_sanat l-kirjaimeen päättyviä sanoja].


== Muita esitystapoja ==
== Muita esitystapoja ==
Rivi 32: Rivi 41:
== Lähteet ==
== Lähteet ==
<references />
<references />

== Katso myös ==
*[[Luettelo suomalaisista sanoista jotka päättyvät L-kirjaimeen]]

Versio 19. elokuuta 2014 kello 15.04

Tämä artikkeli kertoo kirjaimesta. Katso, sarjakuvahahmosta L ja kirjasta L.
 
Latinalaiset aakkoset
Aa Bb Cc Dd
Ee Ff Gg Hh Ii Jj
Kk Ll Mm Nn Oo Pp
Qq Rr Ss Tt Uu Vv
Ww Xx Yy Zz
Luettelo kirjaimista


L (l) on suomalaisten ja samalla myös latinalaisten aakkosten kahdestoista kirjain. L-kirjaimen nimi on suomen kielessä äl (aiemmin myös el)[1] ja äännearvo [l].

Kreikkalaisessa kirjaimistossa latinalaista L-kirjainta vastaa lambda (Λ, λ), kyrillisessä kirjaimistossa puolestaan Л (л).

Historiaa

Alkuperältään L-kirjain on peräisin muinaisseemiläisestä kirjainmerkistä lamed. Tästä kehittyi puolestaan kreikan lambda, josta taas syntyi latinan l-kirjain.[2]

L suomen kielessä

L-kirjaimella merkitään suomen kielessä lateraalikonsonanttia [l]. L ääntyy periaatteessa samalla tavalla kaikissa asemissa, mutta vokaaliympäristö vaikuttaa sen laatuun ja paikkaan jonkin verran. Eräissä murteissa l on vahvasti palataalistunut (i- tai j-värinen).[3]

Suomen kielessä on joitain l-kirjaimeen päättyviä sanoja.

Muita esitystapoja

L l
ASCII 76 108
Unicode U+004C U+006C

L-kirjaimen merkityksiä

Lähteet

  1. Kolehmainen, Taru: Ällätikulla silmään! Kirjainten nimitykset suomen kielessä. Kielikello, 2008, nro 2. Artikkelin verkkoversio.
  2. Ravila, Paavo et al. 1963. Otavan iso tietosanakirja, Encyclopaedia Fennica. Keuruu: Otava.
  3. Erkki Savolainen: Verkkokielioppi (1.5.4 Likvidat l, r) finnlectura.fi. 2001. Viitattu 18.8.2014.
  4. a b c d Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 9.4.2013.