Ero sivun ”Epilepsia” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
SilvonenBot (keskustelu | muokkaukset)
botit
136 397 muokkausta
p Botti: en:Epilepsy on hyvä artikkeli
Rivi 37: Rivi 37:


== Syyt ==
== Syyt ==
Häiriö aivojen hermosolujen sähköisessä toiminnassa voi johtua solujen vaurioitumisesta tai esimerkiksi geneettisestä aivosolujen toimintahäiriöstä. Vaurioituminen on voinut tapahtua esimerkiksi raskauden aikana tai synnytyksessä. Aivosolut ovat voineet tietyllä aivojen alueella kehittyä tai järjestyä toisiinsa nähden poikkeavasti. Epilepsia voi myös olla seurausta päähän kohdistuneesta voimakkaasta, usein tajuttomuuteen johtavasta iskusta tai aivotulehduksesta. Myös aivokasvaimet, aivoverisuonimuutokset, aivoveren­kiertohäiriöt tai aineenvaih­dunnan häiriöt voivat olla epilepsian syynä.
Häiriö aivojen hermosolujen sähköisessä toiminnassa voi johtua solujen vaurioitumisesta tai esimerkiksi geneettisestä aivosolujen toimintahäiriöstä. Vaurioituminen on voinut tapahtua esimerkiksi raskauden aikana tai synnytyksessä. Aivosolut ovat voineet tietyllä aivojen alueella kehittyä tai järjestyä toisiinsa nähden poikkeavasti. Epilepsia voi myös olla seurausta päähän kohdistuneesta voimakkaasta, usein tajuttomuuteen johtavasta iskusta tai aivotulehduksesta. Myös aivokasvaimet, aivoverisuonimuutokset, aivoveren­kiertohäiriöt, hydrocefalia tai aineenvaih­dunnan häiriöt voivat olla epilepsian syynä.


== Oireet==
== Oireet==

Versio 19. helmikuuta 2014 kello 22.56

Epilepsia
Yleistynyt 3 Hz piikki.
Yleistynyt 3 Hz piikki.
Luokitus
ICD-10 G40-G41
ICD-9 345
MedlinePlus 000694
MeSH D004827
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.

Epilepsia (aikaisemmin usein, nykyään vain harvoin kaatumatauti) on krooninen neurologinen sairaus, jolle on tunnusomaista toistuvat, ennalta arvaamattomat tajuttomuus-kouristuskohtaukset tai tajunnan hämärtymiskohtaukset. Epileptinen kohtaus on ohimenevä aivotoiminnan häiriö, jonka syynä on poikkeava, purkauksenomainen aivosähkötoiminta, ja joka saattaa levitä pahimmassa tapauksessa koko aivojen alueelle. Epilepsiaa tavataan myös eläimillä.

Kansainvälisen terveysjärjestö WHO:n mukaan epilepsia on yksi tärkeimmistä vakavista aivosairauksista ja muodostaa noin prosentin sairauksien maailmanlaajuisesta sairaustaakasta.

Suomessa epilepsiasta kärsii noin yksi prosentti koko väestöstä eli noin 54 000, joista lapsia noin 5 000.[1] Suomessa on toiminut vuodesta 1969 lähtien epilepsiapotilaiden ja heidän omaistensa etuja ajava valtakunnallinen Epilepsialiitto.

Epilepsiaa tutkiva tieteenala on epileptologia.

Luokittelu

Epilepsia voidaan luokitella

  • sairauden aiheuttajan mukaan
  • oireiden mukaan
  • aivoissa olevien kohtauksen aiheuttajien sijainnin mukaan
  • oireyhtymän mukaan (esimerkiksi myoklonusepilepsia)
  • kohtauksia aiheuttavien tilanteiden mukaan.

Syyt

Häiriö aivojen hermosolujen sähköisessä toiminnassa voi johtua solujen vaurioitumisesta tai esimerkiksi geneettisestä aivosolujen toimintahäiriöstä. Vaurioituminen on voinut tapahtua esimerkiksi raskauden aikana tai synnytyksessä. Aivosolut ovat voineet tietyllä aivojen alueella kehittyä tai järjestyä toisiinsa nähden poikkeavasti. Epilepsia voi myös olla seurausta päähän kohdistuneesta voimakkaasta, usein tajuttomuuteen johtavasta iskusta tai aivotulehduksesta. Myös aivokasvaimet, aivoverisuonimuutokset, aivoveren­kiertohäiriöt, hydrocefalia tai aineenvaih­dunnan häiriöt voivat olla epilepsian syynä.

Oireet

Epileptinen kohtaus kestää sekunneista useisiin minuutteihin. Kohtaukset ilmenevät useimmin muutaman sekunnin mittaisina toimintojen pysähtymisinä tai toimintakyvyn alentumina. Vakavammissa tapauksissa oireita ovat esimerkiksi kaatuminen, koko vartalon ja raajojen kouristelu minuuttien ajan tai kirkuminen. Usein suusta erittyy myös vaahtoa. Joskus epilepsiaa sairastava ihminen voi satuttaa itsensä kohtauksen aikana esimerkiksi kaatuessaan yllättäen.

Jossain tapauksissa epilepsiaa sairastava pystyy muutamia sekunteja tai aikaisemmin ennen kohtausta ennustamaan tapahtuvan, tuntemalla ns. auran (esimerkiksi silmät eivät tottele, silmien ollessa kiinni näkyy erilaisia valoilmiöitä jne). Epilepsiakohtauksen sattuessa kohtausta ei saa estellä. Kohtauksen saaneen päätä pitää suojata. Riski vammautua tai kuolla alkaa kasvaa, kun kohtaus on kestänyt enemmän kuin 30 minuuttia.

Pitkittynyt epileptinen kohtaus eli status epilepticus on hengenvaarallinen tila. Sen kehittymisen riski kasvaa epilepsiakohtauksen kestäessä yli 5 minuuttia. On arvioitu, että noin 30–60 prosenttia status epilepticukseen joutuvista on jo aiemmin todettuja epileptikkoja. Keskimäärin 20 prosenttia status epilepticus -potilaista kuolee kuukauden kuluessa kohtauksen päättymisestä. Kuolleisuus vaihtelee merkittävästi eri ikäryhmien välillä, ja monilla status epilepticukseen joutuneilla on ilmennyt myöhemmin erilaisia jälkioireita. Status epilepticus saattaa ilmetä myös poissaolokohtauksina, jotka kestävät muutamasta tunnista vuorokausiin.[2]

Oireiden laukaisijat

Oireiden laukaiseva tekijä vaihtelee yksilöittäin. Sairauskohtauksen voivat laukaista erilaiset välkkyvät valot tai tietokoneen ruudulla näkyvät graafiset efektit. Sairauden on aiemmin arveltu johtuvan uskonnollisesta kokemuksesta tai jopa riivauksesta. Japanissa Pokémon-piirrossarjassa ollut graafinen efekti Porygon-jaksossa aiheutti 685 lapselle samanaikaisesti epilepsiakohtauksen. Kaikille soitettiin ambulanssi, mutta vain 150 vietiin sairaalaan. Muut toipuivat ambulanssimatkan aikana. Kaksi lapsista joutui viettämään sairaalassa kaksi viikkoa. Tämän jälkeen Pokémon oli neljän kuukauden ajan tauolla Japanissa.[3]

Epileptiset kohtaukset ovat mahdollisia myös henkilöillä, jotka eivät sairasta epilepsiaa. Tällöin niiden aiheuttajana saattaa olla esimerkiksi pitkäaikainen valvominen, stressi, eräät lääkkeet tai runsas alkoholin kulutus.

Hoito

Oireita voidaan hoitaa lääkkein ja toisinaan leikkauksen tai ketogeenisen erikoisruokavalion avulla. Valtaosa saadaan hoidetuksi lääkkein kohtauksettomiksi. Noin viidesosalle sairastavista lääkkeistä ei ole apua, mutta osaa heistäkin voidaan auttaa leikkauksella, jossa kohtauksia aiheuttava aivoalue poistetaan. Tutkimustuloksen mukaan epilepsialääkkeet aiheuttavat jossain määrin kasvaneen itsemurhariskin.[4]

Ketogeeninen dieetti on kehitetty jo 1920-luvulla mutta jäi sittemmin uusien epilepsialääkkeiden jalkoihin. Sillä on saatu kuitenkin hoitomuotona nykypäivään asti erinomaisia tuloksia; 10-15 % ruokavaliolle siirtyneistä lapsista kohtaukset loppuivat täysin ensimmäisen vuoden aikana, 30:lla %:lla kohtaukset olivat vähentyneet 90 %.[5] Ketogeenisestä dieetistä on löytynyt myös apu silloin, kun lääkkeet eivät ole auttaneet ollenkaan.[6]

Epilepsian lääkehoidossa voidaan oireista riippuen käyttää muun muassa seuraavia lääkkeitä: karbamatsepiini, okskarbatsepiini, valproaatti, pregabaliini, lamotrigiini, gabapentiini, tiagabiini, topiramaatti, levetirasetaami, fenytoiini, klonatsepaami, klobatsaami, natriumvalproaatti

Vaikeahoitoisen epilepsian hoidossa on käytössä myös elektroniikkaa. Aivojen sähkötasapainoa tasoittamaan on kehitetty kehoon implantoitava niin sanottu vagusstimulaattori, joka lähettää hetkittäin sähköimpulsseja vagushermoon.

Muuta

Yksittäisen epileptisen kohtauksen jälkeen määrätään kolmen kuukauden ajokielto, jos tehtyjen selvitysten perusteella epilepsiadiagnoosia ei aseteta, lääkitykselle ei nähdä tarvetta eikä voida arvioida kohtauksen olleen sekundaarinen aivojen sairaudelle tai vammalle.

Epilepsian kuten muidenkin stabiilien aivosairauksien (esimerkiksi aivoinfarkti tai kontuusioarpi) seurauksena kiellon pituus on 12 kuukautta ja etenevän aivosairauden löydyttyä kielto on lääkärin harkinnan mukaan tätä pidempi.

Epilepsia on aiemmin ollut pelätty sairaus. Epilepsiaa sairastava saatettiin jopa sulkea laitokseen. Suomessa epilepsia, joka ei johtunut ulkoisesta syystä, oli vielä 1960-luvulla avioeste, mutta tasavallan presidentti saattoi antaa epileptikolle poikkeusluvan mennä avioon.

Tunnettuja epileptikkoja

Pääartikkeli: Luettelo tunnetuista epileptikoista

Kuuluisista henkilöistä esimerkiksi Paavalin[7] on epäilty sairastaneen epilepsiaa. Fjodor Dostojevskillä oli epilepsia, ja hän käsittelee aihetta useimmissa tunnetuimmista romaaneistaan. Myös post-punk-yhtye Joy Divisionin laulaja Ian Curtis sairasti epilepsiaa, ja ennen diagnosiointia hän kirjoitti kappaleen "She's Lost Control" tytöstä, jonka näki epilepsiakohtauksen kourissa työpaikallaan. lähde?

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Epilepsia.

 

Malline:Link FA Malline:Link GA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Epilepsia&oldid=13875871”