Autismikirjo

Autismin kirjolla eli autismin spektrillä viitataan laaja-alaisiin kehityshäiriöihin (Pervasive Developmental Disorders, PDD), joka on yhteisnimitys Aspergerin, Kannerin, Rettin ja Hellerin oireyhtymille, epätyypilliselle autismille sekä älylliseen kehitysvammaisuuteen ja kaavamaisiin liikkeisiin liittyvälle hyperaktiivisuusoireyhtymälle.

Negatiivisen häiriö-nimekkeen käyttämistä on kuitenkin arvosteltu etenkin Aspergerin syndrooman ja Kannerin syndrooman lievän muodon kohdalla, koska monen mielestä niissä on kyse pikemminkin erilaisuudesta kuin häiriöstä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa onkin ollut havaittavissa merkkejä yleisestä asennemuutoksesta, joka on näkynyt muun muassa siinä, että yhä useammat ihmiset ovat luopuneet häiriö-sanan käytöstä ja alkaneet puhumaan autismin kirjon tiloista (autism spectrum condition). Lääkärit ovat olleet haluttomia muuttamaan terminologiaa, sillä Yhdysvalloissa käytössä olevaa DSM-tautiluokitusta ollaan uudistamassa siten, että edellä mainittujen oireyhtymien virallinen diagnoosinimeke muuttuisi autismin kirjon häiriöksi. Euroopan unionin alueella käytössä olevaan Kansainväliseen tautiluokitukseen ei kuitenkaan suunnitella otettavaksi kyseistä nimitystä.

Lähes 80 prosenttia autismin kirjoon kuuluvista on henkilöitä, joilla on Aspergerin oireyhtymä. Loput 20 prosenttia koostuu lähinnä Kannerin autisteista, joista suurin osa on kehitysvammaisia tai heikkolahjaisia. Kannerin oireyhtymästä, johon liittyy älyllisesti normaali toimintakyky, käytetään nimitystä HFA (High Functioning Autism) eli hyvän toimintakyvyn autismi, joka suomennetaan yleensä lieväksi tai hyvätasoiseksi autismiksi.

Autismin kirjolaisilla esiintyy usein myös muita perinnöllisiä neurologisia poikkeamia tai sairauksia. Englannissa tehdyn laajan väestötutkimuksen mukaan neljälläkymmenellä prosentilla autismin kirjon lapsista esiintyy merkittävässä määrin tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö ADHD:n oireita. Touretten oireyhtymä, epilepsia ja autoimmuunisairaus keliakia ovat niin ikään yleisiä autismin kirjolaisilla.

Esiintyvvyys

Arviot autismin kirjon henkilöiden väestöosuudesta ovat vaihdelleet aiemmin noin 0,6:n ja 1,2 prosentin välillä, mutta vuonna 2011 valmistuneen Yalen and George Washingtonin yliopistojen julkaiseman laajan epidemiologisen tutkimuksen mukaan jopa 2,6 prosenttia väestöstä sijoittuisi autismin kirjolle. Miesten yliedustus olisi saman tutkimuksen mukaan 2,5-kertainen. Arviolta vain noin kolmanneksella autismin kirjolaisista on virallinen diagnoosi. Suomessa olisi edellä mainittujen lukujen valossa 43-141 000 autismin kirjolaista.

Autismin kirjon diagnoosien kasvu Yhdysvalloissa 1993 - 2003

Uusien autismin kirjon diagnoosien määrä nousi Yhdysvalloissa vuosien 1975 ja 2009 välillä 0,2 promillesta 0,9 prosenttiin.. Kasvu selittynee Aspergerin oireyhtymän lisäämisellä tautiluokitukseen ja autismin kirjoa koskevan tietoisuuden lisääntymisellä, sillä Englannissa vuonna 2011 tehdyssä laajassa epidemiologisessa väestötutkimuksessa ei havaittu autismin kirjon lisääntymistä.

Autismin kirjon geneettinen ja fysiologinen pohja

Autismin kirjon tilojen katsotaan yleensä johtuvan perimästä. Uudempi tutkimus on osoittanut, että myös raskaudenaikaisillä ympäristötekijöillä ja kromosomeissa taikka geeneissä tapahtuneilla mutaatioilla on toisinaan merkitystä.

Monissa suvuissa esiintyy tavallista enemmän henkilöitä, jotka ovat autismin kirjolla. Tällä hetkellä tunnetaan suuri määrä geenejä, joita tavataan tavallista runsaammin autismin kirjolaisilla. Jotkut näistä geeneistä näyttäisivät liittyvän Aspergerin oireyhtymään, jotkut Kannerin oireyhtymään ja jotkut molempiin. Autismin kirjon henkilöitä yhdistää tiiviimmin tai löyhemmin tietty geenijoukko, joka esiintyessään aiheuttaa yhtä tai useampaa oiretta. Kyseisen geenijoukon ohella on usein havaittu esiintyvän myös monia myönteisiä vaikutuksia. Uusimmat tutkimukset ovat edelleen vahvistaneet autismin geneettisen pohjan.

Autismin kirjolaisilla on tutkimusten mukaan usein poikkeava hormoniaineenvaihdunta esimerkiksi serotoniinin, kortisolin ja testosteronin osalta . Noin kahdella kolmanneksella autismin kirjolla olevista on lisäksi epänormaalin niukka melatoniinineritys, mikä saattaa selittää kirjolaisten heikkoa unenlaatua ja sitä, että kirjolaisilla on usein epätyypillinen vuorokausirytmi. Kirjolaisten aivoissa on lisäksi tavallista vähemmän elimistön vuorokausirytmiä sääteleviä RORA-geenejä (retinoic acid-related orphan receptor-alpha gene).

Useissa tutkimuksissa on myös havaittu, että monilla autismin kirjolaisilla on tavallista enemmän lyhyitä, aivoalueiden sisäisiä hermosoluyhteyksiä ja vähemmän pitkiä, eri aivoalueita toisiinsa kytkeviä yhteyksiä. Tämä saattaisi selittää sitä, että autismin kirjolaisten on usein valtaväestöä helpompi syventyä tietyn aihepiirin muodostamiin laajoihinkin asiakokonaisuuksiin, mutta vaikeampi seurata nopeasti vaihtuvien ja toisiinsa liittymättömien asioiden ja ärsykkeiden virtaa. Edellä mainittua "yhteysteoriaa" on kuitenkin horjuttanut kolmen tutkimusryhmän vuonna 2012 julkaisemat havainnot siitä, että pienetkin pään liikkeet magneettikuvauksen aikana saavat aikaan tulosten vääristymisen siten, että tutkittavalla näyttäisi olevan tavallista vähemmän pitkiä yhteyksiä ja tavallista enemmän lyhyitä yhteyksiä. Osalla autismin kirjolaisia esiintyvä huomattavan voimakas pään heiluttelutaipumus aiheuttaisi siten tulosten vääristymisen tältä osin.

Historiaa

Venäläinen neurologi Grunja Jefimovna Suhareva (1891–1981) julkaisi vuonna 1926 ensimmäisen tieteellisen autismin kirjon henkilöitä esittelevän tutkimuksen. Suharevan artikkeli käsitteli tapauksia, jotka luokiteltaisiin nykyisin aspergereiksi.

Seuraavat autismin kirjoa käsittelevät tutkimukset julkaistiin vasta toisen maailmansodan aikana. Yhdysvaltoihin emigroitunut lastenpsykiatri Leo Kanner julkaisi vuonna 1943 autismia käsittelevän tutkimuksen, jonka aineisto koostui pääosin kehitysvammaisista lapsista, joiden elämää seurattiin aikuisuuteen asti. Itävaltalainen lastenlääkäri ja erityispedagogi Hans Asperger julkaisi heti seuraavana vuonna autismia käsittelevän tutkimuksen, jonka aineisto koostui pääosin normaaliälyisistä tai tavallista älykkäämmistä henkilöistä.

Hans Asperger julkaisi oman autismin kirjoa käsittelevän tutkimuksensa Die "Autistischen Psychopathen" im Kindesalter vuoden kuluttua Leo Kannerin tutkimuksen ilmestymisestä. Asperger ei maininnut tutkimuksessaan Kanneria, ja on mahdollista, ettei Kannerin Yhdysvaltalloissa julkaistu tutkimus ollut läpäissyt vastakkaisella puolella sotaa käyvän Itävallan sensuurilaitosta.

Asperger toi artikkelissaan esiin sen, että vain pieni osa autisteista oli kehitysvammaisia, mutta autistiset piirteet ilmenevät kehitysvammaisten kohdalla tavallista voimakkaampina. Hans Aspergerin mukaan autismissa oli kyse jatkumosta, joka ulottui vaikeasti tai ei lainkaan kommunikoivista kehitysvammaisista neroutta lähenteleviin älykköihin. Tätä jatkumoa alettiin myöhemmin kutsua autismin kirjoksi.

Hollantilainen Van Krevelen vertaili vuonna 1963 autismia ja Aspergerin syndroomaa englannikielisessä artikkelissaan. Van Krevelen julkaisi aiheesta uuden artikkelin vuonna 1971, jossa päätyi siihen, että autismissa olisi kyse heikon ennusteen omaavasta psykoottisesta prosessista eli vakavasti ihmisen henkiseen toimintakykyyn vaikuttavasta mielenterveyden häiriöstä, kun taas Aspergerin syndroomassa olisi kyse persoonallisuudenpiirteistä, joiden ennuste oli huomattavasti parempi. Ajatus autismista psykoottisena prosessina on sittemmin hylätty.

Englantilainen psykiatri Lorna Wing esitti vuonna 1993, että Aspergerin ja Kannerin oireyhtymissä olisi kyse periaatteessa samasta ilmiöstä, mutta että henkilön älyllinen kehitysaste määräisi pitkälti sen, miten sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat näkyvät käytännössä.

Autismikirjon alatyypit ICD-10 mukaan

F84 Laaja-alaiset kehityshäiriöt

F84.0

• Kannerin oireyhtymä (varhaislapsuuden autismi)

F84.1

• Epätyypillinen autismi

F84.2

• Rettin oireyhtymä

F84.3

• Hellerin oireyhtymä (disintegratiivinen kehityshäiriö)

F84.4

• Älylliseen kehitysvammaisuuteen ja kaavamaisiin liikkeisiin liittyvä hyperaktiivisuusoireyhtymä

F84.5

• Aspergerin oireyhtymä

F84.8

• Muu lapsuusiän laaja-alainen kehityshäiriö

F84.9

• Määrittämätön lapsuusiän laaja-alainen kehityshäiriö

Vanhentuneita käsityksiä autismin kirjon syntymekanismeista

Aspergerin ja Kannerin oireyhtymien on joskus epäilty johtuvan rokotteiden apuaineena käytetystä elohopeasta. Institute of Medicine on kuitenkin julkaissut kolme kattavaa tutkimusyhteenvetoa. Jokaisessa näistä metatutkimuksista päädyttiin siihen johtopäätökseen, että rokotteet ovat tässä suhteessa turvallisia.

Diagnosointi

Autismin kirjon oireyhtymät diagnosoidaan yleensä lapsena. Jos lapsella ilmenee jo ennen kolmen vuoden ikää poikkeavuutta leikeissä taikka kielellisessä tai sosiaalisessa kehityksessä tai jos autistisia piirteitä omaavan lapsen kognitiivinen kehitys on merkittävästi viivästynyttä, diagnoosikriteeristön mukaiseksi diagnoosiksi tulee varhaislapsuuden autismi. Muissa tapauksissa diagnoosiksi tulee yleensä Aspergerin oireyhtymä.

Jos autistinen lapsi oppii puhumaan, hän saattaa jäädä diagnosoimatta ennen kouluikää, sillä autistiset piirteet voidaan nähdä osana lapsen luonteenpiirteitä. Lasta saatetaan pitää esimerkiksi tavallista tarkempana ja ujona.

Autismin kirjon tilat diagnosoidaan tyypillisen käyttäytymisen perusteella. Tärkeimmät kolme tutkittavaa aluetta ovat kommunikaatio ja sosiaalinen vuorovaikutus sekä kiinnostuksen kohteet. Joskus ilmenee myös voimakasta tarvetta samoina toistuville rituaaleille tai toistavaa käytöstä ja erilaisia maneereita.

Autismin spektrin monimuotoisuus johtuu siitä, että näiden kolmen alueen komponentit esiintyvät lukuisissa erilaisissa yhdistelmissä. Lisäksi ihmisen älyllinen taso vaikuttaa yleensä suuresti siihen, millaisen ilmiasun autistiset oireet saavat.

Diagnosoinnissa pisteytetään ja summataan diagnostisesta oireluettelosta löytyviä tutkittavan käytökseen ja kommunikointiin liittyviä oireita. Vaikka kahdella autismin kirjoon kuuluvalla diagnoosi olisi sama, se saattaa perustua erilaisiin oireisiin. Yksittäisiä ja eriasteisia autsimin kirjon piirteitä esiintyy muissakin henkilöissä kuin diagnosoiduissa.

Autismin kirjon laaja-alaisia kehityshäiriöitä käytetään toisinaan vastoin varsinaista diagnoosikriteeristön määritelmää myös kuvaamaan tilannetta, jossa lapsella on vakavia psyykkisiä ongelmia, esimerkiksi psykoottistyyppistä käyttäytymistä.

Suomalaisten autismin kirjon tutkijoiden mukaan ICD-10 ja DSM-IV eivät ole erityisen yhteismitallisia. Vielä ongelmallisempaa on, että jos verrataan Gillbergin käyttämiä kriteerejä uudella mantereella laajassa käytössä olevaan Szatmarin kriteereihin, niin osoittautuu, että niiden välillä vallitsee negatiivinen korrelaatio. Tämä siis tarkoittaa, että Szatmarin kriteerien täyttyminen ”suojaa” siltä, että Gillbergin kriteerit täyttyvät. Tästä voidaan tietenkin päätellä, että 1990-luvun alun tietämystä edustavat ICD-10 ja DSM-IV ovat korjauksen tarpeessa. Diagnostisten rajojen asettaminen on vaikeaa jo senkin vuoksi, että oireet muuttuvat yleensä henkilön ikääntymisen myötä.

Vuorovaikutusongelmat

Autismin kirjolaiset kokevat sosiaaliset vuorovaikutustilanteet tyypillisesti vaativiksi ja kuormittaviksi. Yritykset muuttaa itselle luontaista käyttäytymistä kulttuurisesti hyväksytymmäksi esimerkiksi ylläpitämällä tiivistä katsekontaktia keskustelukumppanin kanssa saattavat vielä moninkertaistaa vuorovaikutuksen aiheuttaman stressin.

Autismin kirjolaiset havainnoivat yleensä herkemmin fyysistä ympäristöä kuin muita ihmisiä.

Autismin kirjolaisilla esiintyy usein jonkinasteisia kielellisiä erityisvaikeuksia eli puheen tuottamiseen tai ymmärtämiseen liittyviä ongelmia. He eivät voi kuitenkaan saada dysfasia-diagnoosia, koska dysfasiaoireiden katsotaan sisältyvän autismin kirjon diagnooseihin, vaikka ne eivät olekaan autismin kirjon tilojen diagnoosikriteereitä.

Autismin kirjon vahvuuksista

Autismin kirjoon erikoistunut englantilainen psykologi Tony Attwood on todennut seuraavaa:

»Olen huomannut, että Asperger-henkilöt ovat persoonallisuudeltaan muun muassa rehellisiä, uskollisia, luotettavia ja mutkattomia ja heillä on vahva moraali ja oikeudentunto. Heidän älyllisiin kykyihinsä kuuluvat poikkeuksellisen hyvä muisti, innostus ja tietämys erityisistä kiinnostuksen kohteista, omaperäinen ajattelutapa, hyvä mielikuvitus ja ainutlaatuinen kyky ajatella visuaalisesti. Nämä luonteenpiirteet eivät koske vain Aspergerin oireyhtymää, mutta vahvistuvat sen ansiosta.»

Vuonna 2012 suomennetussa kirjassaan Aspergerin oireyhtymä lapsuudesta aikuisuuteen Tony Attwood sanoo:

"Nykyään ollaan tietoisia siitä, että merkittävät tieteelliset ja taiteelliset saavutukset ovat olleet sellaisten ihmisten aikaansaannoksia, joilla on ollut erilainen tapa ajatella ja joilla on ollut paljon Aspergerin oireyhtymän kognitiiviseen profiiliin yhdistettyjä piirteitä."

Ruotsalainen psykiatri Lena Nylander vuonna 2010 suomennetussa kirjassaan Autismin kirjo aikuisikäisillä:

"...Henkilöillä, joilla on Aspergerin oireyhtymä tai autismi ja normaali lahjakkuustaso, on usein vahvuuksia, kuten esimerkiksi hyvä muisti. He voivat olla tarkkoja, täsmällisiä, sinnikkäitä ja rehellisiä (mitä ei aina sosiaalisissa tilanteissa arvosteta). Heillä voi olla paljon asiatietoa kiinnostuksensa kohteesta. Joillakin heistä on todella omaperäisiä ja innovatiivisia ideoita, toisilla on selviä taipumuksia taiteelliseen toimintaan, opintoihin ja tutkimustyöhön."

Brittiläinen psykologian professori ja Cambridgen yliopiston alaisen autismin tutkimuskeskuksen johtaja Simon Baron-Cohen on listannut ominaisuuksia, jotka voidaan nähdä aspergereiden vahvuuksina:

• AS-henkilö ei tarvitse muiden ihmisten seuraa viihtyäkseen
• tarkka yksityiskohtien havainnointi
• huomaa asioita, joita muut eivät huomaa
• kyky tutkia ja ymmärtää monimutkaisia järjestelmiä

Ravinnon merkitys

Tutkimusten mukaan autismin kirjon oireita voidaan helpottaa sopivalla ravinnolla kuten Omega-3- ja omega-6-rasvahappoja sisältävillä kasvisöljyillä.

Myös keliakia on autismin kirjon ihmisillä yleistä. Hoito keliakiaan on gluteenia sisältävien viljatuotteiden, vehnän, ohran ja rukiin, poistaminen ravinnosta.

Kuntoutuksesta

Autismin kirjon oireyhtymiin ei ole olemassa toimivaa lääkehoitoa.

Autistisen lapsen neuropsykologinen kuntoutus pitäisi aloittaa mahdollisimman varhain, mieluiten noin 2-4 vuoden iässä. Etenkin Kannerin autistit hyötyvät intensiivisestä terapiasta. Nämä varhaislapsuuden autismidiagnoosin saaneet ovat yleensä vaikeavammaisia, jolloin heidän kuntoutuksestaan vastaa Kansaneläkelaitos.

Autismia ei voi parantaa. Siihen liittyviä oireita voidaan kuitenkin helpottaa ja sekä kommunikointia että vuorovaikutustaitoja parantaa. Tämä kehitys näkyy parhaiten perheiden sisällä. Suotuisa kehitys vaatii intensiivistä työtä ja ympäristön tukea. Pelkästään kahdenkeskisillä terapioilla, kuten psykoterapia, ei ole merkitystä, vaan terapia vaatii moniammatillista yhteistyötä. Autistisella lapsella on usein monia kuntoutusmuotoja kuten puheterapia, erilaiset visuaaliset harjoitteet, Lovaasin terapia, TEACCH (Treatment and Education of Autistic and Related Communication Handicapped Children), Portaat-varhaiskuntoutus ja PECS (Picture Exchange Communication System). Myös 1950-luvulla kehitettyä sensorisen integraation terapiaa (SI-terapia) on tarjolla, mutta se on tutkimusten mukaan vaikutuksetonta.

Laitoshoito vai avohoito

Laaja-alaisten kehityshäiriöiden syyksi epäillään toisinaan myös kasvatusta ja lapsen elinolosuhteita, ravitsemusta sekä myrkkyjä ja lisäaineita sekä rokotteita. Välillä esitetään myös, että autismin kirjon piirteet ovat yleisinhimillisiä ja vanhemmat vain yrittävät hyötyä hankkimalla diagnoosin lapselleen. Autismin kirjon häiriöitä kutsuttiin ennen "lapsuusiän psykoosiksi". Edelleenkin psykodynaamisen koulukunnan mukaan kuntoutukseksi sopii psykoanalyysi, joka on kuitenkin todettu useassa tutkimuksessa hyödyttömäksi ja jopa haitalliseksi. Autismin kirjon tiloihin ei ole olemassa hoiotoja, mutta jotku kokevat, että he ovat löytäneet kognitiivinen psykoterapia sen sijaan sopii paremmin, .^lähde?

Kehitysvammaisilla autisteilla tavataan suhteellisen usein haastavaa käyttäytymistä, joka liittyy usein ympäristötekijöihin ja pakkoon, vaatimuksiin tai haluun saada jotain mieluista. Haastavaa käyttäytymistä on yritetty hillitä psykoosilääkkeillä, vaikka niiden tehosta ei ole ollut tutkittua tietoa. Uusimpien tutkimusten mukaan psykoosilääkkeet eivät vähennä haastavaa käytöstä, vaan pikemminkin lisäävät sitä.

Haastava käytös johtuu usein myös unen puutteesta, joka on autismin kirjossa yleistä. Melatoniini nopeuttaa erään tutkimuksen mukaan unihäiriöstä kärsivien autismin kirjon lasten nukahtamista keskimäärin 18 minuutilla. Unen osuus nukkumiseen käytetystä ajasta ei kuitenkaan lisääntynyt merkitsevästi, koska melatoniini lisäsi yöunen katkonaisuutta. Tuloksissa oli lisäksi hyvin paljon yksilöllistä vaihtelua.

Opetuksesta

Koulussa autismin kirjon piirteet näkyvät usein siinä, että oppija on oman tiensä kulkija. Hän ei toimi niin kuin yleensä odottaisi ikäistensä tekevän. Lapsi saattaa esimerkiksi ymmärtää ohjeet väärin ja usein konkreettisella tavalla, mikä saattaa johtaa omaperäisiin ratkaisuihin. Huomatessaan toimivansa ”väärin” lapselle voi syntyä epävarmuutta.

Autismin kirjolaisten erityiskiinnostuksen kohteet aiheuttavat sen, että joissakin oppiaineissa saadaan helposti täysiä pisteitä ja suorituksia jopa enemmän kuin on tarpeen. Toisissa oppiaineissa osallistuminen saattaa olla heikkoa ja suoritukset jäävät toteutumatta.

Monesti ajatellaan, että vahvasti strukturoitu opetus on parasta opetusta autistisille opiskelijoille. Tämä ei kuitenkaan riitä, koska omat kiinnostuksen kohteet ohjaavat voimakkaasti opiskelua. Siksi opetussuunnitelman mukaiset sisältöalueet eivät välttämättä toteudu sillä tavalla, kuin ne on kirjattu oppilaitoksen opetussuunnitelmaan. Oppiaineissa, joissa esiintyy kiinnostuksen puutetta, pitäisi miettiä, miten opetusta voitaisiin toteuttaa toisella tavalla. Sekä opetusmenetelmiä että sisältöjä olisi syytä tarkistaa siitä näkökulmasta, miten niistä saataisiin Kannerin autisteille mielekkäitä kokonaisuuksia.

Heikkolahjaisia ja kehitysvammaisia autisteja auttaa yksilöity henkilökohtainen opetussuunnitelma. Lisäksi tarvitaan joustavuutta opetussuunnitelman toteutukseen. Opiskelun alussa opetuksen toteutus ei useinkaan hahmotu opiskelijalle niin, että hän voisi tehdä itselleen sopivia valintoja. Henkilökohtaista opetussuunnitelmaa pitäisi siksi tarkentaa opiskelun kuluessa.

Usein uskotaan, että tiukat rajat ja pakko toimivat autistiselle opiskelijalle. Pakkotilanteessa opiskelija saattaa kuitenkin mennä aivan jumiin tai käyttäytyä odottamattomasti. Motivaatio ja innostus pitää löytyä opiskelijasta itsestään. Autistinen ihminen on usein sinnikäs löydettyään tavoitteensa. Koulutuksen tehtävä on ohjata tätä mielenkiintoa. Löytämällä yhdessä opiskelijan kanssa oppiaineesta aspektin, joka sopii opiskelijan erityiseen mielenkiinnon kohteeseen, saatetaan päästä pattitilanteesta.

Autismin kirjon lapsen vahvuudet voidaan huomioida esimerkiksi seuraavasti :

1. Lapsi viihtyy paremmin esineiden kuin ihmisten parissa — ei siis tarvitse huolestua, jos lapsi leikkii mielellään yksin.
2. Lapsi viestii vähemmän kuin muut — on seurattava tarkemmin lapsen tarpeita.
3. Lapsi mieluummin seuraa omia mielihalujaan ja uskomuksiaan — kannustetaan lasta oppimaan rakentavia asioita.
4. Lapsi ei ole kiinnostunut yhteisistä tekemisistä muiden lasten kanssa — annetaan lapselle tilaisuus toimia ryhmässä myös itsenäisesti.
5. Lapsella on vahvat mielenkiinnon kohteet — hyödynnetään mielenkiinnon kohteita vaikeiden asioiden oppimiseksi.
6. Lapsi havaitsee yksityiskohdat tarkasti — esimerkiksi marjassa ja sienimetsässä tästä on iloa koko perheelle.
7. Lapsi huomaa asioita, joita muut eivät huomaa — kannattaa luottaa lapseen siinä, miten hän kokee tilanteen.
8. Lapsen käsitys olennaisesta poikkeaa muista — antaa uuden näkökulman ja auttaa näkemään asioita uudessa valossa.
9. Lasta voivat kiinnostaa kuviot, muodot, numerot, kirjaimet ja listat — lähtee oppimisessa mielellään yksityiskohdista ja toistosta.
10. Lasta kiinnostavat pienet, kompleksit tai abstraktit systeemit — ymmärtää kokonaisuuksia, kun niistä tehdään järjestelmiä.
11. Lapsi lajittelee ja ryhmittelee mielellään kiinnostuksensa kohteet — siivous ja järjesteleminen kiinnostavat toisin kuin muita lapsia.
12. Lapsi pyrkii tilanteiden hallintaan ja välttää epävarmuutta — suunnittelee mielellään esimerkiksi yhteisiä aikatauluja ja seuraa niiden toteutumista.

Autismin kirjolaiset työelämässä

Vuonna 2004 perustettu tanskalainen insinöörialan henkilöstöyritys Specialisterne on erikoistunut autismin kirjon työntekijöihin. Specialisterne tarjoaa asiakasfirmoilleen henkilökuntaa, joka on tuottavampaa ja tekee 90 prosenttia vähemmän virheitä kuin neurotyypilliset työntekijät.

Yrityksen asiakkaita ovat muun muassa Microsoft, Nordea sekä saksalainen ohjelmistojätti SAP, joka on ottanut tavoitteekseen kouluttaa satoja autisminkirjolaisia softan testaajiksi ja ohjelmoijiksi.

Autismin kirjo populaarikulttuurissa

Populaarikulttuurissa on käsitelty yhä enenevässä määrin autismin kirjoa. Ensimmäinen elokuva, jossa esiintyi selvästi autistinen henkilö oli Sademies. Elokuvan kehitysvammanen nimihenkilö omasi kehitysvammastaan huolimatta ilmiömäisen nopean päässälaskutaidon. Elokuvan käsikirjoittajaa inspiroinut Kim Peek ei omannut todellisuudessa matemaattisia lahjoja, mutta hänen muistinsa ja kykynsä hahmottaa visuaalisia kokonaisuuksia ja musiikkia olivat täysin ylivertaiset. Vaikka Peekin käyttäytymisessä olikin paljon autistisia piirteitä, hän ei ollut autismin kirjolla, vaan hänen poikkeavuutensa liittyivät synnynnäistä aivojen epämuodostumaa aiheuttavaan FG-syndroomaan.

Vuonna 2005 valmistunut elokuva Mozart and the Whale kertoo kahdesta aspergernuoresta. Elokuvan DVD-version nimeksi tuli Crazy in Love. .

Mika Kaurismäen vuonna 2008 valmistunut Sonic Mirror elokuva löytää autismin ja rytmin yhteisen kielen. Musiikki ei elokuvassa yhdistä ainoastaan puhuttuja kieliä, vaan myös autismin kirjon kielen ja ilmaisun. Elokuvassa musiikin peili heijastuu kulttuurista toiseen. Legendaarisen jazzrumpalin Billy Cobhamin seurassa kuljetaan muusikon lapsuusmaisemista New Yorkista Brasiliaan, jossa Kaurismäki etsii latinalaisen rytmin alkuperää Salvadorin kaupungissa Malê Debale muusikkoryhmän opastuksella. Sveitsissä nähdään musiikin terapeuttinen vaikutus autismin kirjon ihmisten soittaessa yhdessä nigerialaisen Okuta perkussioryhmän kanssa..

Vuonna 2012 sai ensi-iltansa ensimmäinen suuren yleisön elokuva, jossa päähenkilö oli autismin kirjolainen ilman että autismin kirjo olisi ollut elokuvan varsinainen teema. Kyseessä on Lasse Hallströmin elokuva Rakkaudesta, unelmista ja kaloista (Salmon Fishing in the Yemen), jonka päähenkilö Fred Jones on aspergeri. Ewan McGregorin näyttelemä Jones on luonnonvaraministeriön suorapuheinen erityisasiantuntija, joka saa tehtäväkseen konsultoida Jemenin hallitsijaa paikallisessa lohenistutushankkeessa. Lasse Hälsströmillä on ollut aiemmissa elokuvissaan autistisia sivurooleja.

Katso myös

• Aspergerin oireyhtymä
• Autismi
• HFA (high functioning autism)
• Aistiyliherkkyys
• Luettelo kuuluisista autismin kirjon henkilöistä
• Specialisterne
• Autismi- ja Aspergerliitto
• Autismisäätiö
• Autistien oikeuksien liike
• Autistien oikeuksien päivä (Autistic Pride Day)
• Maailman autismitietoisuuden päivä
• Neurodiversiteetti
• Neuropsykologia
• Neuropsykiatria

Aiheesta muualla

• Autismi- ja Aspergerliitto
• Autismisäätiö
• Ylen Elävä arkisto: Autismi on edelleen arvoitus (28.8.1992)

Autismin kirjon häiriöt ja muut neurologiset häiriöt

• Autismi
• HFA
• LFA
• Aspergerin oireyhtymä
• Keskittymishäiriö
• Touretten oireyhtymä
• Dysfasia