Keskustelu:Autismikirjo

Mielestäni tuota Aspergerin syndrooman epämääräisyyttä pitäisi painottaa. Koska on kuitenkin aika selkeää, että autismin spektrin oireista vain osaa saattaa esiintyä, tai saattaa esiintyä tiettyä osaa mikä ei kuulu tietyn syndrooman kuvaukseen, ja aina vedetään johtopäätös että lievää autismin tapaista -> asperger. Näinhän ei ole, ja jos katsoo vaikka alkuperäistä Aspergerin syndrooman kuvausta, eivät "aktiiviset aspergerit" mahdu oikein siihen. Jos kappale oli mielestäsi arvoväritteinen, ehkä se pitäisi kirjoittaa sitten uusiksi? Mielestäni olisi vain kiva tehdä ero autismin spektrin oireita <-> aspergerin syndrooma? --212.226.178.122 10:28 kesä 18, 2004 (UTC)

En tyrmää tuota näkökulmaa mitenkään tykkänään. Minua häiritsivät enimmäkseen ilmaisutavat esim. "kaatoluokka" ja "paremman puutteessa". Myös käsittelyjärjestys pitäisi olla (se tietosanakirjamaisuus!) se, että ensin puhutaan alan asiantuntijoiden enemmistön peruskäsitykset tiukasti ja sitten perään vasta kritiikki ja reunailmiöt yms. Yritetään muokata asiaa uusiksi siten, että tämä näkökulma tulee mukaan, mutta siitä ei tule artikkelin painopiste... Aulis Eskola 12:01 kesä 18, 2004 (UTC)

Minusta tämä artikkeli pitäisi olla osa "autismi" -artikkelia. En usko että tästä kannattaa äänestää, vaan rititää, että se, joka tätä seuraavaksi kehittelee, hoitaisi asian ja yhdistäisi artikkelit

Mielestäni 'spektri' pitäisi muuttaa 'kirjoksi', joka näyttää olevan vakiintunut suomenkielinen käsite. --Ulrika 15. maaliskuuta 2006 kello 18.14 (UTC) OK --Aulis Eskola 20. huhtikuuta 2006 kello 21.12 (UTC)

Ristiriitaista tietoa autismin yleisyydestä

Huomasin että artikkelit Autismi ja Autismin kirjo ovat ristiriidassa yleistymisen syiden suhteen; Autismi puhuu oikeasta yleistymisestä (jolle on viitteitä, Hesarikin on aiheesta uutisoinut pari vuotta sitten: http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/1135242646105?ref=lk_hs_ul_1), tämä artikkeli siitä että kyseessä olisi vain "no nyt niille on nimi" -tilastoilluusio. Tiedä sitten olisiko paras korjaustapa muokata tätä pientä paragraafia ja lisäillä lähteitä vai yhdistellä artikkeleita keskenään kuten yllä ehdotettu; en ole aiheen asiantuntija. --Sini (keskustelu) 12. kesäkuuta 2012 kello 19.07 (EEST)

Laaja-alainen kehityshäiriö

"epätyypillinen autismi eli autismin kirjoon kuuluva laaja-alainen kehityshäiriö" Eikö laaja-alainen kehityshäiriö ole laajempi termi? Alla muutama linkki, joissa laaja-alaisesta kehityshäiriöstä puhutaan. --Aulis Eskola 20. huhtikuuta 2006 kello 21.12 (UTC)

http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt00308

http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00354&p_haku=Aspergerin%20oireyhtym%E4 AS on yksi laaja-alainen kehityshäiriöistä, lähteenä Duodecim

http://www.ninds.nih.gov/disorders/pdd/pdd.htm What are Pervasive Developmental Disorders? lähteenä The National Institute of Neurological Disorders and Stroke

Muutettu toistaiseksi vähemmän ristiriitaiseen muotoon: "epätyypillinen autismi - autismin kirjon luokituksessa lievin laaja-alainen kehityshäiriö" --Aulis Eskola 24. toukokuuta 2006 kello 07.07 (UTC)

Olet oikeassa Laaja-alainen kehityshäiriö on "sateenvarjo" monille lasten neurologisille ja psyykkisille kehityshäiriöille. Kun diagnoosi ei ole varma tai sitä ei haluta lapsen kohdalla vahvistaa ajatellen, että lapsi kehittyy ja kehityshäiriön oireet muuttuu tai poistuu. Liian laajasta diagnoosista voi olla myös haittaa lapsen hoito voi mennä väärään suuntaan. Tyypillistä autistien kohdalla on tästä psykoosin ja autismin oireiden sekoittuminen. Autistista lasta saatetaan hoitaa psykoottisena, sillä laaja-alaiseen kehityshäiriöön sopii molemmat ja erotusdiagnoosi ei ole selvä. Varsinkin ennen 80-lukua valmistuneet lääkärit ja hoitajat sekoittavat autismin helposti psykoosiin ja skitsofreniaan. Tom 26. toukokuuta 2006 kello 11.54 (UTC)

Tautiluokituksen laaja-alaisiin kehityshäiriöihin kuuluvat vielä toistaiseksi seuraavat F84-alkuiset diagnoosi: Kannerin oireyhtymä, epätyypillinen autismi, Aspergerin oireyhtymä, Rettin oireyhtymä, Älylliseen kehitysvammaisuuteen ja kaavamaisiin liikkeisiin liittyvä hyperaktiivisuushäiriö, Hellerin oireyhtymä, muu lapsuusiän laaja-alainen kehityshäiriö ja määrittämätön lapsuusiän laaja-alainen kehityshäiriö.46.132.47.176 22. syyskuuta 2019 kello 15.23 (EEST)

Muutoksia

Tein artikkeliin muutamia muokkauksia, jotka kumottiin sen kummemmin perustelematta. Saattaa olla, että kyseesä oli vahinko (muokkaukset poistettiin palauttamalla sivu aikaisempaan tilaansa). Joka tapauksessa, ajattelin, että on parempi, että väännän tällä kertaa rautalangasta, miksi pidän kyseisiä poistoja aiheellisina:

Perustelut autismin kirjon esiintyvyyttä koskevalle muokkaukselle 23.9.2011:

Alkuperäinen teksti: "Autisminkirjon piirteiden esiintyvyys vaihtelee eri tutkimuksissa 0,2 ja 1,2 prosentin välillä. Pohjois-Suomessa tehdyissä väestöpohjaisissa epidemiologisissa tutkimuksissa Aspergerin oireyhtymän esiintyvyys on 0,43% ja Kannerin oireyhtymän 0,2 %. Autismin kirjon esiintyvyys on edellä esitettyjen esiintyvyystutkimusten perusteella 0,68 %."

Uusi versio: "Arviot autismin kirjon henkilöiden väestöosuudesta vaihtelevat noin 0,6:n ja 1,2 prosentin välillä."

Perustelut muokkaukselle:

Poistin ensimmäisen lauseen, koska se perustuu väärinkäsitykseen: 0,2 prosenttia ei viittaa autismin kirjon esiintyvyyteen, vaan Kannerin oireyhtymän esiintyvyyteen. Lisäksi on huomattava, että sanavalinta oli epäonnistunut (autismin kirjon piirteiden esiintyvyys). Pitäisi puhua autismin kirjolla olevien henkilöiden väestöosuudesta. Autismin kirjon piirteiden esiintyvyys on monikertainen verrattuna autismin kirjon henkilöiden määrään, koska kenellä tahansa voi olla autismin kirjon piirteitä...--88.114.252.134 23. syyskuuta 2011 kello 23.48 (EEST)

Perustelut 24.9.2011 tekemälleni poistolle:

Poistin seuraavan tekstinpätkän: "Osasyynä sekaannukseen oli myös se, että Kanner uskoi, että kaikilla lapsilla olisi varhainen autistinen vaihe. Tämä käsitys on myöhemmin kuitenkin osoitettu vääräksi."

Poiston perustelut:

Kannerilla ei ollut tekstinpätkässä kuvattua uskomusta, vaan hän päin vastoin korosti kaiken aikaa, että hänen kuvaamiensa lasten sosiaalinen käyttäytyminen oli alusta alkaen ollut erilaista kuin muilla lapsilla. Seuraa sitaatti sivulta sivu 242: "The outstanding, 'phatognomonic', fundamental disorder is the children's inability to relate themselves in the ordinary way to people from the beginning of life. Kyseinen sivu löytyy täältä http://affect.media.mit.edu/Rgrads/Articles/pdfs/Kanner-1943-OrigPaper.pdf--88.114.252.134 24. syyskuuta 2011 kello 08.57 (EEST) HUOM: tässä kävi niin, että ohjelma ei jostain syystä antantutkaan tehdä sitä viimeistä muokkausta. Syyksi mainittiin arvoituksellisesti "Auru Aro".

Kumosin aiemmat muokkauksesi, koska näytti siltä, että olit muuttanut lähteistettyä tekstiä mutta jättänyt lähteen ennalleen, ja koska yksi käyttämäsi lähde ei vaikuttanut luotettavalta. Perustelin tämän kumouksen yhteenvedossa. Uudemmat muokkauksesi sen sijaan vaikuttavat asiallisilta, joten kyseessä oli osittain väärinkäsitys. Muokkausyhteenvetoa kannattaa aina käyttää, silloin vältytään väärinkäsityksiltä. Auru Aro -juttu ei liity tähän, vaan on väärinkäyttösuodattimessa oleva säätövirhe, joka on varmaan jo korjattu. -Ochs 24. syyskuuta 2011 kello 09.34 (EEST)

Ok. Mutta jos tarkoitat lähdettä biovaan.fi, niin minulla ei ole mitään tekemistä koko asian kanssa! En ole koskaan räpelöinyt keliakiaa käsittelevää kohtaa.--88.114.252.134 24. syyskuuta 2011 kello 09.46 (EEST)

Oletin että tämän muokkauksen olisi tehnyt sama käyttäjä, koska IP oli sama-alkuinen. Kannattaa rekisteröidä käyttäjätunnus. -Ochs 24. syyskuuta 2011 kello 09.56 (EEST)

Pääotsikoille alaotsikoita

Artikkelin rakenne voisi hyötyä siitä, että osa pääotsikoista olisi alaotsikoita. --Hartz (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 18.54 (EET)

Artikkelin nimi ja kehittäminen

Hei! Olisiko artikkeli hyvä säilyttää nykyisellä nimellään Autismin kirjo vai siirtää nimelle Autismikirjo tai Autisminkirjo? Miten artikkelia voisi kehittää? Itselläni ei valitettavasti ole ainakaan tällä hetkellä aikaa ryhtyä parantamaan artikkelia, mutta kenties joku voisi olla ystävällinen ja ehtiä tekemään parannuksia artikkeliin? --Mr Hotboy (keskustelu) 19. kesäkuuta 2016 kello 20.50 (EEST)

Autismi- ja Aspergerliitto käyttää muotoa Autismin kirjo ja Autismisäätiö käyttää muotoa Autismikirjo. [1] ja [2] --Patu98 (keskustelu) 20. kesäkuuta 2016 kello 13.25 (EEST)

Komppaan Autismisäätiön käyttämää muotoa Autismikirjo. --Mr Hotboy (keskustelu) 20. kesäkuuta 2016 kello 21.15 (EEST)

Odotetaan vielä muiden kommentteja. --Patu98 (keskustelu) 20. kesäkuuta 2016 kello 21.35 (EEST)

Tärkeää on, että kaikki nimet johtavat tänne. Ohjauksethan tänne on eri kirjoitusasuista.

Vaikka muotoa autismikirjo voisi arvailla tulevaksi muodoksi, sille olisi hyvä löytää lisää lähteitä, jotta siirto kannattaisi tehdä. Kieli tapaa lyhentyä ja aluksi erikseen kirjoitetuista sanoista muodostuneet termit tapaavat muuttua yhdyssanoiksi. --Aulis Eskola (keskustelu) 21. kesäkuuta 2016 kello 12.10 (EEST)

Ovatko kaikki edellä kommentoineet todella sitä mieltä, että käyttäjän Mr Hotboy 19.6.2016 artikkelin alkuun tekemä sanamuodon muutos "Ilmauksella autisminkirjo, myös "autismikirjo" tai "autismin kirjo", viitataan ..." --> "Autisminkirjolla, myös autismikirjolla tai autismin kirjolla, viitataan ..." oli parannus eikä huononnus tekstin kieliasuun. Omasta mielestäni se oli huononnus, koska kysymys on nimenomaan tietyn sanan (tai sanaliiton) käyttötavasta eikä suinkaan mistään objektiivisesta ilmiöstä. Alkuperäinen muotoilu korostaa tätä asian sosiaalisen sopimuksen luonteisuutta, kun taas tehty muokkaus on kömpelöä kieltä peräkkäisine adessiivimuotoineen.

Toinen asia on sitten se, mikä olisi hyvää suomen kieltä: "autisminkirjo", "autismin kirjo" vai "autismikirjo"? On huomattava, että molemmat annetut lähteet, sekä autismiliiton että autismisäätiön, on kirjoitettu ilmeisen hutaisten, koska niissä itsensä sisälläkin käytetään eri muotoja. Sen vuoksi kumpaakaan niistä ei voi ottaa tässä asiassa malliksi. Eri asia on sitten se, muodostuuko tulevaisuudessa tässä asiassa jokin yhtenäinen käytäntö. Sen ennustaminen kai ei kuitenkaan ole wikipedian muokkaajien tehtävä. Tästä oikeasta kielellisestä muotoilusta on keskusteltu jo aiemmin artikkelin "autismikirjon häiriö" yhteydessä. Siinä lopulta päädyttiin (huonoon) muotoiluun sillä perusteella, että Marja-Leena Mattila väitöskirjansa tiivistelmässä, aivan ilmeisesti oikeakielisyyttä mitenkään erityisesti pohtimatta, oli päätynyt käyttämään muotoa "autismikirjon häiriö". 85.76.102.185 21. kesäkuuta 2016 kello 16.12 (EEST)

Ehdottoman vääräksi mitään näistä kolmesta muodosta ei oikein voi tuomita. Genetiivimuodosta voidaan muodostaa yhdyssana termin vakiintuessa. Myös muoto autismikirjo on mielekäs yhdyssana - kirjo, johon kuuluu erilaisia autismin muotoja. Kielellisesti tyylikästä olisi käyttää kuitenkin johdonmukaisesti samaa muotoa artikkelin nimessä ja koko artikkelin tekstissä.

Siirron tekisin vasta useamman lähteen löydyttyä. Vaikka mainitsin arvailtavan tulevan muodon, se EI ole peruste siirtää artikkelia. Sivuavan termin autismikirjon häiriö (DSM-5-häiriöluokituksen diagnoosinimeke) lähteitä on keskustelussa Keskustelu:autismikirjon häiriö, mutta ne eivät ole varmaankaan suoraan sovellettavissa tähän artikkeliin. --Aulis Eskola (keskustelu) 21. kesäkuuta 2016 kello 16.59 (EEST)

Finto:n mukaan YSA:n ja YSO:n termi sairaudelle on autismikirjon häiriöt ja se olisi korvannut muodot autismin kirjo ja autismin kirjon häiriöt. --Zache (keskustelu) 4. lokakuuta 2016 kello 18.50 (EEST)

Ei se mene ihan noin yksiviivaisesti. Englanninkielisisssä lääketieteellisissä artikkeleissa on käytetty jo pitkään termiä autism spectrum disorders (ASD) eli autismikirjon häiriöt (huom. monikkomuoto, joka viittaa tällä hetkellä ICD-diagnoosikriteeristöön), mutta ihmisistä voidaan myös todeta, että he ovat autismin kirjolla, esim. Supporting More Able Students on the Autism Spectrum http://link.springer.com/article/10.1007/s10803-007-0524-8 Mitä tulee kieliasuun, Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuolto-osaston mukaan sekä autismin kirjo että autismikirjo ovat oikein eikä ole virheellistä käyttää myöskään molempia muotoja samassa tekstissä. Sen sijaan muoto autisminkirjo on virheellinen, koska se kuuluu kirjoittaa erikseen. 188.238.40.81 4. lokakuuta 2016 kello 19.04 (EEST)

Ei ne muut muodot varmaankaan virheellisiä ole. Wikipedia artikkelin kannalta oleellista lienee se, että onko jokin muoto sellainen jota voidaan pitää suositeltuna tai toisinpäin onko tässä jotain erityistä syytä poiketa YSA/YSO:n käyttämästä muodosta. --Zache (keskustelu) 4. lokakuuta 2016 kello 19.15 (EEST)

Autismikirjo on siitä näppärä sana, että sanaliitoista tulee kevyempiä kuin jos käyttää muotoa autismin kirjo. Siis esim. "autismikirjon oireyhtymä" vastaan "autismin kirjon oireyhtymä".188.238.40.81 4. lokakuuta 2016 kello 19.19 (EEST)

Millä perusteella 188.238.40.81 väittää, että "muoto autisminkirjo on virheellinen, koska se kuuluu kirjoittaa erikseen"? Siis millä perusteella se kuuluisi kirjoittaa erikseen? Mihin lähteeseen käyttäjä viittaa? 85.76.164.23 6. lokakuuta 2016 kello 19.18 (EEST)

Suojaus

Hei, suojasin artikkelin nyt viikoksi muokkaussotimisen takia ja toivoisin, että ratkoisitte artikkelin sisältöön liittyvät erimielisyydet keskustelemalla ja perustelemalla miksi jonkin asian tulisi olla tietyllä tavalla. Artikkelin suojaus voidaan ottaa pois aikaisemminkin kuin viikon päästä jos yhteisymmärrys sisällöstä saavutetaan. --Zache (keskustelu) 4. lokakuuta 2016 kello 18.35 (EEST)

Toivoisin, että tieteellisiin lähteisiin perustuvia muokkauksia kumottaessa vaivauduttaisiin yksilöimään, miksi muokkauksen kumoaja piti muokkausta asiattomana. En näe nyt kumotuissa muokkauksissa mitään asiatonta.188.238.40.81 4. lokakuuta 2016 kello 19.24 (EEST)

Vastaukseksi käyttäjälle 188.238.40.81, joka otaksuttavasti tunnuksen 188.238.109.112 takaa pari päivää sitten jakson

Texasin yliopiston tutkimusryhmä havaitsi vuonna 2016, että autististen poikien veren seerumissa on keskimäärin yli puolta vähemmän immunoglobuliini G-ykköstä. Onkin olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että autismikirjon lasten aivojen eri osissa on käynnissä krooninen tulehdustila, joka aiheuttaa hermosolujen tuhoutumista.

jälkeen lisäsi seuraavan sotkun:

Vieraiden organismien tunnistukseen erikoistuneiden vasta-aineiden eli niin sanottujen immunoglobuliinien poikkeuksellisen runsas esiintyminen on niin yleistä autismin kirjon ihmisillä, että niitä on alettu pitää autismikirjon oireyhtymiin viittaavina biomarkkereina.

Jos kyseinen käyttäjä olisi vaivautunut perehtymään asiaan ennen, kuin tuli Wikipediaa sotkemaan, hän olisi huomannut, että hänen viitteeksi tarjoamansa lähde on vain popularisaatio tutkimuksesta, josta on jo kerrottu, ja oikein, pari virkettä aiemmin. Siis kysymyksessä on saman asian kertominen kahteen kertaan, ja sen lisäksi jälkimmäinen kertoo sen vielä väärin väittäessään autisteilla olevan immunoglobuliineja tavallista enemmän, vaikka kyseisen tutkimuksen mukaan niitä on vähemmän.

Jotta asioista jotakin tietävien ei tarvitsisi tuhlata aikaansa typerysten sotkujen oikomiseen, olisi toivottavaa, että asiaa tuntemattomat pidättäytyisivat muokkaamasta sellaista, mitä eivät tunne. 85.76.164.23 6. lokakuuta 2016 kello 19.05 (EEST)

Minä puolestaan toivoisin, että keskusteluissa ei enää nimiteltäisi kanssamuokkaajia typeryksiksi. (Pois lukien ehkä tapaukset, joissa on kyse täysin ilmeisestä vandalismista.) Näin voisimme pitää yllä miellyttävää ja kannustavaa työilmapiiriä. On myös liioittelua nimitää sotkuksi asiallista tekstikohtaa, vaikka siinä olisikin käytetty vahingossa väärää sanaa eli vähemmän on vaihtunut vahigossa enemmäksi. Joillain saattavat vaihtaa numerot paikkaa ja toisilla sanat. Tällaiset kömmahdykset ovat harvoin tahallisia, joten yritetään olla vetämättä niistä hernettä nenään.46.132.47.176 22. syyskuuta 2019 kello 15.39 (EEST)

Autismit syyt

tässä hyvä kansantajuinen lähde josta lähteä liikkeelle artikkelin kehittämisessä https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/autismissa_takkuavat_synapsit_ --Hartz (keskustelu) 30. syyskuuta 2018 kello 10.20 (EEST)