Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kielenhuolto

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kielenhuolto!

Kaikki kielenhuoltoon (oikeinkirjoitus, merkitsemiskäytännöt, kirjoitusasu) liittyvä keskustelu. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Katso myös aiheesta muualla

Kuuluneisiko tänne kielenhuoltoon vai käytäntöihin... Minua ovat aina hiukan pohdituttaneet nuo Katso myös ja Aiheesta muualla -otsikot. Kielellisesti niissä ei ole vikaa, aivan kaunista kieltä ovat, mutta niiden merkitykset ovat suomen kielessä sen verran lähellä toisiaan, että en ainakaan aiemmin tahtonut muistaa niiden wikimerkityseroa. Helposti tuli laitettua sisäisiä ja ulkoisia linkkejä väärän otsikon alle. En-wikissä ensimmäinen on See also, jälkimmäinen External links. Jälkimmäinen viittaa selvemmin Wikipedia-avaruuden ulkopuoliseen maailmaan kuin suomen Aiheesta muualla. Suomenkielisessä minua hämää, että "muualla" voi kielellisesti tarkoittaa yhtä hyvin muuta artikkelia Wikipediassa kuin jotakin ulkoistakin nettiosoitetta. Olisikohan tuo jälkimmäinen mahdollista muuttaa esim. muotoon Aiheesta muualla Internetissä, Lisätietoa Internetissä [tosin Wikipediakin on Internetiä], Tietoa Wikipedian ulkopuolella, ... Yksi vastaväite voisi kai olla, että muuttamista artikkeleissa olisi vallan vietävästi, jos otsikko vaihdettaisiin. Sen varmasti kuitenkin osaisi joku hoitaa botilla, joten luulen, ettei teknistä puolta tarvitse tässä ihmeemmin pohtia. (Voi tietysti olla, ettei noissa nykyisissä otsikoissa edes ole muiden mielestä mitään ongelmaa.)--WikiCraft (keskustelu) 28. tammikuuta 2013 kello 19.52 (EET)

Tähän kannattaisi etsiä alkuperäinen saatekeskustelu arkistosta niin voidaan jatkaa sen päälle. Muistan ehdottaneeni tuota "Aiheesta muualla internetissä", mutta en sitä, miksi se hylättiin. EDIT Keskustelu_ohjeesta:Artikkelin_rakenne--Tappinen (keskustelu) 28. tammikuuta 2013 kello 19.59 (EET)

Tuolta se löytyi: senaikainen ohje oli, että tekstit pitää kirjoittaa niin että niiden ymmärräys ei riipu siitä että artikkeli sijaitsee wikipediassa. Jos joku vaikka tulostaa niistä kirjan kirja-työkalulla, linkkien kohde ei ole "muualla internetissä" kun itse artikkeli ei ole internetissä. --Tappinen (keskustelu) 29. tammikuuta 2013 kello 07.36 (EET)

Itse en ole muistaakseni noita koskaan pahemmin sekoittanut. Mielestäni ei ole tarvetta muutokseen. --Stryn (keskustelu) 28. tammikuuta 2013 kello 20.05 (EET)

Toistaiseksi esitetyt vaihtoehdot eivät ole oikein ytimekkäitä. Vaikka suomenkielinen muotoilu ei ole yhtä yksiselitteinen, niin se lienee toistaiseksi esillä olleista miellyttävin.--Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2013 kello 21.44 (EET)

Itselleni nykyinen nimitys on riittävän selkeä. Internet-sanaa ei ainakaan tarvi käyttää, sillä ei se tuo mitään lisäarvoa, ja sitä paitsi eikö aiheesta muualla -osioon voi laittaa kirjallisuuttakin? Mutta jos halutaan selkeämpi ilmaisu, niin "Aiheesta wikipedian ulkopuolella" olisi mahdollinen. --Savir (keskustelu) 28. tammikuuta 2013 kello 22.08 (EET)

Mielestäni Aiheesta muualla -osan sisältö on pidettävä vastaavana kuin External links, eli kirjallisuus sieltä pois oman otsikkonsa alle. Olen niitä juuri tästä syystä aika ajoin siirrellyt. Mutta jos jonkun aivoista löytyy se osuva otsikko, olen sitä mieltä että se pitäisi vaihtaa. Wikipediaahan ei tehdä vakiintuneita wikikirjoittajia varten vaan lähtökohtana mieluummin satunnainen tiedon etsijä. --Abc10 (keskustelu) 28. tammikuuta 2013 kello 22.24 (EET)

Aiheesta muualla on hyvä ja kirjallisuutta varten on Kirjallisuus-osio. Itse nappaisin "Katso myös"-osion hampaisiini. Tietosanakirjan tehtävä on vain tarjota tietoa lukijalle objektiivisesti mitään näkemyksiä tyrkyttäen tai valikoiden. Katso myös on kehoitusmuodossa, tietosanakirja ikään kuin kehoittaa katsomaan myös näitä artikkeleita. Tällaiset mitättömän pienetkin "kehoitukset", vaikka olisivat kuinka hyvää tarkoittavia, voivat joissain tilanteissa olla närkästyttäviä. Bakteerimoottorin artikkelissa kehoitetaan katsomaan myös palautumaton monimutkaisuus, joka vie aiheen biologiasta suoraan ID-teorian syliin! Mielessäni pyörii vaihtoehtoja "Muualla Wikipediassa", "Aiheeseen liittyvät artikkelit", "Aihetta sivuavaa", "Aihetta sivuavat artikkelit", "Aihetta käsittelee myös", "Aiheeseen liittyvää", "Lisää aiheesta", "Muissa artikkeleissa" (tämä tällaista aivo-oksennusta, ei loppuun asti mietittyä). Noista jalostuskelpoisin on ehkä Muissa artikkeleissa, jolloin artikkeli-sanasta käy ilmi, että kyseessä on Wikipedian sisältöä, eikä otsikossa oteta sen kummemmin kantaa, että miten artikkelit liittyvät toisiinsa. --Erantala (keskustelu) 1. helmikuuta 2013 kello 11.43 (EET)

No, bakteerimoottorista hävisi koko katso myös-osio, niinkuin epäilinkin että kävisi, kun asiaan kiinnitetään huomiota :-) Esimerkki siis vanhentui jo, mutta argumentit edelleen pätevät. --Erantala (keskustelu) 1. helmikuuta 2013 kello 21.47 (EET)

"Muissa artikkeleissa" -nimessä on se vika, ettei se tarkoita mitään. Muissa artikkeleissa on mitä? Selkein vaihtoehto nykyiselle olisi ehkä "Aiheeseen liittyvät artikkelit", mutta sekin on pitempi kuin "Katso myös" ja hämäävästi erilainen kuin en-wikissä (jota monet meistä käyttävät rinnakkain tämän kanssa). Minusta "Katso myös" on vakiintunut ja selkeä, sillä listastahan näkyy että linkit johtavat artikkeleihin, eikä se liian käskynomainen minusta ole. --Savir (keskustelu) 1. helmikuuta 2013 kello 22.20 (EET)

Samaa mieltä, toistaiseksi esitetyistä nykyiset ovat kuitenkin edelleen mielestäni parhaat ja selvimmät. --Urjanhai (keskustelu) 2. helmikuuta 2013 kello 00.37 (EET)

Se että ei tehdä mitään on minustakin toistaiseksi paras vaihtoehto. Jos kuitenkin halutaan selkeyttää KS ja AM osien eroa, niin KS:ään voisi lisätä esim "Katso myös artikkelit". Kertaalleen vakiintunutta on vaikea jälkeenpäin muuttaa, joten muutosehdotusten pitäisi olla kirkkaasti parempia kuin vakiintunut vanha, eikä tällaista kirkkaasti parempaa ole kukaan toistaiseksi keksinyt. --Erantala (keskustelu) 2. helmikuuta 2013 kello 13.06 (EET)

Minustakin hyvät nykyisellään. Imperatiivimuoto Katso myös ei minusta häiritse, yksikön toisen persoonan käskymuoto on vakiintunut "prompti" nettisivuilla, tältäkin sivulta löytyvät ainakin Lue - Muokkaa - Näytä historia (eikö muuten pitäisi olla Katso historia?) - Tarkasta muutos - Luo kirja jne. –Kotivalo (keskustelu) 2. helmikuuta 2013 kello 14.09 (EET)

Yrtti

Tässä eräs tehtävä, jonka pystynee toteuttamaan etsi-toiminnolla. Eli suomenkielisessä tekstissä näkee usein (myös wikipediassa) sanaa yrtti (en:Herb) käytettävän omituisissa paikoissa, kun on selvästi kysymys ruohovartisista kasveista (en:Herbaceous plant), esim. joku muinaisajan eläin söi "yrttejä" kun tarkoitetaan että söi ruohovartisia kasveja. --Urjanhai (keskustelu) 2. helmikuuta 2013 kello 20.54 (EET)

Joku, joka tuntee Heroes-sarjan ja Suomen kieliopin

Tämä sivu tuotti minulle melkein dyysistä tuskaa, mutta koska olen katsonut kys. sarjaa vain ensimmäisen kauden parisen vuotta sitten. Etenkin artikkeli Sylarista oli vaikeaselkoista ja sotkuista tekstiä. Pyydän siispä jotakuta aiheen tuntevaa korjaamaan koko artikkelia.  –Kommentin jätti 178.55.144.10 (keskustelu – muokkaukset)

Koulutus maittain

Löytyy luokkien nimiä muotoa Luokka:Uskonto Suomessa mutta toisaalta Luokka:Suomen koulutus. Jälkimmäisessä tapauksessa valittu sanamuoto juuri kyseisen aiheen kohdalla ei mielestäni kuulosta oikein luontevalta vaikka muuten perusteltu ja toimiva yleissääntö ehkä olisikin nimetä luokat tyyliin "Maan X jokin asia". Mutta mitä mieltä ollaan tästä mutusta? Nyt tuosta "Suomen koulutuksesta" tulee hiukan mieleen joku Fingerpori-strippi, missä Suomi-neitoa koulutettaisiin Agility-tyyliin. (Kommenttia muotoiltu jälkikäteen selvemmäksi.)--Urjanhai (keskustelu) 20. helmikuuta 2013 kello 15.36 (EET)

Muoto "Uskonto Suomessa" on parempi. Toisin päin pitäisi olla "Suomen uskonnot" - toinen esimerkki pitäisi siis olla "Suomen kuolutusmuodot/järjestelmät" yms. eli monikkomuoto ei sovi kaikkiin. Siksi paremmin siis "Aihe Maassa".--Nedergard (keskustelu) 20. helmikuuta 2013 kello 15.59 (EET)

Täsmennän aloituskommenttiani: Useissa tai useimmissa tapauksissa muoto "Maan X jokin asia" on luonteva (esim. Luokka:Suomen maantiede, Luokka:Suomen rakennukset ja rakennelmat), mutta joissakin yksittäisissä tapauksissa, joista nyt tuli vastaan Luokka:Suomen koulutus, tämä ehkä yleisenä vakiomenettelynä käytetty tiivis ja napakka muotoilu ei vaikuta toimivalta. Eli en tarkoittanut että kaikki pitäisi muuttaa, vaan että joissain yksittäisissä tapauksissa muotoilu "Maan X jokin asia" on epäluonteva, vaikka yleisesti ja ehkä useimpiin aiheisiin se onkin selvin ja luontevin. Ja niinpä esim. luokan Luokka:Uskonto Suomessa kohdalla tämä on ymmärtääkseni aivan oikein huomattu ja nimetty luokka alun perinkin toisin, ja ajatukseni siis oli, että tulisiko myös luokan Luokka:Koulutus maittain alaluokat tyyliin Luokka:Suomen koulutus nimetä samalla tavoin selvemmin kuin uskontoluokille on tehty jo alun perinkin. --Urjanhai (keskustelu) 20. helmikuuta 2013 kello 16.06 (EET)

Yleisesti ottaen genetiiviattribuutti on hyvin yleiskäyttöinen ja siksi myös joskus epäselvä. Joskus on parempi kuvata maan ja X:n suhdetta tarkemmin kuin genetiivillä. Niinpä meillä on esim. Luokka:Suomalaiset teloitetut eikä "Suomen teloitetut", joka herättäisi kysymyksen ovatko henkilöt suomalaisia vai Suomessa teloitettuja. Samoin Luokka:Suomalaiset historioitsijat eikä "Suomen historioitsijat". Toisin adjektiiviattribuutti xxx-lainen ei aina sekään ole kehuttavan selvä: ks. Luokka:Ravintolat maittain, otapa siitä nyt sitten selvää. --Jmk (keskustelu) 20. helmikuuta 2013 kello 16.25 (EET)

Luontevin ilmaisu kai on monissa tapauksissa määriteltävissä vain tapauskohtaisesti, vaikka yleisesti genetiiviattribuutti voikin olla usein selkein. Kun nyt luokittelin artikkeleita tuohon Luokka:Suomen koulutus, niin vakuutuin, että ainakin muoto "Maan X koulutus" ei ole luonteva eikä toimiva eikä tunnu oikein hyvältä yleiskieleltä vaan kuulostaa kerrta kaikkiaan omituiselta ja epäluontevalta. --Urjanhai (keskustelu) 20. helmikuuta 2013 kello 16.57 (EET)

Suomessahan on kiinalaisia ravintoloita, mutta ne eivät ole ravintoloita Kiinassa, ja jos ravintolaluokilla tarkoitetaan ravintoloita ko. maissa niin silloin nuo nykyiset nimet ovat epäselviä. Niihin kai genetiiviattribuutti Luokka:Suomen ravintolat olisi ihan selvä ja yksiselitteinen, ja tuon nykyisen muotoiluin voisi korjata.--Urjanhai (keskustelu) 20. helmikuuta 2013 kello 17.04 (EET)

Näköjään ainakin luokassa Luokka:Japanilaiset ravintolat Suomessa toimiva japanilainen ravintola, jolloin luokkien työnjako on selvä, eli Luokka:Japanilaiset ravintolat EDIT: Luokka:Japanilaistyyliset ravintolat olisi alaluokka luokkaan Luokka:Japanilainen keittiö ja siinä oleva suomalainen ravintola olisi luokassa Luokka:Suomen ravintolat. Ja vastaavasti luokka Luokka:Japanilaiset ravintolat EDIT: Luokka:Japanilaistyyliset ravintolat ei kuuluisi luokkaan Luokka:Japanilaiset yritykset ja Luokka:Ravintolat maittain, vaan näihin luokkiin kuuluisi luokka Luokka:Japanin ravintolat, jos sillä olisi sisältöä. Ja joistain maista taas on artikkeleita niissä sijaitsevista mutta ei muissa maissa toimivista ko. maan keittiötä edustavista ravintoloista. --Urjanhai (keskustelu) 20. helmikuuta 2013 kello 17.08 (EET)

Luokkien työnjako ei taida olla kaikille selvä, kun japanilainen ravintola tarjoaa japanilaista ruokaa Helsingissä ja suomalainen ravintola tarjoaa italialaista ruokaa Porissa. Toinen suomalainen ravintola kuitenkin tarjoaa suomalaista ruokaa Kanadassa. --Jmk (keskustelu) 20. helmikuuta 2013 kello 17.26 (EET)

Ei vain ole ilmeisesti huomattu, että tarvittaisiin kahdet eri nimiset luokat. --Urjanhai (keskustelu) 20. helmikuuta 2013 kello 17.45 (EET)

Mutta kun tuo on noin epäselvä, niin tulisikin kai ehkä pikemminkin nimetä Luokka:Japanilaistyyliset ravintolat kuin Luokka:Japanilaiset ravintolat jne.--Urjanhai (keskustelu) 20. helmikuuta 2013 kello 17.47 (EET)

Helsingissäkin toimi aikoinaan itseään "suomalaiseksi ravintolaksi" nimittävä ravintola, mutta Suomen ulkopuolella noita ainakin toimii varmaan moninkin paikoin. --Urjanhai (keskustelu) 20. helmikuuta 2013 kello 17.49 (EET)

Kyllä nuo on syytä korjata, ja parempi on myös Luokka:Helsingin ravintolat kuin hämärä Luokka:Helsinkiläiset ravintolat.--Urjanhai (keskustelu) 20. helmikuuta 2013 kello 17.52 (EET)

En-wikisssä on muuten maaluokkien nimeämiseenkin panostettu: en:Wikipedia:Category names#Categories by country, missä erityisesti tehdään eroa ilmaisujen "... of Country" ja "... in Country" välille. --Jmk (keskustelu) 20. helmikuuta 2013 kello 16.29 (EET)

Mites sellainen, että melkein kaikki olisi muotoa Luokka:Aihe Suomessa. Poikkeuksia olisivat lähinnä maantiede (joka olisi Luokka:Suomen paikat) ja henkilöt, yritykset (joiden luokituksesta aiemmin sovittiin, että vain kansallisuus, ei toimintamaita) sekä paikalliskulttuuri (muotoa Luokka:Suomalaiset henkilöt, Luokka:Suomalaiset yritykset, Luokka:Suomalainen kansanmusiikki). Näin vältettäisiin outo vaikutelma esimerkiksi siitä, että Helsingin kaupunki omistaisi kymmeniä ravintoloita. --Pitke (keskustelu) 25. helmikuuta 2013 kello 12.21 (EET)

Suhtaudun epäillen könttänä tehtäviin suuriin muutoksiin nykyisin nimeämistapaan nähden jonkin ennalta muotoillun abstraktin yleisperiaatteen mukaan silloin kun nykyinen nimeämistapa on selkeä ja luonteva. Parempi ehkä muuttaa vain sellaisia, missä nykyinen nimeämistapa tuottaa epäselvyyttä tai on epäluonteva, koska ennalta luoduilla abstrakteilla yleissäännöillä yleensä aina tulee vastaan tapauksia joihin ko. abstrakti yleissääntö ei kuitenkaan sovi ja hyvin toimivan ja luontevan nimen muuttaminen olisi nollamuokkaus. Jos sen sijan muutos tuottaa juuri kyseisessä tapauksessa tyyylillisen parannuksen tai muuten selkeämmän lopputuloksen, niin silloin muutos kannattaa tehdä.--Urjanhai (keskustelu) 25. helmikuuta 2013 kello 13.21 (EET)

Kiinalaiset ravintolat Kiinassa

Viitaten keskusteluun ylempänä: Ravintolaluokissa on iloisesti sekaisin maassa X sijaitsevat ja maan X keittiön mukaiset ravintolat. Selvästi nämä pitää eriyttää, mutta luokkien nimet olisi hyvä keskustella selviksi ennen remonttia.

• Sijainnin mukaan luokka voisi olla esim. Ravintolat Kiinassa tai Kiinan ravintolat.
• Keittiön mukaan luokka voisi olla esim. Kiinalaiset ravintolat tai Kiinalaistyyliset ravintolat.

Itse kannattaisin kumpaankin ensinmainittua. Yleiskieleen sopii paremmin kiinalainen kuin kiinalaistyylinen. Kai nämä ovat riittävän selviä (jos vielä luokkasivulla täsmennetään luokan sisältö)? Vrt. en:Category:Chinese restaurants ja en:Category:Restaurants in China. --Jmk (keskustelu) 25. helmikuuta 2013 kello 10.06 (EET)

Kannatan ensinmainittuja myös. Kiinan ravintolat -nimestä voi luulla, että ne ovat Kiinan (valtion) omistamia ravintoloita. --Stryn (keskustelu) 25. helmikuuta 2013 kello 10.10 (EET)

Näillä mennään siis. Käsitöiksi menee, koska joka artikkelista pitää selvittää, kummantyyppiseen luokkaan ne oli tarkoitettu. Ehkä jos jonkun ison luokan sisältö on oikein selkeä niin siinä voisi käyttää robottia. --Jmk (keskustelu) 26. helmikuuta 2013 kello 08.44 (EET)

No nyt on eroteltu. Mikähän olisi sopiva yläluokka näille Luokka:Kiinalaiset ravintolat jne? "Ravintolat keittöittäin"? En-wikissä ne ovat en:Category:Ethnic restaurants. --Jmk (keskustelu) 26. helmikuuta 2013 kello 12.49 (EET)

Menehtyminen – Wikipedian muotitermi

Menehtyä = kuolla (hitaasti), nääntyä, riutua, kuihtua (Kielitoimiston sanakirja). Siitä on kuitenkin tullut Wikipedian muotisana. Leukemiaan voi menehtyä, mutta auto-onnettomuudessa kuolema on yleensä äkillinen. Voi olla että kuolema on niin pelottava, ettei edes sanaa monet uskalla käyttää. --Abc10 (keskustelu) 4. maaliskuuta 2013 kello 07.47 (EET)

Mihin perustuu väite, että se olisi juuri Wikipediassa erityisen kova muotisana? Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kieli-ikkunassa asiaan kiinnitettiin huomiota jo vuonna 2000, vuosia ennen Wikipedian syntyä. Artikkelin mukaan verbistä menehtyä on ajan mittaan kehittynyt melko sävytön yleisverbi, jota käytetään usein, kun kerrotaan väkivaltaisesta kuolemasta, esimerkiksi liikenne- tai muiden onnettomuuksien, luonnonkatastrofien tai mellakoiden uhreista. ¬Antilope 4. maaliskuuta 2013 kello 10.31 (EET)

Mainittakoon, että siinä Kielitoimiston sanakirjassakin kolmesta esimerkistä yksi liittyy äkilliseen (onnettomuus)kuolemaan: Lapsi menehtyi liekkeihin. Erottelu lienee siis lähinnä historiallinen. --Jmk (keskustelu) 4. maaliskuuta 2013 kello 11.52 (EET)

Olen kyllä tietoinen että asiaa on käsitelty muualla aikaisemmin. Puhun nyt Wikipediasta. Asia pisti erityisesti silmään uudessa otsikossa "Luettelo kilpauransa aikana menehtyneistä suomalaisurheilijoista", jossa menehtyminen on mielestäni tarpeetonta sievistelyä, ja muutinkin sen. Kun ei kyse ole tilanteista, joissa vaadittaisiin erityistä hienotunteisuutta, kuolla on selkeä ja asiallinen sana joka näyttää kuitenkin puuttuvan monien kirjoittajien ilmaisuvalikoimasta.

Mutta jottei kärpäsestä tulisi härkästä, en halua tästä tehtävän virallista käytäntöä. Tarkoitukseni oli vain kiinnittää huomiota turhaan koukeroisuuteen, jotta sitä huomaa välttää ja myös selitykseksi sille, että olen joskus sen muuttanut. --Abc10 (keskustelu) 4. maaliskuuta 2013 kello 13.49 (EET)

Olen itsekin joskus kiinnittänyt verbin "menehtyä" omituiseen käyttöön wikipediassa, koska sen samanlaista käyttöä en ole nähnyt missään muualla (ja kun joku ilmiö esiintyy ainoastaan wikipediassa, niin hälytyskellojen on syytä soida), ja olen myös joskus systemaattisesti (jopa etsi-toiminnolla) korjaillut verbin "menehtyä" kökköä käyttöä täällä. En nyt muista olenko myös ehkä purnannut siitä kahvihuoneessa, mutta mielestäni ongelma on juuri siinä, että kun, kuten yllä siteerataan, "verbistä menehtyä on ajan mittaan kehittynyt melko sävytön yleisverbi, jota käytetään usein, kun kerrotaan väkivaltaisesta kuolemasta, esimerkiksi liikenne- tai muiden onnettomuuksien, luonnonkatastrofien tai mellakoiden uhreista", niin se on tarkoitettukin nimenomaan noihin mainittuihin tapauksiin, mutta ei niihin tapauksiin, joissa joku muuten vaan kuolee, koska silloin ao. henkilö kuolee eikä "menehdy". Eli täällä siis on, ilmeisen hyperkorrektisti päässyt muodostumaan tavaksi käyttää tätä sanaa mukamas "fiinisti" myös silloin, kun sitä hyvän ja selkeän tyylin mukaan ei tulisi käyttää. Ja lisäksi, niin kuin abc10 yllä viittaa, sanaa voidaan käyttää myös kuolinsyyn yhteydessä, jos on syytä mainita jonkun henkilön kuolinsyy, so. "menehtyi johonkin". Mutta jos sanotaan vain "menehtyi" kun joku pelkästään otti ja kuoli, niin tämä on mielestäni huonoa tyyliä ja syytä korjata.--Urjanhai (keskustelu) 4. maaliskuuta 2013 kello 14.10 (EET)

Ja tällöin siis esimerkiksi vaarallisia elämänaloja (kuten moottoriurheilua) edustavista henkilöistä (tai vaikka palomiehistä tai virantoimituksessa kuolleista poliiseista) voisi ehkä listan ajatella nimettäväksi näin (joskin se silloinkin voi yleensä olla tarpeetonta). Mutta kun muilla kuin moottoriurheilijoilla riski kuolla ei oleellisesti poikenne muusta väestöstä (vaan hyvän terveyden takia lienee yleensä jopa pienempi), ja kun muut urheilijat kuollessaan yleensä eivät kuole katastrofeissa tai onnettomuuksissa, vaan kuka mitenkin (joskin toki terveinä kai harvemmin luonnollisesti), niin tuollainen otsikko ei oikein vastaa sisältöä.--Urjanhai (keskustelu) 4. maaliskuuta 2013 kello 14.32 (EET)

Olen pannut merkille "menehtymisen" yleisyyden omissakin teksteissäni. Kieltämättä sen käytössä voi mennä liiallisuuksiin. Toisaalta pyrin selvästi välttämään (sodassa) "kaatumista", joka nykyään kuulostaa ehkä vähän hassulta. Siinäkin lienee kyseessä kuolemisen kaunistelu. --Esamatti1 (keskustelu) 4. maaliskuuta 2013 kello 15.43 (EET)

Meinasin äsken lisätä tuonne ylemmäs, että sanaa "menehtyä" varmaan voi ja on syytä käyttää silloin kun "kuolla" (tai joku muu samaa tarkoittava sana) joskus syystä tai toisesta tuntuuu epäluontevalta tai huonolta jossain yhteydessä. Luultavasti kuitenkin sanan "menehtyä" asiayhteyteen huonosti sopiva käyttö helpommin lipsahtaa sinua kokemattomammilta kirjoittajilta. Kaatuminen taaas voi olla vanhahtava, mutta joissain sotilasalan tai sotahistorian teksteissä sitä kai on käytetty neutraalisti, vaikka siinä tietysti voi olla vähän "jkr"-tyylinen piilomerkitys.--Urjanhai (keskustelu) 4. maaliskuuta 2013 kello 16.20 (EET)

Eikös tietosanakirjassa vain proosallisesti "kuolla" - ja jos sairaus oli pitkäaikainen, niin silloin "kuoli pitkäaikaisen sairauden jälkeen"? "Kaatui" on oikein, jos sen merkitys on "kuoli taistelussa" (Kielitoimiston sanakirja). --Nedergard (keskustelu) 5. maaliskuuta 2013 kello 16.22 (EET)

Joo, totta. Henkilötietoartikkeleissa tuo on tietosanakirjaan paremmin sopiva ilmaisutapa. Ja muutenkin hyvässä yleiskielessä kai on käytetty onnettomuuksien yhteydessäå pikemminkin ilmaisua "sai surmansa". Kun nämä muistetaan, niin perustellut tapaukset käyttää ilmaisua "menehtyä" kutistuvat ainakin kahdessa kohdin huomattavasti. --Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2013 kello 16.31 (EET)

Normaalilla kielitajulla eteenpäin. Yleensä riittää lakonisesti kuoli. Gopase+f (keskustelu) 7. maaliskuuta 2013 kello 23.41 (EET)

Sanoitus – Wikipedian muotitermi

Huomasin, että artikkelissa Porilaisten marssi oli marssin sanoista puhuttaessa käytetty ilmaisua "sanoitus". Oma kielitajuni sanoisi, että "sanoitus" on kevyeen musiikkiin liittyvä nimitys, ja vakavassa taidemusiikissa ja yleensä muissa tyylilajeissa kuin kevyessä musiikissa tulee käyttää muita ilmaisuja, ja korjasin artikkelin sanamuotoa tuolta osin, ja olen tehnyt vastaavia korjauksia aiemminkin. Mutta jos täällä on muita paremmin kielenhuoltoon perehtyneitä, niin saako mutuni vahvistusta?--Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2013 kello 14.29 (EET)

Tämä on myös mutua, mutta mielestäni "sanat" on oikein, jos ne on julkaistu aikaisemmin (esim. mainitsemasi tapaus), ja "sanoitus" on taas oikein, kun sanat on tehty musiikkia varten (joko samanaikaisesti tai jälkikäteen).--Nedergard (keskustelu) 5. maaliskuuta 2013 kello 16.27 (EET)

Itse näkisin, että "sanoitus" on oikein vain kevyen musiikin, mutta ei esimerkiksi vakavan musiikin ja virsien kohdalla. Mutta löytyisikö tähän nyt jostakin "virallisempaa" osviittaa? Oma mutuni on, että sanat voi kirjoittaa myös valmiiseen sävelmään ja myös jälkikäteen kuten esim. V. A. Koskenniemi Finlandia-hymniin, jonka Sibelius kai oli säveltänyt jo aiemmin, mutta jos on kysymys vakavan musiikin teoksesta (kuten tuo Finlandia), niin silloin ei tule käyttää ilmaisua sanoitus riippumatta siitä, onko sävelletty runo vai kirjoitettu sanat sävelmään jälkikäteen. - Enkä myöskään muista koskaan missään Wikipedian ulkopuolella nähneeni ilmaisun "sanoitus" tai "sanoittaja" tällaista käyttöä, mistä havainnosta tämä mutuni kaiketi tuleekin.--Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2013 kello 16.39 (EET)

Oma mutuni menee sanoituksessa samalla tavalla: käytetään kevyen musiikin yhteydessä. Tätäkin voi korjailla aina kun kohdalle sattuu. --Abc10 (keskustelu) 5. maaliskuuta 2013 kello 17.11 (EET)

Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle sanoittaa selityksen sepittää sävelmään sanat ja lause-esimerkin Sanoittaa iskelmä.--Tanár 5. maaliskuuta 2013 kello 22.31 (EET)

Niin sanoo ja sanoo myös sanoittaja = Sävelmän sanoittaja. Kielitoimiston sanakirjassa ei aina mennä syvälle sanojen vivahteisiin. Vivahteiden taju on osa hyvää kirjoittamista ja kääntämistä. --Abc10 (keskustelu) 6. maaliskuuta 2013 kello 09.32 (EET)

Tuossahan voi miettiä, ovatko esimerkiksi suvivirsi, finlandia ja porilaisten marssi "sävelmiä". (vrt. "iskusävelmä") --Urjanhai (keskustelu) 6. maaliskuuta 2013 kello 09.54 (EET)

Varsin pienoinen vaiva kun vertaa muuhun kielenkäyttöön mutta selvittäkää toki. Kunhan vaan "lyriikat" ja "vokaalit" saataisiin pois... --Pitke (keskustelu) 6. maaliskuuta 2013 kello 09.44 (EET)

Julkaista – onko myös tämä mahdollisesti vain Wikipedian muotitermi?

Muualla elokuvia käsittelevissä teksteissä olen tottunut näkemään ilmaisua, että elokuva "sai ensi-iltansa" sinä ja sinä vuonna. Wikipediasssa näkyy käytettävän ilmaisua "julkaistiin". Onko tämä oikein? Nykyäänhän elokuvia toki saatetaan julkaista myös tallenteina, mutta ainakin vielä muutama vuosikymmen sitten elokuvia ei kai varsinaisesti julkaistu tallenteina vaan niitä vain lähinnä esitettiin (noin niin kuin jos maallikkona asiaa ajattelee). Enkä tiedä, miten usein nykyäänkään elokuvan julkista esittämistä edeltää tai sen kanssa samanaikaisesti tapahtuu tallenteen julkaiseminen. Mutta tuskin ainakaan kovin usein aiemmin. Termistä ensi-ilta en nyt tosin tiedä, koska itsekin olen käynyt katsomassa elokuvia ennakkonäytännöissä ennen niitten ensi-iltaa. Enkä myöskään täysin maallikkona osaa sanoa, onko mutuni tässä oikea, jos katsoo esim. elokuva-alan kirjallisuutta tai muita lähteitä.--Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2013 kello 15.02 (EET)

Olettaisin että julkaisu-sanan käyttö on lähtöisin DVD:iden julkaisemisesta. Ne jotka eivät käy elokuvateattereissa käsittävät asian niin, että elokuva tallennetaan sähköiseen muotoon jonka saa kaupasta, ja se on silloin julkaistu. Teatterilevitystä ei voi sanoa julkaisuksi, koska elokuva on tarjolla vain silloin kun sitä esitetään teattereissa. Näytelmistäkin sanotaan että ne on julkaistu ainoastaan jos ne on saatavissa painettuina, muuten niillä on ollut ensi-ilta tai kantaesitys, jos on kyse näytelmän ensimmäisestä esityskerrasta. Korjailen noitakin aika ajoin, mutta kun en juuri käsittele amerikkalaisen elokuvateollisuuden massaelokuvia, ne jäävät korjaamatta siellä missä ne eniten kukkivat. --Abc10 (keskustelu) 5. maaliskuuta 2013 kello 16.10 (EET)

Samoin. Elokuvilla on ensi-ilta, tallenteet julkaistaan. Ongelman voi kiertää muotoilemalla lauseen tyyliin "on X:n ohjaama elokuva vuodelta vvvv." Korjailen noita satunnaisesti, jos jostain muusta syystä muokkaan artikkelia.--Nedergard (keskustelu) 5. maaliskuuta 2013 kello 16.16 (EET)

Joo, ilmeisesti julkaisemista käytetään vain tapahtumasta, jossa teoksen kappale on laitettu myyntiin tai muuten yleisön saataville. Siis tekijänoikeusmielessä. Julkistaminen puolestaan on sitä, kun teos on saatettu yleisön saataviin. --PtG (keskustelu) 5. maaliskuuta 2013 kello 19.17 (EET)

Filmin "julkaiseminen" lienee peräisin en-wikistä, siellä filmi "was released" ja se on sitten käännetty tääne "julkaistiin" tai otettu siitä mallia.. -Htm (keskustelu) 5. maaliskuuta 2013 kello 20.36 (EET)

Minäkin olen tuota julkaista-verbiä hieman kummeksuen käyttänyt kymmenissä leffa-artikkeleissani, kun jossakin artikkelimallissa sen joskus näin. Olisi taas vissiin kannattanut vain ajatella itse eikä uskoa Wikipedian outoa ohjeistusta... (huokaus) –Kotivalo (keskustelu) 5. maaliskuuta 2013 kello 21.33 (EET)

Jonkun sanan käännös ei aina välttämättä ole sama kaikissa tapauksissa. Ja elokuvillahan, niin kuin yllä esitettiin, julkistamisen tavoissakin on voinut tapahtua muutoksia ajan kuluessa (vaikken nyt tiedä ensimmäisten julkistamisten osalta).--Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2013 kello 22.12 (EET)

Ryhdyin noita omia tekosiani jo korjailemaan, ja muutin sanamuodon myös leffa-artikkelimalliin ja -pohjaan. Nyt tuli mieleen, että osaisiko joku ohjelmoida bottia, joka kävisi muuttamassa kaikki "vuonna **** julkaistu" -merkkijonot muotoon "vuonna **** ensi-iltansa saanut", mutta VAIN elokuva-artikkeleista? –Kotivalo (keskustelu) 5. maaliskuuta 2013 kello 22.22 (EET)

Olisihan tuo mahdollista (valmiilla replace.py-työkalulla ilman ohjelmointia), mutta en uskaltaisi muuttaa merkkijonoja täysautomaattisesti, koska elokuva-artikkelissa saatetaan viitata myös jonkin elokuvaan liittyvän kirjan tai videon julkaisuun. --Silvonen (keskustelu) 9. maaliskuuta 2013 kello 20.52 (EET)

Elokuva-artikkelit ovat usein sellaista kuraa ja copy-vioilua, että tämä "julkaiseminen" on niiden ongelmista vähäisimpiin kuuluvia. --J (keskustelu) 5. maaliskuuta 2013 kello 22.58 (EET)

Asian voi myös ilmaista esim. (satunnainen esimerkki): "Pure - Koukussa (Pure) on Gillies Mackinnonin ohjaama brittiläinen draamaelokuva vuodelta 2002.", ilman mitään julkaisuja tai ensi-iltoja. --J (keskustelu) 5. maaliskuuta 2013 kello 23.21 (EET)

Elokuvan ensi-iltavuoden merkittävyys

Voi myös mietti artikkelin aloituslauseen merkitystä ja mitä siinä on syytä kertoa. En ole elokuvista varmaan mitään ikinä kirjoittanut, mutta minusta valmistumisvuosi ei ole niin oleellinen tieto että se on syytä edes mainita heti alussa. Mikä? Elokuva. Viitekehys? Tyylilaji, tuotantomaa, ohjaaja, muut merkittävät tekijät (esimerkiksi näyttelijät). Seuraukset? Palkinnot, kritiikki, katsojamäärät/tulot. Se on sitten melkein ihan sama onko ensi-ilta ollut 1985 vai 1995, ellei tuossa välissä ole taiteenalalla tapahtunut jotain mullistusta.. Sopivassa paikassa voi kertoa milloin kuvaukset olivat, elokuva valmistui, ensi-ilta eri maissa, vhs/dvd/muutallenne julkaisu eri maissa jne. --Harriv (keskustelu) 6. maaliskuuta 2013 kello 10.48 (EET)

Vuosi on mielestäni hyvä olla johdannossa, sillä se ilmoittaa elokuvan sijainnin ohjaajan (mahd. myös muiden tekijöiden) uralla, joka voi olla vuosikymmenien mittainen. Toisaalta myös elokuvan nykyhistoriassakin on taitekohtia, joten vuosiluvulla on siltäkin kannalta merkitystä. --Abc10 (keskustelu) 6. maaliskuuta 2013 kello 11.03 (EET)

Valmistumisvuosi on kyllä omasta mielestäni yksi elokuvan oleellisimpia tietoja, jota olen pitänyt tapanani lisätä jopa täsmennyssivuille yhdessä ohjajan ja alkuperämaan kanssa. Ja aivan ehdottomasti se kuuluu itse elokuva-artikkelin johdantoon. Kun elokuvia nyt on tehty vajaa sataa vuotta ja se on hyvin nopeassti ajassa muuttuva taidemuoto, niin valmistumisvuosi on elokuvan kohdalla yksi tärkeimmisdtä tiedoista, joilla elokuva voidaan asettaa yhteyteensä. --Urjanhai (keskustelu) 6. maaliskuuta 2013 kello 11.12 (EET)

Onhan se näppärä triviatieto jonka saa helposti tungettua mihin vain, mutta aikamoinen elokuvatietäjä saa olla että pelkkä vuosiluku riittää siihen että pystyy arvaamaan sisällöstä muuta kuin onko värit vai ei. Tämä vähän kärjistettynä. On syytä pitää mielessä mitä ja missä järjestyksessä kertoo aiheesta määritelmässä ja johdannossa eniten niin että oleelliset asiat löytyy mutta koko pysyy kompaktina ja teksti on helposti ymmärrettävää eikä lukija harhaudu sivupoluille (toisaalta se on ehkä Wikipedian ominaisuus, tiesittekö että kaikista en-wikin artikeleista päätyy lopulta filosofia -artikkeliin kun klikkaa artikkelin ensimmäistä tekstissä olevaa linkki (joka ei ole suluissa)?). --Harriv (keskustelu) 6. maaliskuuta 2013 kello 11.40 (EET)

Oli aina olennainen tai ei, elokuva-alan "kerrontaperinteessä" ensi-iltavuosi on yleensä heti elokuvan nimen jälkeen mainittava seikka, usein jopa ennen ohjaajaa saati pääosanäyttelijöitä. Syitä lueteltu tässä ylempänä. IMDb:ssä vuosiluku on kiinteä osa elokuva-artikkelin otsikkoa, nimen jälkeen suluissa. Ei ole mitään syytä olla pitämättä perinteestä kiinni. –Kotivalo (keskustelu) 6. maaliskuuta 2013 kello 11.52 (EET)

Kyllä se on samalla tavalla yksi keskeisimmistä tiedoista kuin julkaisuvuosi kirjassa, eikä missään nnimessä mikään triviatieto. Ilman sitähän kaikki muu jää täysin ilmaan roikkumaan. Juuri siksi minkä tahansa elokuvan tiivein määrittely on muotoa "John Fordin ohjaama yhdysvaltalainen elokuva vuodelta 1956" tai "Jukka Virtasen ohjaama suomalainen elokuva vuodelta 1972". Jos tätä yritetään heivata johdannosta niin se tekee koko artikkelin lukukelvottomaksi, ja jos katsotaan mistä tahansa alan oikeista tietokirjoista niin luulen että sama tulee vastaan myös niissä.--Urjanhai (keskustelu) 6. maaliskuuta 2013 kello 11.54 (EET)

Onhan meillä päädytty yleensä ilmoittamaan valmistumis-/julkaisuvuosi heti johdannossa melkein kaikesta muustakin kulttuurituotannosta, ja ihmisistäkin ilmoitetaan elinaika. "Aino-taru on Akseli Gallen-Kallelan kansallisromanttinen öljyvärimaalaus vuodelta 1891." tai "Akseli Gallen-Kallela, noin vuoteen 1907 Axel Waldemar Gallén (26. huhtikuuta 1865 Pori – 7. maaliskuuta 1931 Tukholma) oli Suomen merkittävimpiä taidemaalareita." (jälkimmäinen sitaatti näköjään kaipaisi lisäpilkkua tai uudelleenmuotoilua). Sanoisin, että ilmestymisvuosi (tai ilmestymisaika, eihän se välttämättä ole vuodentarkkaa mutta useimmiten lie kätevämpää ilmoittaa tarkka vuosi kuin puhua vaikka vuosikymmenen tarkkuudella) on minulle henk.koht. usein olennaisempi tieto kuin vaikkapa tuotantomaa tai ohjaaja, puhumattakaan sellaisista triviatiedoista kuin palkinnot tai tuotto. – Haltiamieli 6. maaliskuuta 2013 kello 11.55 (EET)

Tarkistin muutamista keskeisistä tietokannoista tilannetta, ja kaikissa valmistumisvuosi on joko elokuvan nimen yhteydessä tai heti sen alla. Että kyllä sitä asiantuntijapiireissä pidetään aika keskeisenä tietona. --Abc10 (keskustelu) 6. maaliskuuta 2013 kello 12.16 (EET)

Ehdottomasti valmistumisvuosi tai ensi-iltavuosi on oleellista tietoa eikä mitään triviaa. -Htm (keskustelu) 6. maaliskuuta 2013 kello 22.48 (EET)

Täytyy olla varsin epähistoriallisesti ajatteleva henkilö, että ei pidä valmistumisvuotta tärkeänä. Wikipedian artikkelit tulee sitoa aikaan ja paikkaan, taideteokset myös tekijöihinsä. --88.114.230.57 7. maaliskuuta 2013 kello 20.21 (EET)

Kyllä se vuosi pitää ilmoitta. Toinen asia on, onko nykyinen käytäntö järkevä? Miksei tehdä lyhesti ja ytimekkäästi kuin lehdissä on tehty jo vuosikymmenniä: "Elokuvan suom. nimi (alkup. nimi, maa, vuosi)"? Siinä tulisi perus-perustiedot heti eikä johdantolausetta pitäisi muokata epäsuomenkieliseen muotoon.--Nedergard (keskustelu) 7. maaliskuuta 2013 kello 20.00 (EET)

Arkeologian nimistö ?

Artikkelin Sydänsimpukkakeramiikka nimelle olisi hyvä saada suomenkielinen läde; artikkelin mukaan se on on sama kuin leimakeramiikka (Cardium-keramiikka eli impresso-keramiikka. Löytyykö jostain, edes J Hokkanen ei ollut kuullut ? --Tappinen (keskustelu) 6. maaliskuuta 2013 kello 21.57 (EET)

Rohkea-arvaus: artikkelin aloittaja on katsonut tarpeelliseksi suomentaa Cardiumin, joka on sydänsimpukoiden vanhempi tieteellinen nimi. --Abc10 (keskustelu) 6. maaliskuuta 2013 kello 23.08 (EET)

Noin minäkin arvasin. Mutta millepä nimelle artikkeli pitäisi siirtää ? --Tappinen (keskustelu) 6. maaliskuuta 2013 kello 23.10 (EET)

Artikkeleiden jakaminen ja täsmenteet

Kun yllä keksittiin noita muotitermejä niin otan esiin vielä muoti-ilmiön. Eli että saatetaan erottaa kahdeksi artikkeliksi asioita joiden erottaminen todellisuudessa ei ole tarpeen. Näistäkin olen aina välillä urputtanut, muun muassa Nimismies (talonpoika) ja Ihmiskaksoset (vs. kaksoset (biologia), jolla em. konstruktiota ilmeisesti on perusteltu - vaikka mitä ei-biologista nyt on yhden lajin kaksosilla erotuksena muista?), joiden kaltaisia konstruktioita ei kai esiinny missään muualla kuin wikipediassa. Osassa tapauksia tällaiset saman sanan jakamiset eri artikkeleiksi ovat tietenkin perusteltuja, ja siksi mitään yleistä sääntöä ei voi olla, ja eri käsityksiäkin eri tapauksissa voi olla. Mutta joissain tapauksissa syntyneet otsikot eivät ole kielenhuollisesti hyviä. - Niin kuin nyt esimerkiksi sanan kaksoset ensisijainen merkitys on tuo nykyinen "ihmiskaksoset", ja jos eläinkaksosista joskus tulisi oma artikkelinsa, niin sillä voisi olla joku lisäselventeinen nimi. Mutta nyt täsmennyssivulla oleva linkki Kaksoset (biologia) ei varmaan ole se, koska kaksoset ihmisillä eivät ole yhtään sen vähemmän biologinen ilmiö kuin muillakaan nisäkkäillä. Ja epäinformatiivisia täsmenteitä löytyy silloinkin kun eri artikkelit ovat perusteltuja, esim. serpentiini (paperi) tai Ketoosi (tila) (mikä tila? jalkatila? - lehmän ketoosi on kyllä ymmärrettävä). Sehän on kyllä totta että nämä nimeämiset ja täsmenteet ovat kielenhuollollisesti hyvin vaativia, eikä esim. varmaan yliopistotutkinto suomen kielessä olisi niitä viilatessa ollenkaan pahitteeksi, joten en esitä näitä mollaamismielessä, vaan asioina, joihin kannattaa uhrata työpanosta ja tietoisesti kiinnittää huomiota.--Urjanhai (keskustelu) 8. maaliskuuta 2013 kello 14.47 (EET)

Oma suosikkini epäinformatiivisista täsmenteistä on "kappale", jolla siis tarkoitetaan musiikkikappaletta, biisiä. Onhan se hassunhauskaa, kun Planeetta (kappale) kertoo musiikkiteoksesta. Varmaan jostain löytyy vielä musiikkikappaleet Pallo ja Kuutio, niin päästään sitten harhauttamaan geometriasta kiinnostuneita lukijoita artikkelein Pallo (kappale) ja Kuutio (kappale). --Jmk (keskustelu) 8. maaliskuuta 2013 kello 14.55 (EET)

Tuosta päästäisiin eroon, kun runnottaisiin biisi-sana hyväksytyksi suomen kielen sanaksi... --Lax (keskustelu) 8. maaliskuuta 2013 kello 15.01 (EET)

Osaako joku hakkeroitua Kielitoimiston sanakirjan tietokantaan? --Jmk (keskustelu) 8. maaliskuuta 2013 kello 15.04 (EET)

Suomen kielen sanaksihan se lienee tunnustettu, mutta kestää takuulla vähintään kymmeniä vuosia kunnes se on tarpeeksi vähän slangimainen/puhekielinen käytettäväksi tietosanakirjassa. --Pitke (keskustelu) 9. maaliskuuta 2013 kello 16.09 (EET)

Tämähän osoittaa että "kappale" ei ehkä ole tässä yhteydessä paras mahdollinen täsmänne, koska sanan "kappale" ensisijainen merkitys suomen kielessä ei ole "musiikkikappale". Ja ajatellen kielenhuollon filosofiaa, tämä osoittaa myös, että kielenhuollossa ei ensisijaisesti ole kysymys purismista vaan asian selkeästä välittymisestä.--Urjanhai (keskustelu) 8. maaliskuuta 2013 kello 15.03 (EET)

Miksei musiikkikappaleiden täsmenne voisi olla musiikkikappale? Jäisi geometrikkojen järtslaakit harvemmalle kun Pallo (musiikkikappale) ei olisi niin salakavala. --Pitke (keskustelu) 9. maaliskuuta 2013 kello 16.09 (EET)

Se voisi olla selvempi, joissain erikoistapauksissa (kuten monisanaiset luokkien nimet) lyhyempää muotoa ehkä voisi harkita käytettävän lyhyyden vuoksi.--Urjanhai (keskustelu) 9. maaliskuuta 2013 kello 16.49 (EET)

Tähän voin nyt ainakin todeta, että Nimismies (talonpoika) on täysin päin peetä. Se on ruotsiksi nimittäin Nämdeman ja taitamaton/tietämätön kääntää sen nimismieheksi. Kyseessä oli kuitenkin lautamies (sv:Nämdeman). Täten myös Nimismies-artikkelin historiaosuus on täysin - no, väärässä paikassa... --Nedergard (keskustelu) 9. maaliskuuta 2013 kello 18.32 (EET)

Talonpoikaisista nimismiehistä puhutaan kyllä ainakin vanhemmissa pitäjänhistorioissa. (Sitä en tiedä, vastaako se historiantutkijoiden nykyistä käsitystä.)--Urjanhai (keskustelu) 9. maaliskuuta 2013 kello 20.05 (EET)

Arvelen heidän haksahtaneen yhtä pahasti kuin minäkin joskus, sillä suora käännös nämdeman=nimismies menee suoraan sanottuna päin peetä. Jo 1883 ruotsi-suomi-sanakirjassa nämdeman oli lautamies ([1]). --Nedergard (keskustelu) 9. maaliskuuta 2013 kello 20.49 (EET)

Lisätietoa nimismiehen tehtävän talonpoikaisista juurista Kansallisarkiston sivuilta. Laajemmin artikkelin lopussa mainittu Ylikankaan kirja. --Paappa (keskustelu) 9. maaliskuuta 2013 kello 21.47 (EET)

Campaign = Sotaretki

Liitetään tätä tännekin, ehkä löytyy enemmän mielipiteitä. Toisen maailmansodan tapahtumoista kertovissa artikkeleissa, ainakin Tyynenmeren sotaa käsittelivissä on joitakin jotka on nimetty "Sotaretkiksi". Enganninkielessä termi Campaign on sanakirjasuomennoksena "sotaretki", mutta istuu hieman huonosti kun puhutaan modernista motorisoidusta sodankäynnistä. Toisaalta mun mielestäni suomen kielen sana taistelu (Battle) viittaa yksittäiseen tapahtumaan melko rajatulla alueella ja kestoltaankin lyhytaikainen. Kun taas mainittu englanninkielinen "Campaign" voi koskea puolta maanosaa ja kestoltaan useita kuukausia. Termille ei kuitenkaan ole kunnollista modernimpaa sanaa "Sotaretki" tuommieleen Napoleonin ajat.--EsaL-74 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2013 kello 02.11 (EET)

Sotaretki kuuluu historiallisiin yhteyksiin, kuten toteatkin. Kielitoimiston sanakirja antaa kyllä esimerkin "Hitlerin sotaretki Venäjälle", mutta siinä sana on mielestäni pikemminkin kuvaileva. Esimerkki on siten mielestäni huono, sillä se antaa väärän käsityksen sanan käytöstä. Kun sitaattikin on siinä noin lyhyt, on vaikea sanoa millainen konteksti on. Suomen kielessä ei taida olla taistelua parempaa sanaa, ellei sitten monikollisena.. --Abc10 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2013 kello 09.22 (EET)

Semmoistahan näkee kuin "offensiivi", mikä mahtaa olla sen suhde sanaan "Campaign"?--Urjanhai (keskustelu) 10. maaliskuuta 2013 kello 13.52 (EET)

Vilkaisin muutaman artikkelin, ja sen perustella vaikuttaisi siltä, että luonteva ratkaisu voisi olla "X:n taistelu(t)" (Borneon taistelut). Joissakin tapauksissa käyttökelpoinen sana voisi olla "sotatoimet" (Kuninkaallisen laivaston sotatoimet Itämerellä 1918–1920) tai pelkkä "sota" (Pohjois-Afrikan sota toisessa maailmansodassa). Urjanhain mainitsema offensiivi voisi soveltua selvään hyökkäyssotaan ja sisältää myös sen kielellisen näkökulman, että asiaa katsotaan ikään kuin hyökkääjän näkökulmasta. Vaihtoehtona olisi tietysti yleistajuisempi "hyökkäys". Kaikki nämä ovat mielestäni parempia kuin kömpelö käännöslaina "sotaretki" --Paappa (keskustelu) 10. maaliskuuta 2013 kello 14.15 (EET)

pidettin

Kahdeksassa artikkelissa on Haku-toiminnon mukaan muoto pidettin. Jos oikea muoto on pidettiin, niin voidaanko kaikissa artikkeleissa olevat virheet korjata yhdellä käskyllä vai vain kustakin artikkelista yksitellen? --Jarmo Turunen (keskustelu) 10. maaliskuuta 2013 kello 13.28 (EET)

Yksitellen, onnistuisi toki AWB:lläkin, mutta jos noita on noin vähän, niin käsin vaan muuttamaan. --Stryn (keskustelu) 10. maaliskuuta 2013 kello 13.33 (EET)

Yritysten kieliopinvastaiset nimet tai tuotemerkit

Tästä on kai keskusteltu yleisellä tasolla, mutta en muista mikä oli lopputulos. Eli jos esim. artikkelissa EDarling esiintyy yrityksen suomalainen tuotemerkki leipätekstissä, ja jos se on rekisteröity muotoon "ELIITTIKUMPPANI", niin tuleeko se leipätekstissä kirjoittaa rekisteröidyssä muodossa suuraakkosin?--Urjanhai (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 17.11 (EET)

Ohjetta Ohje:Artikkelin nimi#Yritys- ja yhteisöartikkelit voinee soveltaa tähän, vaikka se koskeekin varsinaisesti artikkelin nimeä. Kirjoittaisin noin räikeän nimen yleiskielisessä muodossa Eliittikumppani kuten suomalaiset sanomalehdetkin tekevät. Tavaramerkkitietokannan mukaan hakemus on muuten vasta vireillä. --Silvonen (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 17.32 (EET)

Sen verran liberaali kuitenkin olen, että iPhonea en muuttaisi I-Phoneksi. --Silvonen (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 17.38 (EET)

Edes hyvämaineiset mainostoimistot eivät suostu kirjoittamaan yritysnimeä tai tavaramerkkiä leipätekstissä täysversaalilla, vaikka asiakas miten vaatisi ja vetoaisi logon kirjoitusasuun, rekisteröintiin tms. Siitä tulee kammottavan näköistä ja vaikealukuista ladelmaa. Pienemmät gemena-versaali-kikkailut on minusta tärkeä säilyttää silloin, kun tiukka oikeakielisyys aiheuttaisi ymmärtämisen vaikeutumista (Iphone, Ebay vs. iPhone, eBay). Eli pääkriteereinä hyvä luettavuus ja ymmärrettävyys, ei kieliniuhotus. –Kotivalo (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 18.12 (EET)

Talouselämä-lehtikin on näköjään ottanut aiempaa vähemmän niuhot säännöt käyttöön. Näin päätoimittaja Reijo Ruokanen Katleena Kortesuon Ei oo totta -blogissa:

Kielioppisääntöjä ei muutenkaan ole syytä soveltaa erisnimiin. Talouselämässä olimme pitkään toista mieltä, mutta tänä talvena olemme antaneet periksi. Kotus on jo iän kaiken hyväksynyt sellaiset nimihirviöt kuin StoraEnso. Me emme tietenkään moiseen haureuteen ole taipuneet, vaan kirjoitimme reippaasti Stora Enso. Nyt viimein käänsimme takkimme ja hyväksyimme sen, että kunkin itselleen valitsema erisnimi on aina oikein kirjoitettu.

Tuskin tuokaan sentään tarkoittaa täysversaalilla kirjoitettujen nimien hyväksymistä. –Kotivalo (keskustelu) 15. maaliskuuta 2013 kello 22.01 (EET)

Lohkaiseminen ja tähdittäminen

Rakkaat pilkunlempijät ja muut välimerkkeihin kiintyneet. Jos tekeminen uhkaa loppua kesken, niin haulla "lohkaist*" saa tulokseksi parisataa sisältösivua, joilla esiintyy (melkein aina ellei ihan aina) tietosanakirjatyylin kannalta liian värikäs ilmaisu "lohkaista" metaforamielessä. Erityisesti vaiva koskee musiikkiartikkeleita, mutta näkyy siellä tuloksissa olevan myös kunta- ja muita aluejakoja.

Haku "tähditt*" suo vielä enemmän puuhaa, yli 700 sisältösivua, joilla varmaankaan ainoallakaan ei ole mitään tekemistä tähtikoriselun kanssa. --Pitke (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 18.07 (EET)

Myös "on myynyt*" teksteissä riittäisi korjattavaa. Albumit/singlet/artistithan eivät yleensä itse myy. --Stryn (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 18.13 (EET)

Lohkaisuja korjaillessaan voi myös vaihtaa bändejä yhtyeiksi. Kyseinen kokolailla arkityylinen sana esiintyy runsaassa 5 000 artikkelissa... – Haltiamieli 11. maaliskuuta 2013 kello 18.34 (EET)

Minua äklöttää turha kyseinen-sanan käyttö ("kyseinen bändi tähditti kyseisen elokuvan klubikohtauksesta lohkaistua musiikkivideota") silloin kun parempi vastine löytyisi ihan Speden Pronominirockista (tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne) tai ei tarvittaisi mitään sanaa (Yhtye esiintyi elokuvan klubikohtaukseen pohjautuvalla musiikkivideolla). –Kotivalo (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 18.47 (EET)

Oho, sori Haltiamieli, purkaukseni ei mitenkään johtunut siitä että käytit kyseistä sanaa tuossa yllä! Tai korkeintaan alitajuisesti... –Kotivalo (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 18.53 (EET)

Osui ja upposi! ;) – Haltiamieli 11. maaliskuuta 2013 kello 19.09 (EET)

Lohkaisujen ja bändien lomaan kannattaa tietysti muistaa myös, että basso on jousisoitinmiesäänityyppi (ei kitara) ja että vokaalit ovat ääntiöitä (ei lauluosuuksia). Pitäisiköhän houkutella Gálaniitoluodda ottamaan populaarimusiikkiartikkelien kielenhuolto viikon kilpailuksi... --Pitke (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 19.49 (EET) okei --Pitke (keskustelu) 13. maaliskuuta 2013 kello 10.13 (EET)

Noinko? Kielitoimiston sanakirja toteaa bassosta seuraavasti: "1. matalin miesääni; matalaääninen mieslaulaja. Laulaa bassoa. 2. kuoron ja moniäänisen sävellyksen matalin ääni; äänen t. soittimen matala sävelalue, bassoalue. 3. matalaäänisistä soittimista (kontrabassosta, bassokitarasta ym.)." Musiikin asiasanaston ohjeistus taas on: "Matalin miesääni laulumusiikin äänialana. Termiä ei käytetä minkään soittimen nimityksenä." Näillä perustein katsoisin, että kontrabasson tai vastaavan kutsuminen bassoksi on kokolailla yhtä hyvä tai huono valinta kuin bassokitaran. Vokaaleista olen, luonnollisesti, yhtä mieltä. – Haltiamieli 11. maaliskuuta 2013 kello 20.50 (EET)

En malta olla laittamatta muusikkovitsiä, jonka kuulin tänään: Double bass, you say? And you morons let the other one escape? –Kotivalo (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 21.11 (EET)

Ei olisi välttämättä huono idea koettaa koota kaikista tällaisista arkikielisyyksistä ja muotitermeistä sekä niiden suositeltavammista muotoiluvaihtoehdoista jonnekin (omalle sivulleen, ei vain tähän kahvihuonekeskusteluun) julkista listaa (siis jotensakin mallia "bändi -> käytä mieluummin yhtye, mahd. poikkeus popmusiikin vakiintuneet käsitteet poikabändi, tyttöbändi" jne.). Esimerkiksi äsken tuli vastaan urheilutermi kellottaminen (ainakin runsaassa 400 artikkelissa), joka ei vaikuta ihan asiatyylisimmältä mahdolliselta termiltä, mutta urheiluun perehtymättömänä en välttämättä tiedä parasta mahdollista vastinetta. Lista olisi tietysti korkeintaan ohjeellinen ja pohja keskusteluille. Vaan seuraisiko siitä silti vain lillukanvartisia pizza/pitsa-riitoja eikä mitään hyvää? – Haltiamieli 12. maaliskuuta 2013 kello 18.30 (EET)

Mulla on jossain kätkössä jo muutamia valmiiksi listattuina. Tuommoisella tyyliohjesivun liitesivulla voisi tietysti olla jokin mukavan näpsäkkä lyhenne ja kunkin "vastustettavan" termin kohdalla sekä suositeltavat vastineet, poikkeustapaukset, että myös linkki valmiiseen hakuun... Tässä nämä listaamani:

• bisnes = yritys, liiketoimi
• firma = yhtiö, yritys
• tyttö = nainen, nuori nainen (kun puhutaan aikuisista tai aikuisuutta lähestyvistä esim. malleista)
• bändi = yhtye (poikkeuksena ainakin poikabändi, ehkä myös tyttöbändi?)
• biisi = kappale (tarvittaessa musiikkikappale)
• lohkaista sinkku = julkaista single (levyltä)
• tähdittää = olla pääosassa, olla tärkeässä roolissa, esiintyä [[pää]roolissa] --Pitke (keskustelu) 13. maaliskuuta 2013 kello 10.13 (EET)

Pistetäänpä muistiin myös floppi ja floppaaminen (itse sanan lisäksi ilmauksen käytössä kannattanee olla varovainen sikälikin, että floppaus on monesti melko suhteellista). Jos tällaista suuntaviivasivua koettaisi oikeasti tehdä, niin mikähän sen otsikoksi kävisi? – Haltiamieli 14. maaliskuuta 2013 kello 21.19 (EET)

Itse en näe mitään pahaa tai epäsuomalaista sinkun lohkaisemista albumista. Alunperin tämä tarkoitti sinkun julkaisemista albumilla olleesta kappaleesta, josta äkkiä tulikin niin suosittu, että sinkku kannatti lohkaista albumista ja myydä vielä uudelleen erikseen. "Julkaistu single levyltä" on kökkö. Tavallisestihan singlet ovat albumin myynninedistämisjulkaisuja ja nuo lohkaisut ovat tavallaan "yleisön pyynnöstä" levy-yhtiön tuoton maksimoinniksi 0:) --Nedergard (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 22.09 (EET)

Kiinteistölohkaisut

Aluejaoissa lohkominen on tietenkin ihan paikallaan eikä muoto "lohkaistu" nyt ihan täysin pielessä ole. Tosin kuntia ei varsinaisesti lohkota, mutta noiden ilmaisujen korjaaminen ei ole niin kiireellistä, koska ne ovat melkein oikein. --Pxos (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 18.57 (EET)

Lohkominen on kiinteistöoikeuden termi, mutta jos kuntia erotetaan toisistaan, niin kyseessä ei enää ole lohkominen, koska se rajoittuu vain kiinteistöihin. Mutta tuskin niiden kohdalla tuota "lohkaistu" -sanaa juuri on käytettykään.--Urjanhai (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 20.24 (EET)

Lohkaisu onkin itse asiassa ihan hyvä termi, koska se ei ole maanmittaustermi. Kunnista voidaan lohkaista tietty alue tai 1800-luvulla tilasta on voitu erottaa alue esimerkiksi halkomalla, palstatilan erottamisella tai lohkomalla. Jos ei tarkasti tiedetä erottamistapaa eikä sillä edes ole asian kannalta väliä, voidaan kaiketi käyttää "lohkaisua" kuvaamaan kaikkea tuollaista erottelua ja jakamista osiin. --Pxos (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 21.29 (EET)

Ainakin pelloista puhutaan kyllä eritoten peltolohkoina, joten peltoalaa lienee "luvallista" kielessä sitten lohkoa. --Pitke (keskustelu) 13. maaliskuuta 2013 kello 10.13 (EET)

Kuntatasolla lakitermi on on "kuntajaon muuttaminen" tai "kuntajaon eheyttäminen". finlexistä voi näillä termeillä hakea läjäpäin lakeja ja asetuksia.--Nedergard (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 22.12 (EET)

Kausi Euroopassa vai Euroopan kausi ?

Aikakausia tietyillä alueilla kuvaavia artikkeleita on nimetty kolmella tavalla: Neoliittinen Anatolia, Iberian esihistoria tai Jääkausi Itä-Euroopan tasangolla. Etenkin ensimmäiseen rakenteeseen luontevan määritelmälauseen keksiminen on haastavaa. Siis: Neoliittinen Eurooppa, Euroopan neoliittinen kausi vai Neoliittinen kausi Euroopassa ? Tappinen (keskustelu) 13. maaliskuuta 2013 kello 21.00 (EET)

Tuo kolmas eli viimeinen kuvaa parhaiten sitä, että neoliittista kautta elettiin koko maapallolla, mutta tämä artikkeli kertoo siitä Euroopan osalta. –Kotivalo (keskustelu) 13. maaliskuuta 2013 kello 21.51 (EET)

Suomen kielelle ovat ominaisia genetiivirakenteet, muissa on kömpelön käännöksen maku, ja niitä pitäisi käyttää vain pakkotilanteissa ja harkiten. Tilanne on harvoin pakko-. --Käyttäjä:Kielimiliisi 14. maaliskuuta 2013 kello 10.02 (EET)

Genetiivi on luontevin, mutta ei nuo muutkaan täyin vääriä ole. Toisaalta tietosanakirjassa inessiivirakenne puoltaa paikaansa, sillä Hae-ruutuun kirjoitettaessa "neoliittinen kausi" listaisi kaikkien alueiden neoliittiset kaudet (joista on artikkeli...). Toisaalta näitä ei voi vapaasti vääntää: "Esihistoriallinen Iberia" ja "Itä-Euroopan tasangon jääkausi" kuulostavat erikoisilta - varsinkin jälkimäinen josta saa kuvan, että tasangolla olisi ollut aivan oma, erillinen jääkautensa...--Nedergard (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 16.25 (EET)

Syntymänimi/ alkuperäinen nimi

Yllä on käsitelty monia Wikipedian sanastollisia erikoisuuksia. Yksi sellainen on "syntymänimi". Ilmeisesti joissakin maissa lapsi saa nimen jo ennen syntymää (onko niitä kaksi, jos ei tiedetä onko poika vai tyttö?) mutta yleensä kai ei. Riippumatta käytännön yleisyydestä suosisin ilmausta alkuperäinen nimi, joka kattaa eri vaihtoehdot. Kyseessä ei kai ole kirkoista tai uskonnosta riippuva ratkaisu vaan eri maissa on erilaisia lainsäädännöllisiä määräyksiä. Uuden paavin yhteydessä joku halusi palauttaa syntymänimi-sanan, mutta minusta on turha lähteä suurennuslasilla selvittämään millä hetkellä nimi on annettu. Sanaa viljellään varsinkin käännetyissä artikkeleissa. --OITi (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 10.53 (EET)

Paavin suhteen varsinkin, muutenkin kristillislänsimaistaustaisten ihmisten suhteen, ei liene väärin käyttää ristimänimeä? Iivarius (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 11.05 (EET)

Karsastan niin ristimä- kuin syntymänimeäkin. Miksi pitäisi erotella uskonnollinen tausta? Ristimänimessä on lisäksi vähän vanhahtava ja puhekielienomainen sävy. "Alkuperäinen nimi" on asiallinen ja neutraali uskontojen ja nimenannon ajankohdan suhteen. Sitä paitsi ainahan on mahdollista varsinkin esimerkiksi Afrikassa, että joku onkin kääntynyt kristityksi vasta aikuisena, mutta nimi on peräisin kuitenkin varhaislapsuudesta. --Abc10 (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 11.45 (EET)

Alkuperäinen sit taas on anglismi. Niitä ei ilmeisesti karsasteta. Iivarius (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 11.47 (EET)

Millä tavalla anglismi? Anglismihan on nimenomaan "syntymänimi" (birth name). --Abc10 (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 11.59 (EET)

Mikäs tämä Tieteen termipankki on? Kun googlasin hakusanalla "syntymänimi", niin saieltä ainakin löytyi.--Urjanhai (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 12.52 (EET)

Mainio projekti. Näyttäisikin ilmeisesti siltä, että syntymänimi onkin svetisismi ja varsin tarkkaan rajattu: "Määritelmä: sukunimi, jonka ihminen saa heti syntymänsä jälkeen" Vaatinee lisäselvityksiä. (Alkup. nimen anglismiluonne: original title/name) Iivarius (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 13.07 (EET)

Syntymänimen suomeen tulon aikataulusta kertoo varmaan jotakin se, ettei Kielitoimiston sanakirja (2008) tunne sitä ja että tuohon mainittuun Tieteen termipankkiin se on ilmestynyt viime syksynä - mutta siis viittaamassa sukunimeen. En kyllä osaisi käyttää sitä viittaamassa sukunimeenkään. Vanhat hyvät "entinen" tai "alkuperäinen nimi" ja tietyissä tilanteissa "omaa sukua" ovat kaikkein selkeimmät. Teen paljon henkilöartikkeleita, ja niitä olen käyttänyt. --OITi (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 14.08 (EET)

Ja onhan meillä myös "syntyisin", joka on jo aiemmin asettunut ehdokkaaksi "omaa sukua" -sanaparin tilalle. Sitä käytetään yleisesti virallisissa yhteyksissä. --OITi (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 14.20 (EET)

Ristimänimi ymmärtääkseni tarkoittaa vain etunimeä/-iä, joten sikäli se ei näihin tapauksiin likikään aina sovi – ei esimerkiksi tähän paavin tapaukseen. – Haltiamieli 14. maaliskuuta 2013 kello 14.22 (EET)

Syntyjään/syntyään on myös varteenotettava vaihtoehto, ja se löytyy kielioppaistakin. --Savir (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 14.31 (EET)

Kyllä, mutta viittaamaan sukunimeen, kuten syntyisin. --Abc10 (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 15.13 (EET)

Katsoin Nimistöntutkimuksen perusteet -kirjasta tätä ja siellä se on toisaalta henkilöin heti syntymän jälkeen saama nimi. Toisaalta taas afrikkalaisissa nimisysteemeissä puhutaan syntymänimestä eli väliaikaisesta nimestä, joka annetaan syntymähetkellä ja virallisen nimensä lapsi saa myöhemmin. Wikipedia-osumien perusteella syntymänimellä tarkoitetaan täällä henkilön oikeaa nimeä vastakohtana taitelijanimelle tms. Banaalisti siis henkkarissa/passissa oleva nimi. Eli: 1. Sukunimi muuttuu avioliiton takia: alkuperäinen sukunimi on "omaa sukua" ja jos avioliittoja on monia niin ensin "omaa sukua" ja loput "entinen". 2. Sukunimi muutettu virallisesti muusta syystä: "entinen" ("aikaisemmin" myös ok). 3. Kaikki nimet muutettu virallisesti: "aikaisemmin". 4. Henkilöllä on taiteilijanimi, joka ei ole virallinen nimi: "oikea nimi". Virallisista nimenmuutoksista pitäisi toki itse artikkelissakin olla lyhyt maininta sopivassa kohdassa ;) --Nedergard (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 16.15 (EET)

Paaviartikkelissa on ilmeisesti jokin henkien taisto meneillään, kun siihen yritetään saada tungetuksi syntymänimeä. Käynpä vaihtamassa sen. Alkuperänen nimi on kai se jota siinä kuuluu suomeksi käyttää. --Finnisher (keskustelu) 15. maaliskuuta 2013 kello 16.56 (EET)

Tai oikealta nimeltään. Ei kaise paavin oikea nimi mihinkään katoa. -Htm (keskustelu) 16. maaliskuuta 2013 kello 03.23 (EET)

Edellä esittämäni ehdotuksen mukaan "aikaisemmin" (kohta 3). Mielenkiintoista olisi tosin tietää, mikä se nimi passissa oikein on? Eli muuttuuko paavin virallinen nimi ihan oikeasti? Jollei, niin "oikea nimi". --Nedergard (keskustelu) 16. maaliskuuta 2013 kello 19.53 (EET)

Ovaali

Lisätään kartettavien sanojen listaan vielä "ovaali[n muotoinen]". Suomeksi englannin sana oval on 'soikea'. --Abc10 (keskustelu) 20. maaliskuuta 2013 kello 07.55 (EET)

Ja substantiivina siis 'soikio'. Mutta tarkoittaako ovaalinmuotoinen ovaali tai soikea soikio vain kartioleikkausta nimeltä ellipsi vai myös juoksuradan muotoa, siis kahta 180 asteen samansäteistä ympyränkaarta joita yhdistävät yhdensuuntaiset suorat? Kyselee nimimerkki Pitkän matikan unohtanut. –Kotivalo (keskustelu) 20. maaliskuuta 2013 kello 07.59 (EET)

Ovaalia ja soikiota ei juurikaan matematiikassa käytetä termeinä, joten eiköhän ne ole tulkittava yleiskielen sanoiksi ja merkitystä voidaan hakea yleiskielen käytöstä ja sanakirjoista. Kielitoimiston sanakirjan mukaan ovaali on soikio ja soikio on soikea kuvio. Soikea (adj.) on "litistyneen ympyrän muotoinen". Kuvailu lienee ymmärrettävä suuntaa-antavaksi (mitä se litistäminen tarkoittaa? voisiko sen sijaan ympyrää venyttää? saadaanko litistämällä ja venyttämällä samat kuviot?). Ympyrää voi "litistää" monellakin tavalla eikä tuloksena ole välttämättä ellipsi. Ovaali ja soikio ovat siis laajempia käsitteitä kuin ellipsi. Hyväksyisin juoksuratamuodon yhdeksi soikiomuodoksi. Vrt. myös englannin en:Oval joka ei sekään tarkoita nimenomaan ellipsiä, ja etymologisesti tarkoittaakin ihan muuta, nimittäin munan (lat. ovum) muotoa. --Jmk (keskustelu) 20. maaliskuuta 2013 kello 09.50 (EET)

Mutta täytyy muistaa että moottoriurheiluradoista puhuttaessa ovaali on täysin hyväksyttävä termi. Esim. Indianapolis Motor Speedway on ovaalirata, ei "soikiorata". :) -DragonMaster- (keskustelu) 20. maaliskuuta 2013 kello 08.55 (EET)