Kaksoset

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Ihmiskaksoset)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo biologisesta käsitteestä. Muita merkityksiä on sivulla Kaksoset (täsmennyssivu). Elokuvasta Identtiset kaksoset on oma artikkelinsa.

Kaksoset ovat samasta raskaudesta syntyvä jälkeläispari.

Kaksostyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samanmunaiset kaksoset eli identtiset kaksoset eli monotsygoottiset kaksoset syntyvät yhdestä jakautuneesta tsygootista eli hedelmöittyneestä munasolusta ja ovat geeniperimältään täysin samanlaiset eli identtiset.

Identtisiä kaksosia käytetään kaksostutkimuksissa. Toisiinsa kiinnittyneet kaksoset eli niin kutsutut siamilaiset kaksoset ovat aina samanmunaisia.

Erimunaiset kaksoset kehittyvät kahdesta erillisestä, eri siittiöistä hedelmöittyneestä munasolusta ja saattavat siksi olla eri sukupuolta. Erimunaiset kaksoset vastaavat perimältään tavallisia sisaruksia eivätkä muistuta toisiaan normaalia enempää.

Erimunaisilla kaksosilla saattaa joissakin hyvin harvinaisissa tapauksissa olla jopa eri isät, mikäli äiti on paritellut kahden eri uroksen kanssa hyvin lyhyellä aikavälillä. Tällöin kaksi eri urosta on kumpikin hedelmöittänyt yhden munasolun. Erimunaisten kaksosten siittäminen on siis voinut tapahtua eri aikoihin, jopa eri päivinä.

Erittäin harvinaiset puoli-identtiset kaksoset saattaisivat syntyä jakautuneesta munasolusta, jotka hedelmöittyvät tahoillaan eri siittiöistä. Yksi tällainen mahdollinen tapaus on todettu 2006, jolloin toinen kaksosista oli hermafrodiitti, toinen mies.[1]

Ihminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisellä kaksosraskaus on monikkoraskauksista yleisin. Keskimääräinen mahdollisuus kaksosraskauteen on noin 1:85. Lapsettomuushoidot ovat lisänneet monisikiöisiä raskauksia jonkin verran, sillä monesti alkioita kohtuun istutettaessa laitetaan varmuuden vuoksi useampi alkio, jotta edes yksi kiinnittyisi kohdun seinämään.

Niin sanottu Hellinin sääntö kertoo ihmisellä kaksosraskauden todennäköisyydeksi noin 1/85, kolmosraskauden 1/852 ja nelosraskauden 1/853. Aasialaisperäisillä kaksosia esiintyy valkoihoisia harvemmin, afrikkalaisperäisillä useammin.[2] Äidin iän ja synnytysten määrän lisääntyessä kasvaa myös kaksosraskauden esiintyvyys samin kuin niihin liittyvät riskit kuten keskosuus ja sikiökuolemat.[3]

Kaksosraskaus katsotaan lääketieteessä patologiseksi tilaksi. Muun muassa äidin verenpaineen nousu raskauden aikana on monisikiöraskauksissa kohonnut.[3] Koska kohtu alkaa raskauden loppuvaiheessa käydä kaksosille ahtaaksi, monet kaksoset syntyvät ennenaikaisesti ja keskosina.[2] Nykykäsityksen mukaan pitkä lepuuttaminen sairaalassa ei ole yleensä eduksi kaksosraskauksissa. Synnytys sektiolla on pääosin aiheellista vain, mikäli A-sikiö ei ole päätarjonnassa tai jos ilmenee muita sitä vaativia komplikaatioita.[3]

Lapsista ensin syntynyt on A-kaksonen ja toinen B-kaksonen.

Kaksossisaret

Muut eläimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei-identtiset lammaskaksoset.

Hevoset synnyttävät kaksosia hyvin harvoin, noin prosentissa kaikista onnistuneista tiineyksistä. Kaksostiineys rasittaa tammaa voimallisesti ja suurin osa kaksoistiineyksistä keskeytyy spontaanisti. Joissain tapauksissa vain toinen kaksossikiö abortoituu. Kaksostiineyden onnistuessa syntyvät varsat ovat usein heikkoja, ja molempien jäädessä eloon kahden varsan kasvattaminen on huomattava ponnistus tammalle. Tamma saattaa myös torjua toisen tai molemmat kaksoset. Näistä syistä modernissa hevoskasvatuksessa pyritäänkin aina puristamaan kaksostsygootti pois ennen sen kiinnittymistä kohdun limakalvoon.

Lampaat ovat tyypillisesti yksisikiöisiä, mutta jotkin kannat ja rodut tuottavat säännöllisesi ja ongelmitta kaksosia, kolmosia ja jopa nelosia. Esimerkiksi maatiaista suomenlammasta on risteytetty useisiin pidemmälle jalostettuihin rotuihin juuri monikkokaritsojen lisäämiseksi.

Naudoilla kaksosia syntyy noin 2 prosentissa tiineyksistä. Onnistuneesti syntyvät kaksoset eivät ole erityisen heikkoja eikä niitä hyljeksitä tuotantoeläiminä. Lypsylehmät ja runsasmaitoiset emolehmät tuottavat helposti tarpeeksi maitoa kahden vasikan tarpeisiin, tosin emo saattaa torjua toisen vasikan. Eri sukupuolta olevien kaksosten tapauksessa lehmävasikalla on yli 90 prosentin todennäköisyys olla freemartinismista eli sukupuolielimistöltään poikkeavasti kehittynyt ja lisääntymiskyvytön. Sonniveli kehittyy normaalisti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vivienne L. Souter ym.: A case of true hermaphroditism reveals an unusual mechanism of twinning 13.12.2006. Viitattu 3.1.2016. (englanniksi)
  2. a b Sam Brody: ”Tvillinggraviditet”, Obstetrik och gynekologi, s. 241–250. Fjärde omarbetade upplagan. Stockholm: Almqvist & Wiksell Förlag AB, 1977. ISBN 91-20-04480-1.
  3. a b c Monisikiöisyys Duodecim Terveyskirjasto. 24.10.2015. Viitattu 3.1.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaksoset.