Kimeeri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee eliöitä. Arkkitehtonisesta käsitteestä katso kimeeri (arkkitehtuuri).

Kimeeri (josta käytetään myös nimityksiä khimaira, kimaira ja harhama) on eliö, jolla on kaksi tai useampi geneettisesti erilaista solukantaa.[1] Sen solut ovat siis peräisin kahdesta eri tsygootista eli hedelmöittyneestä munasolusta. Kimeerit on nimetty myyttisen Khimaira-olennon mukaan.

Kimeeri syntyy usein varhaiskehityksessä kolmesta tai neljästä vanhemmilta peräisin olevasta solusta. Neljästä solusta peräisin oleva kimeeri syntyy kahden hedelmöittyneen munasolun tai varhaisen alkion fuusioituessa.[2] Kolmesta solusta muodostuva kimeeri syntyy, kun hedelmöittynyt munasolu fuusioituu hedelmöittymättömän munasolun kanssa tai silloin, kun hedelmöittynyt munasolu fuusioituu siemennesteen kanssa.

Kimeeriys voi syntyä elinsiirron tai verensiirron yhteydessä. Luonnollinen kaksoskimeeri syntyy, kun kaksosten verisuonten väliin muodostuu yhdysaukko. Kaksoskimeerien verenkierrot ovat siis yhteydessä toisiinsa ja jopa 95% kimeerin yksilön verestä voi olla peräisin sen kaksoselta. In vitro-hedelmöitys lisää kimeerin jälkeläisen syntymisen mahdollisuutta. Luonnollisia kimeereitä ei aina välttämättä havaita, ellei jälkeläisissä ilmene poikkeavuuksia, kuten ihon värimuutoksia. Kimeerillä voi olla myös osassa soluistaan erilaiset sukupuolikromosomit, mikä tarkoittaa sitä että kyseinen yksilö on geneettisesti osaksi koiras ja osaksi naaras.

Kahden eri lajin soluista tai kudoksista muodostunutta kimeeriä kutsutaan heterologiseksi kimeeriksi.[3] Kimeeri ei kuitenkaan ole sama asia kuin hybridi, joka syntyy kahden eri lajin sukusolun fuusioituessa (esimerkiksi muuli, joka on hevosen ja aasin jälkeläinen). Hybridit muodostuvat siis kahdesta eri lajin sukusolusta, kun taas kimeerin syntymiseen tarvitaan kolme tai neljä sukusolua.

Kimeerit tutkimuksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biologisessa tutkimuksessa käytetään joko luonnollisia tai keinotekoisia kimeereitä. Keinotekoiset kimeerit tuotetaan sekoittamalla soluja kahdesta eri organismista. Luonnollisia kaksoskimeerejä on käytetty esimerkiksi kantasolujen erilaistumispotentiaalin ja kantasolusiirtojen tutkimiseen.[4] Kimeeritutkimusten avulla saadut tulokset eivät vääristy samalla tavoin kuin käytettäessä eristettyjä tai viljeltyjä kantasoluja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. King R. C. & Stansfield, W. D.: A Dictionary of Genetics., s. 63. , 2002.
  2. Lackie J. M. & Dow J. A. T.: The Dictionary of Cell Biology., s. 42. , 1990.
  3. King R. C. & Stansfield, W. D.: A Dictionary of Genetics., s. 182. , 2002.
  4. Pessa-Morikawa, Tiina; Niku, Mikael; Iivanainen, Antti; Ilmonen, Lotta: Limited Contribution of Circulating Cells to the development and Maintenance on Nonhematopoietic Bovine Tissues 2004. Viitattu 17.2.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Streiffer, Robert: Human/Non-Human Chimeras The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.