Suomenlammas

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomenlampaita ja karitsoja
Sarvellinen suomenlammaspässi

Suomenlammas on suomalainen alkuperäinen lammasrotu ja Suomen yleisin lammasrotu. Vuonna 2015 Suomessa on puhdasrotuisia suomenlammasuuhia noin 10 000.[1]

Suomenlampaan varhaiset esivanhemmat saapuivat Suomeen viimeistään 4000 vuotta sitten. Rotu on säilyttänyt runsaasti muinaista geeniaineistoa ja on kehittynyt erillään uudempien lammasrotutulokkaiden vaikutuksesta. Suomenlammas kuuluu alkuperäisrotutukeen oikeutettuihin kotimaisiin lammasrotuhin.[1]

Kooltaan suomenlammas on keskikokoinen. Aikuinen pässi painaa 85–105 kilogrammaa ja uuhi 65–75 kilogrammaa. Väriltään suomenlammas on yleisimmin valkoinen, mutta myös mustaa, ruskeaa ja harmaata tyyppiä esiintyy. Pään ja jalkojen sileät peitinkarvat ovat samanvärisiä kuin villa. Päässä voi esiintyä pieni villainen otsatukka. Villa on pääsääntöisesti keskihienoa. Siinä voi olla jonkin verran peitinkarvoja, mutta ongelmallista ydinvillaa esiintyy vain vähän. Aikuisen lampaan keskimääräinen villantuotos yhdellä kerintäkerralla on noin kolme kilogrammaa.[1]

Monella suomenlammaspässillä ei ole sarvia. Suomenlampaista pyritään jalostamaan sarvettomia, sillä sarvet aiheuttavat pulmia muun muassa lampoloiden ja aitausten rakenteissa. Myös sarvellisia pässejä kasvatetaan yhä.[2] Eräs sarvellinen populaatio on vuonna 2005 Jaalasta löytynyt eriytynyt kanta, jossa on muitakin vanhoja piirteitä.[3]

Suomenlammas on helposti käsiteltävä, eloisa, valpas ja ystävällinen. Sillä on voimakas laumavaisto. Suomenlammas on poikkeuksellisen hedelmällinen. Puolessa tiineyksistä syntyy vähintään kolme karitsaa, ja uuhet voidaan astuttaa jo seitsemän tai kahdeksan kuukauden ikäisinä. Suomenlampaat tiinehtyvät vuodenajasta riippumatta, mikä mahdollistaa ympärivuotisen karitsantuotannon.[1]

Suomenlampaan liha on suhteellisen vähärasvaista, miedon makuista, hienosyistä ja mureaa. Lihan- ja villantuotannon lisäksi suomenlammasta käytetään maisemanhoitotehtävissä, sillä se syö mielellään metsän aluskasvillisuutta, puiden ja pensaiden lehtiä sekä ohuita versoja.[1]

Ensimmäisenä nisäkkäänä kloonattu Dolly-lammas oli suomenlammasperäistä Finnish Dorset -rotua.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Suomenlammas (Finnsheep) Suomen Lammasyhdistys. Viitattu 15.4.2018.
  2. Eija Mansikkamäki: Sarvellinen pässi on vuoden maatiaiseläin Maaseudun Tulevaisuus. 03.03.2015. Viitattu 15.4.2018.
  3. Pasanen, Mervi: Villi ulkonäkö, kiltti luonne Etelä-Suomen sanomat. 3.10.2011. Viitattu 6.10.2011.
  4. Dolly the sheep pioneer to outline the future for stem cell research 4.5.2010. University of Cambridge. Viitattu 15.4.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomenlammas.