Ero sivun ”Aakkoslaji” versioiden välillä

[arvioimaton versio]

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

Inline

Versio 13. kesäkuuta 2011 kello 17.22

Suuraakkonen eli versaali eli majuskeli on muun muassa virkkeen tai erisnimien alussa käytettävä ”iso kirjain”, esimerkiksi A vastakohtana gemenakirjain a:lle.^[1] ^[2]

Kreikkalaisissa, kyrillisissä ja nykyään laajassa mittakaavassa käytetyissä roomalaisissa aakkosissa käytetään isoja kirjaimia pienien vastineidensa ohella. Esimerkiksi arabiassa ei isojen ja pienten kirjainten eroa tunneta.

Versaaleja käytetään moniin tarkoituksiin, muun muassa

virkkeiden, otsikoiden ja erisnimien alkukirjaimina (Matti Möttönen)
kirjainlyhenteissä (HTML)
opasteissa ja mainoskylteissä paremman näkyvyyden vuoksi (TAMPERE)
kunnioituksen osoittamiseen (Pyydän Teitä lähettämään...)
korostuskeinona
- netiketissä kokonaan versaalilla kirjoitettu teksti vastaa huutamista.

Yksinomaan versaalein kirjoitetun tekstin lukeminen on noin 13-20% hitaampaa kuin pienaakkosin kirjoitetun tekstin.^[3]

Lähteet

↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
↑ Korpela, Jukka K.: Pienehkö sivistyssanakirja Jukka K. Korpela. Viitattu 12.5.2007.
↑ Schriver, Karen: Dynamics in Document Design, s. 274. Wiley, 1996. ISBN 0-471-30636-3. en_US

Tämä kirjallisuuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Typografia

Typografit ja kirjainmuotoilijat	Jonathan Barnbrook Saul Bass Ed Benguiat Morris Fuller Benton Neville Brody Frederic Goudy Claude Garamond Eric Gill Tomi Haaparanta Nicolas Jenson Edward Johnston Donald Knuth Rudolf Koch Sami Kortemäki Zuzana Ličko William Morris Stanley Morison Jan Tschichold Carol Twombly Wolfgang Weingart Hermann Zapf Gudrun Zapf-von Hesse
Kirjaintyylit ja -lajit	Anfangi Antiikva Arial Baskerville ITC New Baskerville Calibri Comic Sans Egyptienne Fraktuura Garamond Gill Sans Helvetica Palatino Times Roman Unsiaali Verdana
Merkit	Alduksen lehti ❦ Asteriski * Ät-merkki @ Englannin punta £ Ampersandi & Jokerimerkki Kappaleen merkki ¶ Luetelmamerkki Luettelo matemaattisista merkeistä Plus-miinusmerkki ± Promille ‰ Prosentti % Pykälämerkki § Risti † Ristikkomerkki # Rub el Hizb ۞ Tekijänoikeusmerkki © Tilde ~ Valuuttamerkki ¤ Yläpuolinen indeksointipilkku
Suuntaukset	Amerikan uusi aalto Dekonstruktivismi Postmodernismi Sveitsiläinen tyyli
Muut aiheet	Aakkoslaji CamelCase Glyyfi Goottilaiset kirjaintyypit Kapiteeli Kirjain Kirjaintyyppi Kursiivi Ligatuuri Logo Lorem ipsum Orpo- ja leskirivit Painokirjaimet Sans-serif Serif TrueType Web Open Font Format X-korkeus Yliviivaus Ylleviivaus Ylä- ja alaindeksi

[1] Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.

[2] Korpela, Jukka K.: Pienehkö sivistyssanakirja Jukka K. Korpela. Viitattu 12.5.2007.

[3] Schriver, Karen: Dynamics in Document Design, s. 274. Wiley, 1996. ISBN 0-471-30636-3. en_US

[1]

[2]

[3]

@@ Rivi 29: / Rivi 29: @@
 [[da:Majuskel]]
 [[de:Majuskel]]
+[[en:All caps]]
 [[es:Mayúscula]]
 [[eo:Majusklo]]

Ero sivun ”Aakkoslaji” versioiden välillä

Versio 13. kesäkuuta 2011 kello 17.22

Lähteet

Navigointivalikko

Haku