Ero sivun ”Diktaattori” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
==Diktaattorit nykyaikana== |
==Diktaattorit nykyaikana== |
||
Nykyaikana diktatorisen hallinnon edustajista kuuluisimpia ovat olleet [[Adolf Hitler]] ([[natsi-Saksa]]), [[Saddam Hussein]] ([[Irak]]), [[Benito Mussolini]] ([[Italia]]), [[Francisco Franco]] ([[Espanja]]), [[Mao Zedong]], ([[Kiina]]), [[Kim Il-Sung]] ([[Pohjois-Korea]]), [[Josif Stalin]] ([[Neuvostoliitto]]), [[Muammar Gaddafi]] ([[Libya]]) ja [[Kim Jong-un]] ([[Pohjois-Korea]]). Näihin diktatuureihin liittyi olennaisesti [[henkilöpalvonta (politiikka)|henkilöpalvonnan]] luominen.<ref name="tietosanakirja"/> |
Nykyaikana diktatorisen hallinnon edustajista kuuluisimpia ovat olleet [[Adolf Hitler]] ([[natsi-Saksa]]), [[Saddam Hussein]] ([[Irak]]), [[Benito Mussolini]] ([[Italia]]), [[Francisco Franco]] ([[Espanja]]), [[Mao Zedong]], ([[Kiina]]), [[Kim Il-Sung]] ([[Pohjois-Korea]]), [[Josif Stalin]] ([[Neuvostoliitto]]), [[Muammar Gaddafi]] ([[Libya]]) ja [[Kim Jong-un]] ([[Pohjois-Korea]]). ERNO ERIK Näihin diktatuureihin liittyi olennaisesti [[henkilöpalvonta (politiikka)|henkilöpalvonnan]] luominen.<ref name="tietosanakirja"/> |
||
Diktatuuri on usein ollut [[köyhyys|köyhien]] tai muuten kehityksenalaisten valtioiden hallitusjärjestelmä. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen diktatuureja perustettiinkin eniten [[Latinalainen Amerikka|Latinalaiseen Amerikkaan]] ja [[Afrikka]]an, joille olivat tyypillisiä [[sotilasdiktatuuri]]t.<ref name="tietosanakirja"/> |
Diktatuuri on usein ollut [[köyhyys|köyhien]] tai muuten kehityksenalaisten valtioiden hallitusjärjestelmä. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen diktatuureja perustettiinkin eniten [[Latinalainen Amerikka|Latinalaiseen Amerikkaan]] ja [[Afrikka]]an, joille olivat tyypillisiä [[sotilasdiktatuuri]]t.<ref name="tietosanakirja"/> |
||
Versio 22. elokuuta 2019 kello 09.03
Diktaattori (lat. dictator, sanelija)[1] on henkilö, jolla on valtiossa rajaton hallintavalta usein vallananastuksen perusteella.[2] Diktatuurille on ominaista poliittisen opposition tukahduttaminen sekä sananvapauden ja muiden perinteisten vapauksien rajoittaminen.[3] Alun perin Rooman tasavallassa diktaattori oli konsulien hätätilassa määräajaksi nimittämä virkamies, jolla oli rajoittamaton valta.[4] Tuolloin diktaattori ei merkinnyt hirmuhallitsijaa.[3]
Rooman diktaattori
- Pääartikkeli: Rooman diktaattori
Rooman tasavallassa diktaattori oli viranhaltija, joka valittiin etenkin sotatilanteessa määräajaksi entisten konsulien joukosta. Diktaattori otti hetkellisen vastuun valtakunnasta eikä hänen valtaansa rajoitettu. Yleinen pituus diktaattorin toimikaudelle oli kuusi kuukautta.[3] Esimerkiksi diktaattori Cincinnatusta pidettiin kansalaishyveiden ruumiillistumana.
Diktaattorit nykyaikana
Nykyaikana diktatorisen hallinnon edustajista kuuluisimpia ovat olleet Adolf Hitler (natsi-Saksa), Saddam Hussein (Irak), Benito Mussolini (Italia), Francisco Franco (Espanja), Mao Zedong, (Kiina), Kim Il-Sung (Pohjois-Korea), Josif Stalin (Neuvostoliitto), Muammar Gaddafi (Libya) ja Kim Jong-un (Pohjois-Korea). ERNO ERIK Näihin diktatuureihin liittyi olennaisesti henkilöpalvonnan luominen.[3]
Diktatuuri on usein ollut köyhien tai muuten kehityksenalaisten valtioiden hallitusjärjestelmä. Toisen maailmansodan jälkeen diktatuureja perustettiinkin eniten Latinalaiseen Amerikkaan ja Afrikkaan, joille olivat tyypillisiä sotilasdiktatuurit.[3]
Persoonallisuus ja motivaattorit
Psykologian professori Fred Coolidge arvioi, että monia diktaattoreita ajaa yhdistelmä geeniperäisiä persoonallisuushäiriöitä kuten narsismi, paranoia ja antisosiaalisuus. Piirteet voivat myös auttaa pysymään vallassa, esimerkiksi vainoharhainen François Duvalier, "Papa Doc", vältti ainakin kuusi murhayritystä. [5]
Psykopaattiset piirteet
Psykologian tutkimus on löytänyt erilaisia selityksiä diktaattoreiden mielenlaadulle. Esimerkiksi diktaattoreilla on paljon psykopaattien piirteitä, mutta he eivät näytä yleensä olevan psykopaatteja. [6]
Diktaattorit esimerkiksi valehtelevat toisille ja itselleen. Kun Stalin kutsui jotakuta petturiksi, hän manipuloi myös omaa mieltään. Gaddafi tuntui aidosti uskovan vielä kansannousun alettuakin, että kansa on valmis kuolemaan hänen puolestaan ja oppositio on uhka koko Libyalle. [6]
Oikeat psykopaatit eivät näytä tuntevan mitään. Diktaattorit näyttäisivät tuntevan. Psykologi Scott Atranin tutkimusten mukaan uusnatsi- ja terroristijärjestöjen johtajia ja muita voimaa ihannoivien järjestöjen johtajia näyttää ajavan pikemminkin periaatteellisuus kuin ahneus tai sadismi. [6]
Epärealistinen kupla
Diktaattorit alkavat nähdä maailman epärealistisesti ja yksinkertaistetusti, elävät kuplassa, saattavat kuvitella useimpien kannattavan heitä, eikä ympärillä ole arvostelijoita kuplaa rikkomassa. Tästä syystä heidän käyttäytymisensä muuttuu vuosi vuodelta hullummaksi. He elävät fantasiassa, jossa he ovat sankareita, Saddam Hussein vielä vihollisen lähestyessä Bagdadia, mutta diktaattorit saattavat taistella loppuun asti, vaikka olisi järkevämpää paeta tai neuvotella sopimus ajoissa. [6]
Valta muuttaa ihmistä
Zimbabwen Robert Mugaben kerrotaan olleen nuorempana askeettinen, kohtelias ja tarkasti muita kuunteleva, mutta ehkä valta teki hänestä nykyisenlaisen.[6] Valta saa ihmisen vähitellen huonommaksi kuuntelemaan muita ja taipuvaksi uskomaan saavutuksikseen asioita, jotka johtuivat sattumista.[7]
Stressin puute voi helpottaa moraalittomuutta
Artikkelissaan “How Power Corrupts” tutkijaryhmä arvelee vallan vähentävän stressiä - vaikkapa autoilusta ja asuntolainoista - ja siten kortisolin eritystä. Siksi heillä on kapasiteettia erityisen stressaaviin asioihin kuten moraalittomat teot, ja vähemmän taipumusta katua. Esimerkiksi rutiininomainenkin valehtelu on hyvin stressaavaa. Kun testihenkilöille annettiin iso toimisto ja päällikkyys, he tekivät vaikeita päätöksiä paljon helpommin kuin alaisiksi asetetut ja heillä oli vähemmän kortisolia ja stressipisteitä. [6]
Katso myös
Lähteet
- Diktatuuri. Teoksessa Suomalainen tietosanakirja 1, a–din. Espoo: Weilin + Göös, 1988. ISBN 951-35-4472-9.
Viitteet
- ↑ Sanasto Urantia-säätiö. Viitattu 19.11.2009.
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ a b c d e Suomalainen tietosanakirja 1, 1988.
- ↑ Halmesvirta, Anssi ym.: Historian sanakirja. Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 1997. ISBN 951-20-5089-7.
- ↑ The Dictator: Why do autocrats do strange things?, Helier Cheung, BBC News, 14 May 2012.
- ↑ a b c d e f The Psychology of Dictatorship: Why Gaddafi Clings to Power, Time, May 26, 2011.
- ↑ Could You Become a Dictator?, Stephanie Pappas, Live Science, February 11, 2011.
Kirjallisuutta
- Ambrose, Tom: Hirmuvaltiaita vai valtiomiehiä? Tyranniuden lyhyt historia. (The nature of despotism: From Caligula to Mugabe, the making of tyrants, 2008.) Suomentanut Veli-Pekka Ketola. Helsinki: Multikustannus, 2009. ISBN 978-952-468-204-6.
- Shaw, Karl: Hullut diktaattorit!. (Power mad! A book of deranged dictators, 2004.) Suomentanut Mikko Metsämäki. Helsingissä: Ajatus, 2007. ISBN 978-951-20-7116-6.