Cincinnatus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Cincinnatus kutsutaan auran äärestä diktaattoriksi Alexandre Cabanelin maalauksessa vuodelta 1843.

Lucius Quinctius Cincinnatus oli antiikin roomalainen kansalaiskunnon ja vaatimattomuuden perikuva. Roomalaisen historiankirjoituksen mukaan hän pelasti diktaattorina Rooman voittamalla eekvit vuonna 458 eaa. ja oli uudelleen diktaattorina 439 eaa. Vaikka Cincinnatus on ollut historiallinen henkilö, monet legendat hänen elämästään ovat suuresti liioiteltuja.[1] Hänen mukaansa on nimetty Cincinnati-nimiset kaupungit ainakin Italiassa, Ohiossa ja Iowassa.

Vuonna 1888 ilmestyneen lukemiston sekä vuoden 2004 MS Encarta-tietosanakirjan[2] mukaan Cincinnatuksen aikana kansalaisriidat repivät Roomaa ja kaupunki kävi alinomaan sotia naapureitaan, varsinkin pieniä latinalaiskansoja eekviläisiä ja volskilaisia vastaan. Cincinnatus sai mainetta sekä poliittisesta toiminnastaan että taisteluissa noita ulkoisia vihollisia vastaan. Vuonna 458 eaa. konsuli Minuciuksen johtama roomalainen sotajoukko joutui Algidus-vuorella suureen hätään, kun eekviläiset piirittivät sen. Roomassa pelästyttiin tapahtunutta ja päätettiin nimittää Cincinnatus diktaattoriksi.[3]

Cincinnatus oli pienellä maatilallaan kyntämässä, kun senaatin lähettiläät tulivat ilmoittamaan hänelle nimityksestä. Hän riisui heti työvaatteensa, otti ylleen toogan ja riensi kaupunkiin. Siellä hän kokosi viipymättä sotajoukon ja riensi Algidus-vuorelle.[3]

Heti perille saavuttuaan Cincinnatus hyökkäsi. Piiritetyt roomalaiset elpyivät myös saadusta avusta ja tekivät voimakkaan hyökkäyksen, jolloin vihollinen jäi kahden tulen väliin. Moni surmattiin ja jäljelle jääneet piiritettiin. He rukoilivat nyt nöyrästi Cincinnatukselta armoa. Hän vastasi, ettei tarvitse eekviläisten verta, ja salli heidän lähteä tiehensä. Mutta heidän täytyi ensin antaa pois aseensa ja omaisuutensa ja astua puolialastomina ikeen alitse, joka tehtiin kahdesta pystytetystä keihäästä ja kolmannesta keihäästä, joka oli sidottu niiden päihin. Sellaista pois marssimista pidettiin suurena häpeänä.[3]

Voitetun saaliin jakoi Cincinnatus omille sotamiehilleen, mutta Minuciuksen sotamiehet eivät saaneet mitään. Heille hän sanoi: "Teille ei mitään saalista tule viholliselta, jonka saaliiksi itse olitte vähällä joutua, ja sinä, Minucius, johda alempana päällikkönä legioonia, kunnes osoitat konsulille sopivaa rohkeutta."

Päätettyään sodan onnellisesti Cincinnatus palasi riemusaatossa Roomaan. Sitten hän luopui oma-alotteisesti diktaattorin virasta, vaihtoi toogan työasuun ja palasi maatilalleen jälleen kyntämään. Tällaisella käytöksellä hän kuvasti roomalaista valtiolle uhrautuvan ja vaatimattomuuteen nojautuvan kansalaisen ihannetta.[3]

Taiteessa Cincinnatus kuvataan usein auransa kanssa.


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lucius Quinctius Cincinnatus Encyclopedia Britannica
  2. Encarta: "Cincinnatus, Lucius Quintus". Microsoft Encarta Encyclopedia Standard 2004, Microsoft Corporation, 2003.
  3. a b c d Sjögren, Otto: ”Vanha ja Keski-aika”, Historiallinen lukukirja. WSOY, 1888. Teoksen verkkoversio.