Siirry sisältöön

Narsismi

Wikipediasta
Michelangelo Caravaggio, Narkissos, 1594–1596.
Tieteellinen tutkimus tarkastelee Narkissos-myytin sijasta narsismia ihmisapinoiden kuten simpanssin piirteenä. Kuvassa simpanssi joko ojentaa auttavan kätensä tai vaihtoehtoisesti se vaatii itselleen jotakin. Antamalla se ottaa sen jonkin itselleen.

Narsismi (saks. Narzissmus < kr. Narkissos) tai ilkeä itserakkaus[1] tarkoittaa itserakkautta, itseihailua ja viettienergian kohdistumista omaan itseen. Narsismi on nimitys sille että libidoenergia kohdistuu henkilöön itseensä eikä ympäristön objekteihin. Narsismi on siis Sigmund Freudin ja myöhempien psykoanalyytikoiden mukaan libidoenergian suuntautumiseen liittyvää.

Narsismi on luonteenpiirre, joka tunnistetaan varsinkin pienillä lapsilla. Kypsymisen myötä se tavallisesti väistyy. Narsismi ei ole joko-tai-tyyppinen piirre, vaan toisilla on sitä enemmän ja toisilla sitä on vähemmän. Korkea narsismi on yhteydessä empatian vähäisyyteen. Narsismi on myös yhteydessä ihailuun ja kilvoitteluun. Viettienergian sijasta narsismia voidaan tarkastella myös motivaationa. Silloin narsismi liittyy keskeisesti ihanneminään ja omanarvontunnon säätelyyn.

Sam Vakninin mukaan narsismi on psykopatologian oletusarvo, koska jokainen on pikkulapsena ollut narsisti. Narsismin huonoja puolia ovat esimerkiksi ne, että iän myötä henkilön pitäisi ottaa huomioon myös puolisoaan ja ajatella lastensa parasta. Korostunut narsismipiirre häiritseekin liiallisena itsekkyytenä yksilön suvun jatkamista.

Sanan alkuperä ja käsitteen synty

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sigmund Freud vuonna 1905.

Narsisti-sana juontuu Narkissoksesta, joka on kreikkalaisessa mytologiassa esiintyvä komea nuorukainen. Ennustuksen mukaan Narkissos ei eläisi vanhaksi, jos näkisi oman kuvansa. Näkymättömäksi kirottu Ekho-nymfi lähenteli Narkissosta, mutta Narkissos torjui lähentelyt. Sattumalta metsästysretkellä Narkissos näki kuvansa lähteestä ja rakastui kuvaansa, mutta kuva ei antanut hänelle vastarakkautta. Lopulta nuorukainen nääntyi lähteelle. Häntä etsimään tulleet löysivät lähteen reunalta kauniin kukan, valkonarsissin.[2]

Narsismin käsitteen voidaan sanoa tulleen aluksi psykoanalyysin, sittemmin psykiatrian ja psykologian käsitteistöön Sigmund Freudin kirjoituksesta "Johdatus narsismiin" (1914).[3] Freud mainitsee, että termi ei ole hänen vaan se on lainattu Paul Näckeltä.[4] Varsinaisesti narsistisen persoonallisuustyypin hän kuvasi vuonna 1931,[5] ja sitä pidetään ensimmäisenä narsistisen persoonallisuushäiriön kuvauksena.[6]

Kuvaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Psykoanalyysissa käsite on määritelty eri tavoin: se liittyy joko ihmisen terveisiin ominaisuuksiin tai poikkeavuuksiin. Narsismi terveenä ominaisuutena tarkoittaa mielikuvia ja käsityksiä, joita ihmisellä on itsestään. Yleisimmin käsitteellä tarkoitetaan kuitenkin jonkinasteista häiriötä.[7]

Narsismi on nimitys sille että libidoenergia kohdistuu henkilöön itseensä eikä ympäristön objekteihin. Narsismi on siis Freudin ja myöhempien psykoanalyytikoiden mukaan libidoenergian suuntautumiseen liittyvää. Sam Vaknin on käyttänyt narsistista persoonallisuushäiriötä kuvaillessaan termiä ’narsistinen libido’.[8] Freud on käyttänyt termiä ’ego-libido’, joka on vaihtoehto ’objekti-libidolle’. Freud teoretisoi, että ne ovat toisensa poissulkevia. Libidoenergia voi siis kohdistua joko itseensä tai toisiin, ja libidoenergian suuntautuminen vaakakupeista toiseen on toisesta vaakakupista pois samassa määrin.[9]

Narsismi on luonteenpiirre, joka tunnistetaan varsinkin pienillä lapsilla. Kypsymisen myötä se tavallisesti väistyy. Narsismi ei ole joko-tai-tyyppinen piirre, vaan toisilla on sitä enemmän ja toisilla sitä on vähemmän. Korkea narsismi on yhteydessä empatian vähäisyyteen. Narsismi on myös yhteydessä ihailuun ja kilvoitteluun.[10]

Viettienergian sijasta narsismia voidaan tarkastella myös motivaationa. Silloin narsismi liittyy keskeisesti ihanneminään ja omanarvontunnon säätelyyn.[11]

Narsismi on itsekäs piirre, jonka kanssa itsensä uhraaminen on ristiriidassa. Narsistiset ihmiset voivat auttaa muita ihmisiä, mutta se usein liittyy enemmänkin mielikuviin ja sosiaaliseen statukseen. Narsistisilla ihmisillä prososiaalinen käyttäytyminen voi jäädä vähäiseksi, koska sellaiset ihmiset ovat pyyteellisiä eivätkä pyyteettömiä.[12]

Narsismi kuuluu pimeäksi triadiksi kutsuttuun synkkään persoonallisuuspiirteistöön. Narsismia pidetään kuitenkin moraalisempana piirteenä kuin psykopatiaa ja machiavellismia.[13] Narsistinen johtajuus on kontrasti palvelevalle johtajuudelle ja siihen on viitattu johtajuuden ’pimeänä puolena’.[14]

Narsismi tunnistetaan joillakin simpanssilajin edustajilla. Simpanssi voi siis yksilönä olla narsistinen ja aggressiivinen.[15]

Ilmenemismuotoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seksuaalinen hyväksikäyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Narsismilla on yhtymäpinta seksuaaliseen hyväksikäyttöön, sillä narsistista henkilöä kiinnostavat lähes yksinomaan omat tarpeet ja niiden tyydyttäminen.[16] Itsekeskeisyys on esitetty miespuolisen lapsen seksuaalisen hyväksikäyttäjän ominaisuudeksi tutkimuskirjallisuudessa jo vuonna 1988 ja itsekeskeisyys on silloin yhdistetty narsismi-käsitteeseen.[17]

Patriarkaaliset suhteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehen ja naisen heteroseksuaalisiin suhteisiin narsismi vaikuttaa siten, että egalitaarisen suhteen sijasta narsistinen mies kannattaa patriarkaalista suhdetta. Narsismi aiheuttaa kokemuksia turhautumisesta, vihamielisyyttä tahtoa vastaan rikkovia kohtaan ja niiden ihmisten alistamista joilla on potentiaali sanoa "ei" siihen mitä narsistinen henkilö tahtoo. Narsismi esiintyy siten, että narsistisen henkilön tahto vallitsee toisen henkilön tahdon ylitse.[18][19]

Aggressio ja väkivalta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Narsismi on yhteydessä kohonneeseen aggressioon ja väkivaltaan. Narsistinen ihminen ei tarvitse edes provokaatiota. Narsistisen ihmisen aggressiivisen käyttäytymisen kannalta sillä ei ole merkitystä onko yhteiskunta individualistinen vai kollektivistinen.[20][21]

Älyn korostaminen moraalin sijasta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Narsistinen henkilö pitää usein itseään muita fiksumpana ja älyllisesti ylivertaisena. Moraali ei kuitenkaan ole narsistiselle henkilölle jostain syystä ylpeilyn aihe ja narsistinen henkilö harvoin pyrkii loistamaan moraalillaan.[22]

Polarisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurempi vihamielisyys poliittisesti erimielisiä kohtaan ennustaa vahvempaa narsismia, samoin suurempi ystävällisyys samanmielisiä kohtaan.[23]

Patologinen narsismi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Narsismi voi olla myös patologista jolloin kyseessä on joko narsistinen persoonallisuushäiriö tai muihin persoonallisuuspatologioihin (B-klusterin persoonallisuushäiriöt sekä virallisen tautiluokituksen ulkopuolinen psykopatia/sosiopatia) liittyvät narsistiset piirteet. Nämä narsistisrakenteiset tai narsistista kärjistymää sisältävät persoonallisuuspatologiat ovat yhteydessä rikollisuuteen. Sam Vakninin mukaan narsismi on psykopatologian oletusarvo, koska jokainen on pikkulapsena ollut narsisti.[24]

Narsistinen persoonallisuushäiriö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Narsistinen persoonallisuushäiriö

Psykiatriassa narsistinen persoonallisuushäiriö on persoonallisuushäiriöihin kuuluva mielenterveyden häiriö. Se hyväksyttiin psykiatriseen diagnostiseen DSM-IV-järjestelmään vuonna 1980.[25] Se kuuluu dramaattisten ja emotionaalisten persoonallisuushäiriöiden B-klusteriin ja sitä on kutsuttu myös minävaurioksi, sillä häiriö keskittyy yksilön minäkäsityksen ympärille. Narsisti käyttää muita ihmisiä peileinä, jotka todistavat narsistille kuvan hänen erinomaisuudestaan.

Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö, psykopatia ja sosiopatia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkelit: Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö, Psykopatia ja Sosiopatia

Dramaattisten ja emotionaalisten persoonallisuushäiriöiden B-klusteriin kuuluvaan epäsosiaaliseen persoonallisuushäiriöön luettava psykopaatti [=primääripsykopaatti] (ja sosiopaatti [=sekundääripsykopaatti]) on aina[26][27] narsistinen jakaessaan piirteitä narsistisesta persoonallisuushäiriöstä.[28] Jari Sinkkosen mukaan psykopatia asettuu diagnoosikartalla narsistisen persoonallisuushäiriön ja epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön välimaastoon.[29]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Vaknin, Sam. 2003. Ilkeä itserakkaus. Narsismin kuva.
  2. ↑ Sirnes, Tollak B.: Naamiona terve mieli. (Raimo Mäkelän kirjan esittely.) Narsistien uhrien tuki. Arkistoitu 24.2.2018. Viitattu 23.02.2018.
  3. ↑ Freud, Sigmund: Johdatus narsismiin ja muita esseitä, s. 31. (Suomentanut Mirja Rutanen) Helsinki: Love Kirjat, 1993.
  4. ↑ Wollschläger, Hans: »Die sogenannte Spaltung des menschlichen Innern, ein Bild der Menschheitsspaltung überhaupt« : Materialien zu einer Charakteranalyse Karl Mays Karl-May-Gesellschaft. Viitattu 12.7.2020. (saksaksi)
  5. ↑ Freud, Sigmund: Über lididinöse Typen. Gesammelte Werke XIV, s. 507–513.
  6. ↑ Narsismi ja muut persoonallisuushäiriöt Narsistienuhrit.info. Arkistoitu 14.7.2012. Viitattu 23.02.2018.
  7. ↑ Myllärniemi, Jorma: Häpeä. jotte.info. 2009. Arkistoitu 21.3.2019. Viitattu 23.02.2018.
  8. ↑ How Narcissist LOVES YOU To ( YOUR) DEATH! | Vaknin Talks vaknin-talks.com.
  9. ↑ ego libido. Oxford Reference. https://www.oxfordreference.com/view/10.1093/oi/authority.20110803095744112.
  10. ↑ Burgmer, Pascal; Weiss, Alexa; Ohmann, Katharina: I don’t feel ya: How narcissism shapes empathy. Self and Identity, February 17, 2021, 20. vsk, nro 2, s. 199–215. doi:10.1080/15298868.2019.1645730 Artikkelin verkkoversio.
  11. ↑ Meissner, W. W. (2008). Narcissism as Motive. The Psychoanalytic Quarterly, 77(3), 755–798. https://doi.org/10.1002/j.2167-4086.2008.tb00359.x
  12. ↑ Harris, Maggie W.; Byrne, Kaileigh A.; Liu, Yizhou; Anaraky, Reza Ghaiumy: The cost of giving: Examining the relationship between narcissistic, self-sacrificing, and empathetic traits on effortful versus effortless prosocial behavior. Journal of Research in Personality, February 1, 2023, 102. vsk, s. 104320. doi:10.1016/j.jrp.2022.104320 Artikkelin verkkoversio.
  13. ↑ Zuo, Shijiang; Wang, Fang; Xu, Yan; Wang, Fengxiang; Zhao, Xinting: The fragile but bright facet in the Dark Gem: Narcissism positively predicts personal morality when individual's self-esteem is at low level. Personality and Individual Differences, July 1, 2016, 97. vsk, s. 272–276. doi:10.1016/j.paid.2016.03.076 Artikkelin verkkoversio.
  14. ↑ Ehrich, L. C., Ehrich, J. F. & Knight, J. (2012). Narcissistic and service-oriented leadership: Contrasting perspectives. Leading and Managing, 18 (2), 34-45.
  15. ↑ Henry R. Hermann. Dominance and Aggression in Humans and Other Animals, 2017. Chimpanzees and Bonobos.
  16. ↑ S.J, James Martin: The ‘Grandiose Narcissist’ and the Sexual Abuse Crisis americamagazine.org. November 13, 2011.
  17. ↑ Gilgun, Jane F.: Self-centeredness and the adult male perpetrator of child sexual abuse. Contemporary Family Therapy, December 1, 1988, 10. vsk, nro 4, s. 216–234. doi:10.1007/BF00891614 Artikkelin verkkoversio.
  18. ↑ Narcissistic heterosexual men target their hostility primarily at heterosexual women, the objects of their desires, study finds sciencedaily.com.
  19. ↑ Keiller SW. Male narcissism and attitudes toward heterosexual women and men, lesbian women and gay men: hostility toward heterosexual women most of all. Sex Roles, 2010; DOI: 10.1007/s11199-010-9837-8
  20. ↑ The link between narcissism and aggression. APA Journals Article Spotlight. 19. heinäkuuta 2021. https://www.apa.org/pubs/highlights/spotlight/issue-216
  21. ↑ Kjærvik, S. L., & Bushman, B. J. (2021). The link between narcissism and aggression: A meta-analytic review. Psychological Bulletin, 147(5), 477–503. https://doi.org/10.1037/bul0000323
  22. ↑ Campbell, W. K. , Rudich, E. A. , & Sedikides, C. (2002). Narcissism, self‐esteem, and the positivity of self‐views: Two portraits of self‐love. Personality and Social Psychology Bulletin, 28, 358–368.
  23. ↑ James Tilley & Sara Hobolt: Narcissism and Affective Polarization. Political Behavior, 2.8.2024. Artikkelin verkkoversio.
  24. ↑ Vaknin, S. (2008, November 18). Narcissism The Psychopathological Default, HealthyPlace. Retrieved on 2024, May 24 from https://www.healthyplace.com/personality-disorders/malignant-self-love/narcissism-the-psychopathological-default
  25. ↑ Schulman, Gustav: Narsismin yleisyys ja sen päällekkäisyys muihin persoonallisuushäiriöihin verrattuna 18.3.2005. Narsistien uhrien tuki. Arkistoitu 19.12.2013. Viitattu 3.6.2009.
  26. ↑ Tunnista psykopaatti: 7 merkkiä, jotka paljastavat synkän sielun iltalehti.fi.
  27. ↑ What’s the Difference Between a Psychopath and a Sociopath? And How Do Both Differ from Narcissists? | Britannica britannica.com.
  28. ↑ Huchzermeier, Christian; Geiger, Friedemann; Bruss, Emelie; Godt, Nils; Köhler, Denis; Hinrichs, Günter; Aldenhoff, Josef B.: The relationship between DSM-IV cluster B personality disorders and psychopathy according to Hare's criteria: clarification and resolution of previous contradictions. Behavioral Sciences & the Law, November 15, 2007, 25. vsk, nro 6, s. 901–911. PubMed:17323344 doi:10.1002/bsl.722 Artikkelin verkkoversio.
  29. ↑ Duodecim-kanava, kirjan Psykopatian monet kasvot mainospuhe: https://m.youtube.com/watch?v=flT9uUsB_0Y

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Narsismi&oldid=23679677”