Siirry sisältöön

Pimeä triadi

Wikipediasta
Pimeä triadi kuvitettuna

Pimeä triadi (myös "pimeä kolminaisuus" tai "synkkä kolmikko") on synkkiä persoonallisuuden piirteitä, narsismia, psykopatiaa ja machiavellismia kuvaava nimitys.[1][2] Psykopatiassa korostuu tunnekylmyys, narsismissa ylimielisyys ja manipulointi ja machiavellismissä laskelmointi oman edun saavuttamiseksi sekä ihmisillä "pelaaminen".[3] Pimeä triadi liittyy teoreettisesti muita ihmisiä hyväksikäyttävään (eksploitatiiviseen) käyttäytymiseen[4].

Pimeä triadi on persoonallisuuspsykologinen teoria, jonka Delroy L. Paulhus ja Kevin M. Williams julkaisivat ensimmäisen kerran vuonna 2002.[5][6]

Paulhus ja Williams totesivat, että machiavellismi, subkliininen narsismi ja subkliininen psykopatia ovat keskenään kohtalaisesti yhteydessä, mutta eivät sama ilmiö. Niitä yhdistää alhainen sovinnollisuus, mutta ne eroavat muilta persoonallisuuspiirteiltään: psykopatiaan liittyy matala neuroottisuus, machiavellismiin ja psykopatiaan matala tunnollisuus, ja narsismiin lievä yhteys kognitiiviseen kyvykkyyteen. Kokonaisuutena piirteet ovat osittain päällekkäisiä mutta erillisiä.[6]

Perinteisesti pimeän triadin persoonallisuustyyppejä on tutkittu erillisinä, mutta vuonna 2010 psykologit Peter Jonason ja Gregory Webster laativat kahdentoista kohdan "Dirty Dozen" -testin pimeän triadin piirteiden mittaamiseksi.[7] Pimeän triadin kunkin piirteen osuus ihmisen persoonallisuudessa voidaan hahmottaa janalla, jossa johonkin kohtaan sijoittuu jokainen ihminen siten, että harvoissa näitä piirteitä ei esiinny lainkaan ja harvoissa piirteiden asema on hallitseva. Piirteet voivat korostua myös toisistaan erillisinä, joten on mahdollista olla esimerkiksi huomattavan narsistinen ja machiavellistinen vailla psykopaatin piirteitä.

Pimeästä triadista on tullut laajasti tutkittu aihe. Liverpoolin yliopistossa aihetta tutkinut tohtori Minna Lyons käsitteli ilmiötä kirjassaan The Dark Triad of Personality: Narcissism, Machiavellianism, and Psychopathy in Everyday Life. Hänen mukaansa ihmiset, joissa pimeään triadiin kuuluvat persoonallisuuden piirteet ovat hallitsevia, ovat "kylmäsydämisiä hyväksikäyttäjiä".[1]

Yksilö vs. ryhmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pimeä triadi -piirteet ovat yksilölle edullisia mutta ryhmän kannalta haitallisia. Yksilön menestys voi siis tapahtua ryhmän kustannuksella.[8] Yhdysvaltalaisessa The Atlantic -lehdessä julkaistussa jutussa pimeää triadia edustavia yksilöitä on nimitetty ’sosiopaateiksi keskuudessamme’.[9] Yksi esitetty arvio pimeää triadia edustavien väestöosuudeksi on yksi 14:stä henkilöstä eli noin 7,14 prosenttia (N = 36 788).[10]

Aivojen neurobiologiset erot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaalisten aivojen hypoteesin mukaan ihmisaivojen koon kasvu on ihmisen evoluutiossa liittynyt sosiaaliseen tiedonkäsittelyyn.[11][12] Vuonna 2024 pimeän kolminaisuuden on aivokuvantamisella todettu liittyvän alentuneisiin aivojen harmaan aineen volyymeihin tunteiden säätelyn ja palkitsemisjärjestelmän alueilla. Sosiaalisten aivojen neuroanatominen poikkeavuus viittaa neurobiologiseen pohjaan.[13] Dark triad -tyypeillä on lyhyen tähtäimen nykyisyysorientaatio[14] ja he ovat herkkiä palkinnoille[15]. Dark triad -piirteet ovat osittain perinnöllisiä[16]. Vuonna 2025 tutkimus on vahvistanut aikaisempia tutkimustuloksia siitä, että dark triad -piirteet ovat miessukupuolella selvästi korostuneempia kuin naissukupuolella.[17]

Uralla eteneminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Psykologi Oliver James katsoi kirjassaan Office Politics, että pimeän triadin piirteet voivat edistää ihmisen uralla etenemistä. Myös kulutuskäyttäytymisen tutkija Patrick Fagan on arvioinut, että pimeän triadin piirteet voivat saada ihmisen etenemään urallaan; narsismi voi ilmetä voimakkaana johtajuuden tavoitteluna, psykopatia saavutuksiin keskittymisenä piittaamatta niiden tavoittelun vaikutuksista muihin ja machiavellismi erityisenä kykynä luoda itsestään myönteinen kuva.[7] Psykopatia on kuitenkin tunnistettu myös vahvaksi rikollisuutta ennustavaksi tekijäksi.[18]

Epävakaa minäkäsitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

On tutkittu, että pimeän triadin piirteet liittyvät epävakaaseen minäkäsitykseen. Erityisesti sekundaarinen psykopatia ja haavoittuva narsismi ennustavat heikompaa ja epäselvempää minäkäsitystä, kun taas grandioottisen narsismin johtajuus/auktoriteetti-ulottuvuus liittyy vahvempaan minän tunteeseen.[19][20]

Pimeän kolminaisuuden piirteiden minäkäsityksistä on eniten tutkittu narsistien minäkäsitystä. Esimerkiksi Otto Kernbergin teorian mukaan narsismi liittyy minäkäsityksen epäselvyyteen ja vaihtelevuuteen. Narsistisilla yksilöillä on ohimeneviä, liioiteltuja ja hauraita minäkuvia, jotka ovat riippuvaisia sosiaalisesta vahvistuksesta. Narsisti kompensoi minäkuvaansa ihmissuhteissaan ja manipuloi sosiaalista ympäristöään rakentaakseen grandioottisen minän.[19]

Yksi psykopaattisen persoonallisuuden piirre taas on epävakaa minäkäsitys, joka juontuu muovautuvasta, keskeneräisestä ja epävakaasta minän tunteesta. Machiavellistiset henkilöt eivät puolestaan ole sitoutuneita johdonmukaisen minäkuvan ylläpitämiseen samalla tavoin kuin vähemmän machiavellistiset henkilöt. Machiavellistit saavat myös korkeampia pistemääriä identiteetin diffuusiota mitattaessa. Identiteetin häiriintyneisyys on yhdistetty myös seksuaalisten suhteiden suosimiseen romanttisten suhteiden sijaan.[19]

Epäselvä ja epävakaa minäkäsitys saattaa sopia pimeän triadin piirteitä omaaville, sillä se auttaa yksilöä mukautumaan tilanteisiin ja olemaan joustava tarvittavien taktiikoiden käytössä. Voimakas ulkoinen suuntautuneisuus saa heidät käyttämään vain vähän aikaa sisäisen maailmansa pohtimiseen ja ohjaa keskittymään sen sijaan vahvasti ulkoiseen maailmaan ja siihen, mitä he voivat saada muilta.[19]

Uhriuden signaloiminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

On tutkittu, että pimeän triadin piirteiden ja uhriuden signaloimisen välillä on yhteys. Uhriutuminen on kannattava manipulointikeino, sillä uhriutta ja hyveellisyyttä korostamalla voi hankkia etuja, kuten saada muilta resursseja ilman vastavuoroisuutta. Tutkijat määrittelivät uhrisignaloinnin 'julkiseksi ja tietoiseksi omien puutteiden, kärsimyksen, sorron tai henkilökohtaisten rajoitteiden ilmaisuksi’. Lisäksi he tarkastelivat hyvesignalointia, joka määriteltiin ‘symbolisiksi osoituksiksi, joiden perusteella havainnoijat voivat tehdä myönteisiä päätelmiä signaalin lähettäjän moraalisesta luonteesta’. Sekä uhriuden että hyveellisyyden signaloiminen maksimoi yksilön kyvyn saada resursseja muilta, sillä ihmiset tuntevat eniten myötätuntoa sellaista uhria kohtaan, joka on samalla hyvä ihminen. Erityisesti amoraalinen manipulointi ja narsismi ennustavat tällaista käyttäytymistä. Hyveellisen uhriuden signaloiminen liittyi myös valmiuteen eettisesti kyseenalaiseen toimintaan, kuten valehteluun, väärennösten ostamiseen ja vahinkojen liioitteluun.[21][22][23][24]

Kognitiivisen empatian käyttö manipulointiin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Narsismi on positiivisesti yhteydessä kognitiiviseen empatiaan, mikä mahdollistaa toisten tunteiden ja ajatusten ymmärtämisen ja tämän tiedon hyödyntämisen manipuloinnissa. Sen sijaan machiavellismi ja psykopatia ovat negatiivisesti yhteydessä kognitiiviseen empatiaan, mikä viittaa siihen, että näihin piirteisiin liittyvä manipulointi tapahtuu useammin ilman empatiaa, esimerkiksi viettelyn tai uhkailun kautta. Psykopatialla havaittiin voimakkain negatiivinen yhteys kognitiiviseen empatiaan, mikä kertoo siitä, että empaattisiin strategioihin turvaudutaan kaikkein vähiten.[25][26]

Kovat ja pehmeät manipulointitaktiikat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Psykopatia ja machiavellismi ovat vahvemmin yhteydessä kovien manipulaatiotaktiikoiden käyttöön, kun taas narsismi liittyy erityisesti pehmeisiin manipulaatiokeinoihin. Miehet käyttävät kovia taktiikoita todennäköisemmin kuin naiset, ja voimakkaat pimeän kolminaisuuden piirteet miehillä lisäävät tätä taipumusta. Pehmeissä taktiikoissa, kuten hurmaamisessa, yhteistyössä ja huumorin käytössä, sukupuolierot ovat vähäisempiä, ja niiden käyttö on selkeimmin yhteydessä narsismiin.[25][27]

Teorian analyysiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pimeistä persoonallisuuden piirteistä on pelkistetty D-tekijä. Se on muotoiltu seuraavasti: "Yksilöllisen hyödyn maksimoimiseksi ottamatta huomioon, hyväksyen tai pahantahtoisesti aiheuttaen haittaa toisille, ja sitä tukevat uskomukset jotka toimivat oikeutuksina."[28] Koholla olevat D-tekijän tasot ilmenevät taipumuksena sosiaalisesti ja eettisesti kyseenalaisiin ajatuksiin ja käyttäytymiseen, kuten aggressioon, kiusaamiseen, vilppiin, rikollisuuteen, varastamiseen, vandalismiin, väkivaltaan ja moniin muihin. D-tekijää on kuvailtu myös häikäilemättömäksi oman edun tavoitteluksi.[29]

Vastaavuus muissa testeissä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Big Five -persoonallisuustestissä pimeää triadia vastaa parhaiten alhainen sovinnollisuus.[30] HEXACO-testissä parhaiten pimeää triadia vastaa voimakas negatiivinen korrelaatio rehellisyys-nöyryys -faktorissa. Se mittaa vilpittömyyttä, reiluutta, ahneuden välttämistä ja vaatimattomuutta.[4] D-tekijän kautta tällaista persoonallisuutta on kuvailtu antagonistiseksi psykopatologiaksi.[31]

Implikaatioita yhteisön kannalta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtymäkohtia bonoboihin ja simpansseihin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kädellisten tutkijan Frans de Waalin tutkimuksiin viitaten on myös pohdittu sitä, että pimeät ja valoisat piirteet esiintyvät myös ihmisen sukulaislajeilla simpanssilla ja bonobolla. Tutkijat huomauttavat silti, että pimeää triadia edustava simpanssi voi olla huolehtivainen ja valon triadia edustava bonobo aggressiivinen.[32] Simpanssi ja bonobo lajiutuivat noin 1–1,5 miljoonaa vuotta sitten.[33] Simpanssi ja bonobo ovat voineet kehittyä eri suuntiin koska Kongojoki pitää lajit erillään.[34]

Simpanssin ja bonobon käyttäytymisero on simpanssin kilpailu- ja bonobon yhteistyötaipumus. Ihmisen käyttäytyminen noudattaa näistä kahdesta bonobon pyyteetöntä mallia joka on mahdollistanut suuren mittakaavan yhteistyön.[35] Toisaalta, voittaja vie kaiken -lajien urheilijoilla dark triad -piirteet liittyvät hyperkilpailullisuuteen ja itsensä kehittämiseen. Dark triad -piirteet ennustavatkin parempaa menestystä kilpaurheilussa.[36]

Raiskaajan profiili

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dark triad -piirteitä on pohdittu myös luonneprofiilina joka sopii raiskaajalle. Pohdintaan sisältyy se, että ihmislaji voi periaatteessa lisääntyä myös naisten raiskausten kautta.[37] Dark triad on yhteydessä vastentahtoiseen seksuaalikäyttäymiseen ja kumppanin varastamiseen toiselta.[38] Naissukupuolella dark triad voi toimia suojaavana tekijänä uhriksi joutumiselle.[39]

Pimeän triadin variaatioita ja vastakohtia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pimeä tetradi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusimpien tutkimuksien mukaan myös sadismia voidaan mitata psykometrisesti, jolloin pimeitä piirteitä olisikin neljä.[40] Sadismi viittaa taipumukseen saada mielihyvää joko fyysisen, emotionaalisen tai sosiaalisen kivun tuottamisesta toisille. Siinä missä pimeän kolminaisuuden piirteet painottuvat itsekkyyteen ja hyväksikäyttöön, sadismi tuo mukaan aktiivisen nautinnon toisten kärsimyksestä.[41]

Pimeän tetradin piirteet voidaan sijoittaa persoonallisuuspiirteiden kenttään rehellisyys-, nöyryys-, sovinnollisuus-, tunnollisuus- ja emotionaalisuusulottuvuuksien negatiivisille ääripäille.[42]

Haavoittuva pimeä triadi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haavoittuva pimeä triadi (Vulnerable Dark Triad) koostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä ja samankaltaisesta konstruktiosta: haavoittuvasta narsismista, sekundaarisesta psykopatiasta ja epävakaan persoonallisuuden piirteistä. Haavoittuvan pimeän triadin ydinpiirre on emotionaalinen epävakaus ja vaikeudet tunteiden säätelyssä sekä impulsiivinen käyttäytyminen ovat vahvasti yhteydessä siihen.[43] Vaikka haavoittuvan pimeän triadin piirteet liittyvät negatiiviseen emotionaalisuuteen ja antagonistisiin ihmissuhdetyyleihin, ne ovat myös yhteydessä introversioon ja estottomuuteen.[44]

Pimeän triadin vastakohta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2019 tutkija Scott Kaufmann esitti hypoteesin "valon kolminaisuudesta" eli kolmesta luonteenpiirteestä, joiden korostuminen ihmisen persoonallisuudessa johtaisi yleisesti hyvinä pidettyihin toimintamalleihin.[1] Pimeä triadi liittyy filosofeja askarruttaneeseen ihmisluontoa koskevaan kysymykseen siitä onko ihminen hyvä vai paha. Pimeä triadi ja valon triadi muodostavat kaksi ihmislajin alatyyppiä ja näistä pimeän triadin alatyyppi on tutkituissa aineistoissa harvinaisempi. Ihmislajissa vallitseva alatyyppi on siis pikemminkin hyvä.[32]

  1. 1 2 3 Tuukka Tervonen, Pimeä kolminaisuus tekee ihmisestä kylmäsydämisen hyväksikäyttäjän – ja se vaikuttaa meihin kaikkiin Helsingin Sanomat 20.7.2020, viitattu 10.5.2023
  2. Delroy L Paulhus, Kevin M Williams: The Dark Triad of personality: Narcissism, Machiavellianism, and psychopathy. Journal of Research in Personality, 1.12.2002, 36. vsk, nro 6, s. 556–563. doi:10.1016/S0092-6566(02)00505-6 ISSN 0092-6566 Artikkelin verkkoversio.
  3. Tulikukka de Fresnes, 180 astetta: Kuka on paha? Lääketiede ei tunnista pahuutta, mutta psykopatian merkit voivat näkyä aivoissa jo lapsena Yle 12.5.2018, viitattu 10.5.2023
  4. 1 2 Aghababaei, N.; Mohammadtabar, S.; Saffarinia, M.: Dirty Dozen vs. the H factor: Comparison of the Dark Triad and Honesty–Humility in prosociality, religiosity, and happiness. Personality and Individual Differences, 2014, 67. vsk, s. 6–10. doi:10.1016/j.paid.2014.03.026
  5. Dark Triad | Psychology Today United Kingdom www.psychologytoday.com. Viitattu 13.12.2025. (englanniksi)
  6. 1 2 Delroy L Paulhus, Kevin M Williams: The Dark Triad of personality: Narcissism, Machiavellianism, and psychopathy. Journal of Research in Personality, 1.12.2002, 36. vsk, nro 6, s. 556–563. doi:10.1016/S0092-6566(02)00505-6 ISSN 0092-6566 Artikkelin verkkoversio.
  7. 1 2 Understanding the Dark Triad MindTools, viitattu 10.5.2023
  8. https://hbr.org/2015/11/why-bad-guys-win-at-work
  9. https://www.theatlantic.com/ideas/archive/2023/10/dark-triads-toxic-personalities/675683/
  10. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S019188692030310X
  11. https://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/sosiaaliset-aivot/
  12. Adolphs, R. (2009). The social brain: neural basis of social knowledge. Annu. Rev. Psychol. 60, 693–716. doi: 10.1146/annurev.psych.60.110707.163514 / https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/18771388/
  13. https://www.frontiersin.org/journals/psychology/articles/10.3389/fpsyg.2023.1326946/full#ref1
  14. Birkás, B., & Csathó, Á. (2015). Size the day: The time perspectives of the Dark Triad. Personality and Individual Differences, 86, 318–320. https://doi.org/10.1016/j.paid.2015.06.035kas
  15. Jonason, P. K., & Jackson, C. J. (2016). The Dark Triad traits through the lens of Reinforcement Sensitivity Theory. Personality and Individual Differences, 90, 273–277. https://doi.org/10.1016/j.paid.2015.11.023
  16. Vernon, P. A., Villani, V. C., Vickers, L. C., & Harris, J. A. (2008). A behavioral genetic investigation of the Dark Triad and the Big 5. Personality and Individual Differences, 44, 445–452. https://doi.org/10.1016/j.paid.2007.09.007
  17. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC11754945/
  18. Yeungjeom Lee, Jihoon Kim, Psychopathic traits and different types of criminal behavior: An assessment of direct effects and mediating processes. Journal of Criminal Justice 05/06 2022, viitattu 10.5.2023.
  19. 1 2 3 4 Stephen M. Doerfler, Maryam Tajmirriyahi, William Ickes, Peter K. Jonason: The self-concepts of people with Dark Triad traits tend to be weaker, less clearly defined, and more state-related. Personality and Individual Differences, 1.10.2021, 180. vsk, s. 110977. doi:10.1016/j.paid.2021.110977 ISSN 0191-8869 Artikkelin verkkoversio.
  20. Why Poor Sense of Self Underlies Dark Triad Traits | Psychology Today www.psychologytoday.com. Viitattu 13.12.2025. (englanniksi)
  21. Ekin Ok, Yi Qian, Brendan Strejcek, Karl Aquino: Signaling virtuous victimhood as indicators of Dark Triad personalities. Journal of Personality and Social Psychology, 2021-06, 120. vsk, nro 6, s. 1634–1661. PubMed:32614222 doi:10.1037/pspp0000329 ISSN 1939-1315 Artikkelin verkkoversio.
  22. Timothy C. Bates, Ciara Grant, Leila Hobbs, Claire Johnston, Shahrzad Moghaddam, Kate Sinclair: Virtuous victimhood as a Dark Triad resource transfer strategy. Personality and Individual Differences, 1.2.2025, 234. vsk, s. 112964. doi:10.1016/j.paid.2024.112964 ISSN 0191-8869 Artikkelin verkkoversio.
  23. "Dark" Personalities Are More Likely to Signal Victimhood | Psychology Today www.psychologytoday.com. Viitattu 13.12.2025. (englanniksi)
  24. Psykologia | Aikuiset ilmaisevat tunteitaan kuin lapset, ja siksi uhriutumisesta tuli muotia Helsingin Sanomat. 27.11.2025. Viitattu 13.12.2025.
  25. 1 2 Kivinen, Joel: [https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/867316/ON_Kivinen.pdf?sequence=2&isAllowed=y Persoonallisuushäiriöt ja manipulaatiotaktiikoiden tunnistaminen] 9/2024. Poliisi (AMK). Viitattu 13.12.2025.
  26. Mirko Duradoni, Mustafa Can Gursesli, Maria Fiorenza, Alessia Donati, Andrea Guazzini: Cognitive Empathy and the Dark Triad: A Literature Review. European Journal of Investigation in Health, Psychology and Education, 13.11.2023, 13. vsk, nro 11, s. 2642–2680. PubMed:37998074 doi:10.3390/ejihpe13110184 ISSN 2254-9625 Artikkelin verkkoversio.
  27. Peter K. Jonason, Sarah Slomski, Jamie Partyka: The Dark Triad at work: How toxic employees get their way. Personality and Individual Differences, 1.2.2012, 52. vsk, nro 3, s. 449–453. doi:10.1016/j.paid.2011.11.008 ISSN 0191-8869 Artikkelin verkkoversio.
  28. Suomennos määritelmästä: "– –maximize one's individual utility — disregarding, accepting, or malevolently provoking disutility for others —, accompanied by beliefs that serve as justifications."
  29. https://www.darkfactor.org/
  30. Jakobwitz, Sharon; Egan, Vincent: The dark triad and normal personality traits. Personality and Individual Differences, January 2006, 40. vsk, nro 2, s. 331–339. Amsterdam, Netherlands: Elsevier. doi:10.1016/j.paid.2005.07.006
  31. Scholz, D. D., Hilbig, B. E., Thielmann, I., Moshagen, M., & Zettler, I. Beyond (low) Agreeableness: Towards a more comprehensive understanding of antagonistic psychopathology. Journal of Personality. 2012.
  32. 1 2 Craig S. Neumann, Scott Barry Kaufman, Leanne ten Brinke, David Bryce Yaden, Elizabeth Hyde, Eli Tsykayama, Light and dark trait subtypes of human personality: A multi-study person-centered approach, Personality and Individual Differences, Volume 164, 2020, 110121, ISSN 0191-8869, https://doi.org/10.1016/j.paid.2020.110121. (https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S019188692030310X)
  33. https://www.nature.com/scitable/knowledge/library/primate-speciation-a-case-study-of-african-96682434/
  34. https://academic.oup.com/book/27711/chapter-abstract/197877051?redirectedFrom=fulltext
  35. https://theconversation.com/bonobos-and-chimps-what-our-closest-relatives-tell-us-about-humans-202265
  36. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32940582/
  37. https://link.springer.com/article/10.1007/s10508-017-0937-1
  38. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8980444/
  39. Darden et al., 2019
  40. Gomez-Leal et al, The Dark Tetrad: analysis of profiles and relationship with the Big Five personality factors, Scientific Reports, 2024. (https://www.nature.com/articles/s41598-024-55074-w)
  41. When Cruelty Feels Good: The Power of the Dark Tetrad | Psychology Today www.psychologytoday.com. Viitattu 13.12.2025. (englanniksi)
  42. https://www.researchgate.net/publication/284274893_The_Dark_Tetrad
  43. Bruno Bonfá-Araujo, Julie Aitken Schermer: Unveiling the fragile façade: A scoping review and meta-analysis of the Vulnerable Dark Triad. Personality and Individual Differences, 1.7.2024, 224. vsk, s. 112659. doi:10.1016/j.paid.2024.112659 ISSN 0191-8869 Artikkelin verkkoversio.
  44. Joshua D. Miller, Ally Dir, Brittany Gentile, Lauren Wilson, Lauren R. Pryor, W. Keith Campbell: Searching for a Vulnerable Dark Triad: Comparing Factor 2 Psychopathy, Vulnerable Narcissism, and Borderline Personality Disorder. Journal of Personality, 2010, 78. vsk, nro 5, s. 1529–1564. doi:10.1111/j.1467-6494.2010.00660.x ISSN 1467-6494 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]