Viiden suuren persoonallisuuspiirteen teoria
Viiden suuren persoonallisuuspiirteen teoria (en. Big Five, Big 5) on persoonallisuuspsykologian alalla laajimmin hyväksytty näkemys persoonallisuudesta. Piirteet ovat käsitteellisesti itsenäisiä ulottuvuuksia. Ne ovat neuroottisuus, ekstroversio, avoimuus uusille kokemuksille, sovinnollisuus ja tunnollisuus. Jokaisen piirteen esiintymisen taso voi eri yksilöissä vaihdella korkeasta matalaan. Teoria on syntynyt tutkimusten tuloksena.[1]
Piirteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Neuroottisuus eli tunne-elämän epätasapainoisuus on temperamenttiin pohjautuva taipumus kokea kielteisiä tunnetiloja ja pitää ympäröivää maailmaa ja ihmissuhteita uhkaavina. Alapiirteitä ovat ahdistuneisuus, vihamielisyys, masentuneisuus, alemmuudentuntoisuus, impulsiivisuus ja haavoittuvuus. Matala neuroottisuus on tunne-elämän tasapainoisuutta ja sitä, että henkilö ei huolestu eikä masennu helposti.[1]
- Ekstroversio eli ulospäin suuntautuneisuus on aktiivisuutta, taipumusta kokea myönteisiä tunnetiloja ja hakeutua ympäristöihin, jotka tarjoavat elämyksiä. Alapiirteitä ovat lämminhenkisyys, seurallisuus, itsevarmuus, aktiivisuus, jännityshakuisuus ja iloisuus. Matala ekstroversio on introversiota, jollainen henkilö on varautunut ja viihtyy mieluummin muutaman läheisen ystävän kanssa kuin suurissa ihmisjoukoissa.[1]
- Avoimuus uusille kokemuksille on syvällistä tunnetason tietoisuutta ja älyllistä tarvetta laajentaa omia kokemuksia. Alapiirteitä ovat haaveellisuus, taiteellisuus, tunteellisuus, joustavuus, älyllinen uteliaisuus ja suvaitsevaisuus. Matala avoimuus tarkoittaa perinteisiin sitoutumista, sovinnaisuutta ja pitäytymistä tutuissa tavoissa ja ympäristöissä.[1]
- Sovinnollisuus on luottamusta ja halua uskoa hyvää toisista ihmisistä. Alapiirteitä ovat luottamus, mutkattomuus, altruismi, mukautuvuus, vaatimattomuus ja herkkätunteisuus. Matala sovinnollisuus tarkoittaa vihamielisyyttä ja vastaan hangoittelemista sekä vaikeutta eläytyä muiden ihmisten tilanteeseen.[1]
- Tunnollisuus on järkevyyttä, pätevyyttä ja asioista hyvin perillä olemista, joiden taustalla on henkilön järjestelmällisyys ja organisointikyky. Alapiirteitä ovat kyvykkyys, järjestelmällisyys, velvollisuudentuntoisuus, päämääräsuuntautuneisuus, itsekuri ja harkitsevuus. Epätunnollisen ihmisen on vaikea noudattaa aikatauluja, ja hän on epäjärjestelmällinen ja epäluotettava.[1]
Mittaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Persoonallisuuden piirteitä mitataan tavallisesti itsearviointilomakkeella, jossa tutkittavat arvioivat väitelauseiden tai adjektiivien sopivuutta itseensä. Viisi suurta persoonallisuuden piirrettä ovat hierarkkiselta rakenteeltaan yleismaailmallisia. Ne ja niiden alapiirteet on todettu eri-ikäisillä ihmisillä ja erilaisilla tutkimusmenetelmillä useassa maassa. Ekstraversio ja sovinnollisuus ovat hiukan muita piirteitä herkempiä kulttuuriselle kontekstille. Perinnöllisyyden osuus kaikissa viidessä piirteessä on noin 50 prosenttia. Piirteiden suhteellinen pysyvyys nousee korkeimmalle tasolleen 50 ikävuoden jälkeen, mutta niiden keskiarvot vaihtelevat iän myötä, etenkin nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa. Esimerkiksi jännityshakuisuus vähenee iän myötä.[2]
Perinnöllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2003 neljästä kaksostutkimuksesta laskettiin itse seuraavat geneettiset perinnöllisyydet: avoimuus uusille kokemuksille 57 %, ekstroversio 54 %, tunnollisuus 49 %, neuroottisuus 48 % ja sovinnollisuus 42 %.[3] Jaettu ympäristö (kaksosille yhteiset asiat) selittää noin 0 % persoonallisuuseroista ja ei-jaettu ympäristö noin puolet, additiiviset geenit toisen puolen.
Osa ei-jaetun ympäristön "vaikutuksesta" on persoonallisuuden mittausvirhettä. Riemann ja Kandler (2010) eliminoivat mittausvirheen laskemalla eri persoonallisuusmittausten, kuten itsearviot ja vertaisarviot, latentit muuttujat. Tällöin ei-jaetun ympäristön osuus pieneni ja perimän osuus vastaavasti kasvoi 81 prosenttiin.[4]
Viidestä suuresta persoonallisuuspiirteestä geenien ja ei-jaetun ympäristön osuudet olivat tällöin keskimäärin 81 % ja 19 %: ekstroversio 86 %, 14 %; avoimuus kokemuksille 92 %, 8 %; sovinnollisuus 85 %, 15 %, tunnollisuus 81 %, 19 % ja neuroottisuus 59 %, 41 %. Jaetun ympäristön osuus oli mitätön.[4]
Adoptiotutkimuksissakin useimpien psykologisten ominaisuuksien korrelaatio adoptiosisaruksilla on lähes nolla ("jaetulla ympäristöllä" ei näytä olevan vaikutusta). Sen sijaan geenien vaikutus on suuri. Adoptiosisarusten korrelaatio persoonallisuuksissa oli 4 %, adoptiovanhempaan 5 %.[5]
Professori Nancy Segalin mukaan ei-jaettu ympäristö voi olla sitä, kun toinen kaksosista kokee jotain, mitä toinen ei koe, kuten vakava sairaus, lottovoitto, onnettomuus, eri college-kurssi. Kohdussakin heillä voi olla fyysisesti erilaiset olot.[6]
Asenteiden periytyvyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaikka persoonallisuutta ei opita sosiaalisesti vanhemmilta vaan peritään geneettisesti biologisilta vanhemmilta, asenteita opitaan osittain sosiaalisesti ja vain osittain peritään geneettisesti.
Twin Research -lehdessä julkaistun kaksostutkimuksen perusteella sosiaaliset asenteet periytyvät sekä sosiaalisesti että geneettisesti, persoonallisuus lähinnä vain geneettisesti. Kumppanit valikoituvat paljolti asenteiden samankaltaisuuden mukaan muttei juuri lainkaan persoonallisuuden samankaltaisuuden mukaan ("assortative mating").[7]
Toisaalta biologisesti periytyvimmät asenteet kuten poliittiset mieltymykset vaikuttavat paljon enemmän, jopa asuinpaikan ja kumppanin valintaan, kuin heikommin periytyvät. Useimpiin asenteisiin silti ympäristö, etenkin ei-jaettu ("sattumat") vaikuttaa perimää enemmän.[8]
Tyytyväisyys elämään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tyytyväisyys elämään korreloi positiivisesti ei-neuroottisuuden, ekstroversion, tunnollisuuden, sovinnollisuuden ja avoimuuden kanssa, siinä järjestyksessä. Sama koskee positiivista affektiivisuutta sekä negatiivisen affektiivisuuden puutetta, pienin järjestyseroin.[9]
Arvostelua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viiden suuren persoonallisuuspiirteen mallia on myös arvosteltu eri syistä. Eräs yleinen kritiikki on se, että piirteet ovat liian laajoja, ja ilman tarkempia piirteitä mallia ei voida käyttää ennustamiseen. Jotkut psykologit ovat sitä mieltä, että kokonaisen persoonallisuuden kuvaamiseen tarvitaan enemmän kuin vain viisi piirrettä. Mallin on myös havaittu tutkimuksissa saattavan joskus toimia huonosti populaatioissa, jotka eivät ole kaupungistuneita ja lukutaitoisia. Lähinnä kuvailevana pidetyn mallin on lisäksi epäilty olevan riittämätön selittämään täysin yksilöiden välisiä eroja tai käyttäytymistä.[10] Viiden suuren persoonallisuuspiirteen mallin lisäksi onkin julkaistu useita vaihtoehtoisia malleja, joissa piirteiden määrä vaihtelee yhdestä seitsemään.[11]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Metsäpelto, Riitta-Leena & Rantanen, Johanna. Osa Persoonallisuuden piirteet ihmisten samanlaisuuden ja erilaisuuden kuvaajina teoksessa Meitä on moneksi : persoonallisuuden psykologiset perusteet, 2009. PS-Kustannus. ISBN 978-952-451-208-4.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Metsäpelto, Riitta-Leena & Rantanen, Johanna 2009, s. 76–79, 87.
- ↑ Metsäpelto, Riitta-Leena & Rantanen, Johanna 2009, s. 79–85.
- ↑ "Genetic and environmental influences on human psychological differences" (January 2003). Journal of Neurobiology 54 (1): 4–45. doi:. PMID 12486697.
- ↑ a b Rainer Riemann ja Christian Kandler: Construct validation using multitrait-multimethod-twin data: The case of a General Factor of Personality (mm. sivun 267 toinen kappale sanoo, että ympäristö ei vaikuta, sivun 14 taulukko 4 antaa tulokset ja edellinen kappale tuon 81 %) European Journal of Personality 24(3):258-277. toukokuu 2010.
- ↑ Why are children in the same family so different from one another?, Robert Plomin and Denise Daniels, International Journal of Epidemiology 2011;40:563–582, doi:10.1093/ije/dyq148. Sivut 563, 568-569.
- ↑ Identical Twins Hint at How Environments Change Gene Expression The Atlantic. 15.5.2018.
- ↑ Comparing the biological and cultural inheritance of personality and social attitudes in the Virginia 30,000 study of twins and their relatives, Eaves L. et al., Twin Research 1999 Jun;2(2):62-80.
- ↑ Are beliefs inherited? Research shows some attitudes are rooted in genetics, though environment is still key., TORI DeANGELIS, April 2004, Vol 35, No. 4, page 50, Monitor on Psychology, APA.
- ↑ Dirk H. M. Pelt et al.: Unraveling the Relation Between Personality and Well-Being in a Genetically Informative Design (viittaa laajaan meta-analyysiin) European Journal of Personality. 26.10.2022.
- ↑ Annabelle G.Y. Lim: The Big Five Personality Traits 15.6.2020. Simply Psychology. Viitattu 10.8.2020.
- ↑ Metsäpelto, Riitta-Leena & Rantanen, Johanna 2009, s. 88.