Ero sivun ”HIFK Fotboll” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
→Kannattajat: Yksittäisillä sekopäillä eivät kuvaa HIFK:n tuhansia kannattajia. Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus |
||
Rivi 71: | Rivi 71: | ||
HIFK:n ja sen paikallisvastustaja [[Helsingin Jalkapalloklubi|HJK:n]] kohtaamiset tunnetaan [[Stadin derby]]inä. Aikoinaan joukkueiden välistä vastakkainasettelua kasvatti vahvat seuraidentiteetit, sillä HIFK tunnettiin [[Suomenruotsalaiset|ruotsinkielisten]] seurana ja HJK suomenkielisten seurana.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.iltasanomat.fi/veikkausliiga/art-1288747192375.html|nimeke = HJK:n legenda Peltoniemi HIFK:sta: Käyttivät joskus paljon deodoranttia|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> Toinen perinteinen kilpakumppani on niin ikään helsinkiläinen [[FC Kiffen|Kiffen]], jonka kanssa pelatuista kohtaamisista käytetään nimitystä [[Klassikern]] ({{k-fi|Klassikko}}). Kilpasuhteiden taustalla on se, että vaikka molemmat olivat aikoinaan porvarillisia suomenruotsalaisia seuroja, Kiffen suuntautui hieman HIFK:ta enemmän työväestön suuntaan ja otti HIFK:ta kärkkäämmin mukaan myös suomenkielisiä henkilöitä.<ref name="Ånäs"/><ref name="Ånäs">{{Kirjaviite | Tekijä = Ånäs, Markus | Nimeke = HIFK – Ikuisesti sinun | Vuosi = 2015 | Sivu = 23–24| Julkaisija = Johnny Kniga | Tunniste=ISBN 978-951-0-41947-2}}</ref> |
HIFK:n ja sen paikallisvastustaja [[Helsingin Jalkapalloklubi|HJK:n]] kohtaamiset tunnetaan [[Stadin derby]]inä. Aikoinaan joukkueiden välistä vastakkainasettelua kasvatti vahvat seuraidentiteetit, sillä HIFK tunnettiin [[Suomenruotsalaiset|ruotsinkielisten]] seurana ja HJK suomenkielisten seurana.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.iltasanomat.fi/veikkausliiga/art-1288747192375.html|nimeke = HJK:n legenda Peltoniemi HIFK:sta: Käyttivät joskus paljon deodoranttia|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> Toinen perinteinen kilpakumppani on niin ikään helsinkiläinen [[FC Kiffen|Kiffen]], jonka kanssa pelatuista kohtaamisista käytetään nimitystä [[Klassikern]] ({{k-fi|Klassikko}}). Kilpasuhteiden taustalla on se, että vaikka molemmat olivat aikoinaan porvarillisia suomenruotsalaisia seuroja, Kiffen suuntautui hieman HIFK:ta enemmän työväestön suuntaan ja otti HIFK:ta kärkkäämmin mukaan myös suomenkielisiä henkilöitä.<ref name="Ånäs"/><ref name="Ånäs">{{Kirjaviite | Tekijä = Ånäs, Markus | Nimeke = HIFK – Ikuisesti sinun | Vuosi = 2015 | Sivu = 23–24| Julkaisija = Johnny Kniga | Tunniste=ISBN 978-951-0-41947-2}}</ref> |
||
Stadin Kingit sekä HJK:n Sakilaiset saivat kyseenalaista julkisuutta 27.11.2014 pelatun [[Eurooppa-liiga|Eurooppa-liigan]] ottelun HJK – FC Kööpenhamina alla, kun kannattajaryhmien jäseniä ajautui keskenäiseen nujakointiin. Myös Stadin Kingejä oli nujakassa osallisena kööpenhaminalaisten puolella.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.metro.fi/uutiset/a1387808454952|nimeke = Jalkapallofanien marssi päättyi 50 hengen mellakkaan Helsingissä|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> Kannattajaryhmien välistä nujakointia on ollut kuitenkin silloin tällöin aiemminkin.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.iltasanomat.fi/sm-liiga/art-1288422717059.html|nimeke = HJK ja HIFK-fanit tappelussa Helsingissä|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> |
|||
Toukokuussa 2015 parikymmentä HIFK-kannattajaa pahoinpiteli [[Tampere]]en [[Tammelan stadion]]illa järjestysmiehiä, joista osa oli naisia.<ref>[http://www.iltalehti.fi/jalkapallo/2015051519697973_vg.shtml HIFK-fanit löivät myös naisia - "poikkeuksellista väkivaltaa"] Iltalehti 15.5.2015.</ref> HIFK antoi väkivaltaisesti käyttäytyneille katsojille porttikieltoja otteluihinsa.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.iltalehti.fi/jalkapallo/2015051519670367_vg.shtml|nimeke =HIFK antoi porttikieltoja huligaaneille||julkaisija = Iltalehti|viitattu = 14.8.2017|tekijä = Pilvinen, Sami|ajankohta = 15.5.2015}}</ref> Vuotta myöhemmin Stadin Kingien marssin eturivissä nähtiin brittiläisen äärioikeistopuolue National Frontin logoa mukaileva lakana.<ref>[http://www.iltasanomat.fi/veikkausliiga/art-2000001187694.html HIFK:n kannattajamarssin kärjessä äärioikeistolainen symboli] Ilta-Sanomat 26.5.2016.</ref> Stadin Kingien jäsen, uusnatsi Jesse Torniainen, on tuomittu kuolemaan johtaneesta [[Helsingin Asema-aukion pahoinpitely]]stä.<ref name="is_02082017">[http://www.iltalehti.fi/jalkapallo/201708022200301337_vg.shtml Stadin derbyn jälkipyykki: Uusnatsi Jesse Torniainen päästettiin katsomoon - vapautui porttikiellosta, jonka sai aikaisemmasta joukkotappelusta] Iltalehti 2.8.2017. Viitattu 2.8.2017.</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016092022345131_uu.shtml|nimeke=Asema-aukion pahoinpitelystä epäilty rähinöi jalkapallo-ottelussa - katso video |tekijä=Waris, Olli|ajankohta=20.9.2016|julkaisu = Iltalehti.fi |viitattu= 3.8.2017}}</ref> Torniaiselle ja kolmelle muulle miehelle luettiin lokakuussa 2017 Tampereella syyte toukokuussa 2015 pelatussa Ilves-ottelussa tapahtuneista järjestyksenvalvojien pahoinpitelyistä. Syyttäjä vaati kolmelle miehelle ehdotonta vankeusrangaistusta ja yhdelle ehdollista. Koventamisperusteena oli se, että osalla miehistä oli taustalla rankka rikosmenneisyys.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005422650.html|nimeke=Jesse Torniaiselle luettiin syyte pahoinpitelystä jalkapallo-ottelussa – joukko IFK:n faneja hyökkäsi järjestysmiesten kimppuun |tekijä=Niiranen, Jussi|ajankohta=25.10.2017|julkaisija = Ilta-Sanomat|viitattu= 7.11.2017}}</ref> 8. marraskuuta neljä HIFK:n kannattajaa tuomittiin tapahtuneesta vankeusrangaistuksiin. Jesse Torniainen tuomittiin 50 päivän |
|||
ehdottomaan vankeusrangaistukseen, kolme muuta kannattajaa 3–4 kuukauden mittaisiin ehdollisiin rangaistuksiin.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = https://www.is.fi/veikkausliiga/art-2000005441222.html|nimeke=Jesse Torniaiselle ja kolmelle muulle HIFK:n futiskannattajalle vankeustuomioita pahoinpitelystä |tekijä=Niiranen, Jussi|ajankohta=8.11.2017|julkaisija = Ilta-Sanomat|viitattu= 8.11.2017}}</ref> |
|||
Kauden 2017 liigakarsinnassa FC Honkaa vastaan HIFK:n kannattajat heittivät ottelun lopussa pelikentälle soihtuja, mikä aiheutti nurmeen tuhansien eurojen palovauriot. Lisäksi kannattajien katsomosta irtosi seitsemän laitamainosta, ja muutamia penkkejä rikottiin.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = https://www.hs.fi/urheilu/art-2000005438591.html|nimeke=Telia 5G -areenalle tuhansien eurojen vahingot HIFK-fanien soihduista: Korjaajilla kiire saada kenttä kuntoon Huuhkajien otteluun |tekijä=Hakola, Tero|ajankohta=6.11.2017|julkaisija = Helsingin Sanomat |viitattu= 7.11.2017}}</ref> |
|||
== Pelaajat ja valmentajat == |
== Pelaajat ja valmentajat == |
Versio 19. helmikuuta 2018 kello 14.55
HIFK Fotboll | |||
---|---|---|---|
[[Tiedosto:|200px|]] | |||
Koko nimi | Idrottsföreningen Kamraterna, Helsingfors | ||
Lempinimet |
Tähtirinnat De stjärnprydda Punapaidat Rödtröjorna Stadin kingit Stadens stolthet |
||
Perustettu |
1897 (seura) 1907 (jalkapallojaosto) |
||
Kaupunki | Helsinki | ||
Kenttä | Telia 5G -areena | ||
– kapasiteetti | 10 770 | ||
Sarja | Ykkönen (2018) | ||
Sarjataso | 2. | ||
Värit | |||
Puheenjohtaja | Christoffer Perret | ||
Päävalmentaja | Teemu Kankkunen | ||
|
Mitalit | ||
---|---|---|
Mestaruussarja | ||
Kultaa | 1930, 1931, 1933, 1937, 1947, 1959, 1961 | |
Hopeaa | 1909, 1912, 1928, 1929, 1934, 1935, 1971 | |
Pronssia | 1932, 1936, 1958, 1970 | |
Suomen Cup | ||
Hopeaa | 1959 |
HIFK Fotboll (Idrottsföreningen Kamraterna, Helsingfors) on helsinkiläisen urheiluseura HIFK:n jalkapallojaosto, jonka miesten edustusjoukkue putosi kauden 2017 päätteeksi toiseksi korkeimmalle sarjatasolle Ykköseen. HIFK on perustettu 1897 ja seuran jalkapallojaos syksyllä 1907. Kotikenttä kaudella 2017 on Telia 5G -areena[1]. Seuran tunnusvärit ovat punainen ja valkoinen[2], ja ne löytyvät peliasustakin (2014): paita on punainen, housut valkoiset ja sukat mustat, kakkosasu on kokovalkoinen[3]. Seuran tunnuksiin kuuluvat kilven lisäksi joukkueen pelipaidasta tunnettu nelisakarainen tähti, josta juontaa joukkueen lempinimi "tähtirinnat" (ruots. "de stjärnprydda").
HIFK pelasi 29 kautta SM-sarjassa (1930–1972) ja voitti seitsemän Suomen mestaruutta. Kaudella 2013 HIFK voitti Kakkosen nousukarsinnan ja nousi Ykköseen, jonka myös voitti heti eli varmisti paluunsa suomalaisen jalkapalloilun korkeimmalle sarjatasolle 42 vuoden tauon jälkeen.
Historia
- Pääartikkeli: HIFK Fotboll -jalkapallojaoston historia
Idrottsföreningen Kamraterna, Helsingfors perustettiin 15. lokakuuta vuonna 1897 Georges Doubitskyn toimesta. Doubitsky oli tuolloin 15-vuotias Svenska Reallyceumin oppilas Helsingissä. Seuran alkuvuosina HIFK:n lajit olivat jalkapallo, jääpallo sekä yleisurheilu. Jalkapallojaosto on perustettu vuonna 1907, samana vuonna kuin Suomen Palloliitto sekä paikallisvastustaja Helsingin Jalkapalloklubi perustettiin. Ensimmäisen jalkapallo-ottelunsa HIFK pelasi Kaisaniemen kentällä 17. toukokuuta vuonna 1908, ja voitti lukemin 2-1 Unitaksen.
Alkuvuosinaan HIFK sijoittui toiseksi SM-kilpailussa (joka oli tuolloin cup-muotoinen kilpailu) vuosina 1909, 1912, 1928 ja 1929.[4] Tämän lisäksi vuoden 1912 Tukholman olympialaisissa kilpaillut ja neljänneksi sijoittunut Suomen jalkapallomaajoukkue koostui lähinnä HIFK:n ja HJK:n pelaajista.
HIFK voitti ensimmäisen jalkapallon Suomen mestaruutensa vuonna 1930. Samalla vuosikymmenellä HIFK voitti mestaruuden vielä kolmesti vuosina 1931, 1933 ja 1937. Näiden neljän mestaruuden lisäksi HIFK on voittanut mestaruuden vuosina 1947, 1959 ja 1961. Kaiken kaikkiaan HIFK on voittanut yhteensä seitsemän jalkapallon Suomen mestaruutta.
HIFK oli yksi Suomen menestyneimpiä jalkapalloseuroja 1970-luvulle tultaessa. HIFK putosi kuitenkin pettymyskauden 1972 päätteeksi mestaruussarjasta. Tuon jälkeen joukkue pelasi pitkään alempia sarjoja, pelaten jopa huonoimmillaan Nelosdivarissa vuosina 1980–83 ja 2003–05. Pääsarjatasolle HIFK palasi 42 vuoden jälkeen, kun HIFK nousi kauden 2014 päätteeksi Veikkausliigaan.
Vuodesta 1930 lähtien HIFK on pelannut yhteensä 29 kautta mestaruussarjassa (korkeimmalla sarjatasolla), 18 kautta toiseksi korkeimmalla ja 18 kautta kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla. HIFK:n paras jakso ennen kautta 2014 ajoittui vuosille 1999–2002, kun se pelasi Ykköstä. Loppujen lopuksi joukkue ajautui taloudellisiin vaikeuksiin, ja HIFK luopui sarjapaikastaan kauden 2003 alla. Tämän jälkeen Nelosessa pelannut reservijoukkue nousi seuran edustusjoukkueeksi. HIFK teki kuitenkin paluuta takaisin Ykköseen, pelaten sarjatasolla seuraavaksi vuosina 2011 ja 2012, mutta pudoten kauden 2012 päätteeksi Kakkoseen. HIFK kiinnitti päävalmentajakseen uudelleen Jani Honkavaaran, joka oli johdattanut HIFK:n Ykköseen kaudeksi 2011. HIFK nousi kauden 2013 päätteeksi takaisin Ykköseen peitottuaan nousukarsinnassa kemiläisen PS Kemin. Kausi 2014 Ykkösessä oli sekin menestyksekäs, kun HIFK kiri viimeisellä kierroksella sarjan voittoon ja nousi Veikkausliigaan.
Nousun varmistuttua HIFK ilmoitti pelaavansa kotiottelunsa Veikkausliigassa Sonera Stadiumilla, paikallisvastustaja HJK:n kotikentällä. Joulukuussa 2014 HIFK käynnisti joukkorahoituskampanjan Invesdorin avustamana. HIFK pyrki keräämään annista 250 000 – 400 000 euroa myymällä osakkeita 189,70 euron kappalehintaan. Osakkeen hinta tuli seuran perustamisvuodesta. Seuran toimitusjohtaja René Östermanin mukaan HIFK oli ennen Veikkausliiga-kautta rahoituksen tarpeessa ja joukkorahoitus antoi seuran kannattajille käytännöllisimmän tien ryhtyä seuran omistajaksi. Kampanja päättyi onnistuneesti ja HIFK keräsi 345 823 euroa yhteensä 786 sijoittajalta.
HIFK oli pelannut divisioonaottelujaan Töölön Pallokentällä ja Brahenkentällä, mutta siirtyi liiganousun myötä jakamaan Sonera Stadiumin yhdessä HJK:n kanssa. Veikkausliigan kaudella 2015 HIFK esiintyi kokonaan suomalaisella joukkueella, joka pysytteli koko kauden putoamisviivan yläpuolella sijoittuen lopulta seitsemänneksi. Eniten maaleja teki yhdeksästi onnistunut Pekka Sihvola.[5] Kauden 2017 päätteeksi HIFK hävisi kaksiosaisessa Veikkausliigan karsinnassa FC Hongalle ja putosi Ykköseen.[6]
Ykkösen kaudelle 2018 HIFK nimesi päävalmentajakseen yksivuotisella sopimuksella Teemu Kankkusen.[7]
Kannattajat
HIFK:n kannattajaryhmä Stadin Kingit pitää perustamisajankohtanaan kesäkuuta 2001.[8] Yhdistysrekisteriin Stadin Kingit ry. rekisteröitiin 7. helmikuuta 2006, ja yhdistys lakkautettiin rekisteristä 29. marraskuuta samana vuonna.[9]
HIFK:ssa kapteenina toiminut Jukka Halme on todennut seuran kannattajien olevan ”mieletön vahvuus meille”, ja että joukkue ja fanit ovat kuin yhtä perhettä.[10]
HIFK:n ja sen paikallisvastustaja HJK:n kohtaamiset tunnetaan Stadin derbyinä. Aikoinaan joukkueiden välistä vastakkainasettelua kasvatti vahvat seuraidentiteetit, sillä HIFK tunnettiin ruotsinkielisten seurana ja HJK suomenkielisten seurana.[11] Toinen perinteinen kilpakumppani on niin ikään helsinkiläinen Kiffen, jonka kanssa pelatuista kohtaamisista käytetään nimitystä Klassikern (suom. Klassikko). Kilpasuhteiden taustalla on se, että vaikka molemmat olivat aikoinaan porvarillisia suomenruotsalaisia seuroja, Kiffen suuntautui hieman HIFK:ta enemmän työväestön suuntaan ja otti HIFK:ta kärkkäämmin mukaan myös suomenkielisiä henkilöitä.[12][12]
Pelaajat ja valmentajat
Edustusjoukkue
Päivitetty 19. helmikuuta 2018.[13]
|
|
Taustaryhmä
- Päävalmentaja: Teemu Kankkunen
- Maalivahtivalmentaja: Petri Pyhältö
- Fysioterapeutti: Masi Salmi
- Fysioterapeutti: Ville Rapeli
- Fysioterapeutti: Toni Kneip
- Joukkueenjohtaja: Petteri Jutila
- Joukkueenjohtaja: Joona Haavisto
- Lääkäri: Kirsi Korpi (Diacor)
- Lääkäri: Aapo Haavisto
Entisiä pelaajia
- Carl-Magnus Ekman 1954–65[15]
- Pekka Hämäläinen 1960–62, 64–66[16]
- Hannu Kankkonen 1953–62[17]
- Frans Karjagin 1930–43/44[18]
- Martti Kuusela 1969–71[19]
- Ragnar Lindbäck 1927–39[20]
- Åke Lindman 1946/47–60[21]
- Algoth Niska HIFK:ta edustaessaan pelasi mm. Tukholman olympialaisissa 1912 [22]
- Matti Paatelainen 1969–72[23]
- Holger Salin 1929–43/44[24]
- Anders Westerholm 1957–73[25]
Merkittävät vuodet
Seuran ja sen edustusjoukkueiden historiaa
- 1897: HIFK perustetaan. Syntymäpäivänä pidetään seuran perustamisuutisen julkaisua Ruotsin Kamraten-lehdessä 15. lokakuuta 1897.[26]
- 1907: HIFK jaostoituu. Jalkapallojaos perustetaan.[27]
- 1908: HIFK pelaa ensimmäisen jalkapallo-ottelunsa Kaisaniemen kentällä 17. toukokuuta 1908. Unitas kaatuu maalein 2–1.lähde?
- 1909: HIFK saa SM-hopeaa hävittyään loppuottelussa PUS:lle 4–0.[28]
- 1912: HIFK SM-hopealle, hävisi loppuottelussa HJK:lle 1–7. Suomen jalkapallojoukkue sijoittuu Tukholman olympialaisissa neljänneksi. Joukkueessa 5 HIFK:laista.[22]
- 1928: SM-hopea. Turussa tuli ensin tasapeli 1–1, uusinnassa Helsingissä Pallokentällä yleisöä oli silloinen Suomen ennätys 4500, HIFK–TPS 2–3.[29]
- 1929: SM-hopea, finaalissa häviö HPS:lle 0–4.[30]
- 1930: Ensimmäinen Suomen mestaruus 23 vuoden odotuksen jälkeen.[31] Tätä ennen mestaruudesta oli pelattu cup-järjestelmällä ja HIFK oli hävinnyt loppuottelut vuosina 1909, 1912, 1928 ja 1929.
- 1931: Suomen mestaruus.[31]
- 1932: SM-pronssi.[31]
- 1933: Suomen mestaruus.[31]
- 1934: SM-hopea.[31]
- 1935: SM-hopea.[31]
- 1936: SM-pronssi.[31] Suomen jalkapallomaajoukkue osallistui Berliinin olympialaisiin. Joukkueessa mukana neljä HIFK:n pelaajaa.[32]
- 1937: Suomen mestaruus[31] ja samalla kymmenes peräkkäinen mitalisija.
- 1947: 50-vuotias HIFK voitti juhlavuoden kunniaksi Suomen mestaruuden, joka pelattiin kahden SPL- (VIFK) ja kahden TUL-seuran (KTP ja TuTo) loppusarjana.[33]
- 1949: HIFK putoaa mestaruussarjasta.[34]
- 1952: Helsingin olympialaiset. Jalkapallojoukkueessa HIFK:sta mukana Åke Lindman.[35]
- 1957: HIFK nousi takaisin mestaruussarjaan.[36]
- 1958: SM-pronssi.[31]
- 1959: Suomen mestaruus.[31] Tappio 1–2 Valkeakosken Hakalle Suomen cupin finaalissa.[37]
- 1960: HIFK eurokentillä. Euroopan cupissa tappio IFK Malmölle yhteismaalein 2–5.[38]
- 1961: 7. ja viimeisin Suomen mestaruus.[39]
- 1962: HIFK eurokentillä. Euroopan cupissa tappio Austria Wienille yhteismaalein 3–7.[38]
- 1966: HIFK putosi mestaruussarjasta.[40]
- 1969: HIFK nousi mestaruussarjaan.[41]
- 1970: SM-pronssi.[42] Yleisöennätys 8 485 katsojaa ottelussa HIFK–HJK. Yleisömäärä jää HIFK:n 1900-luvun pääsarjapelien ennätykseksi, joka pysyy voimassa vuoteen 2015.[43]
- 1971: SM-hopea.[42] UEFA Cupissa tappio Rosenborgille yhteismaalein 0–4.[44]
- 1971: Naisten jalkapallo alkaa, HIFK voittaa Ilta-Sanomien järjestämän epävirallisen SM-sarjan ja etenee Palloliiton cupissa välierään.[45]
- 1972: HIFK putosi 1. divisioonaan.[46] Luopui 1972/73 kauden UEFA-cupista.[44]
- 1974: Putoaminen 2. divisioonaan.[47]
- 1978: Putoaminen 3. divisioonaan.[48]
- 1979: Putoaminen 4. divisioonaan.[49]
- 1983: Nousu 3. divisioonaan.[50]
- 1987: Nousu 2. divisioonaan.[51]
- 1998: Nousu Ykköseen.[52]
Sijoitukset ja yhteenvetotiedot otteluista) on esitetty erikseen tilastot -otsikossa.
- 2002: HIFK säilyy Ykkösessä pelaamalla, mutta luopuu Ykkösen kauden 2003 sarjapaikasta[52]. HIFK/2 pelaa Nelosessa[53].
- 2003: HIFK:n edustus jatkaa HIFK/2:n sarjapaikalla Nelosessa.
- 2004: HIFK sijoittui Nelosessa lohkossaan toiseksi. HIFK voitti karsintaottelun, mutta nousu Kolmoseen kuitenkin kariutui, koska siellä ei ollut tilaa uudelle Helsingin piirin joukkueellelähde?
- 2005: Nousu Kolmoseen. Suomen Cupissa joukkue selvityi viidennelle kierrokselle (64 parhaan joukkoon) ja hävisi Fair Play -finaalin IFK Willmanstrandin ikämiehille 1–2[54].
- 2007: Nousu Kakkoseen. Suomen Cupissa tappio neljännesvälierissä (16 parhaan joukossa) FC Interille ja tappio pikkufinaalissa City Starsille 1–2[55].
- 2008: Edustusjoukkue pelasi Kakkosta.
- 2009: Edustusjoukkue pelasi Kakkosta.
- 2010: Edustusjoukkue nousi Ykköseen.
- 2011: Edustusjoukkue säilyi joukkuemäärältään supistetussa Ykkösessä.
- 2012: Edustusjoukkue putosi Kakkoseen.
- 2013: Edustusjoukkue nousi Ykköseen.
- 2014: Edustusjoukkue nousi Veikkausliigaan. Suomen cupissa HIFK selviytyy 16 parhaan joukkoon (häviää 6. kierroksella SJK:lle jatkoajalla 0–1)[56]. On cupissa toinen kerta 2000-luvulla (on myös vuosituhannen paras cup-saavutus), kun on 16 parhaan joukossa[57].
- 2015: Veikkausliigassa (lisenssi myönnettiin 22. joulukuuta 2014[58]).
- 2017: Edustusjoukkue putosi liigakarsinnan kautta Ykköseen.
Reservijoukkueiden historiaa
- 1999: HIFK/2 perustetaan ja se aloittaa toimintansa alimmalta sarjatasolta eli Seiskasta. Kauden päätteeksi joukkue nousi Kutoseen.[59]
- 2000: HIFK/2 nousi Vitoseen.[59]
- 2001: HIFK/2 nousi Neloseen.[59]
- 2005: HIFK/2 perustetaan jälleen. Tällä kertaa kakkosjoukkue aloitti Kutosessa ja nousi kauden päätteeksi Vitoseen.lähde?
- 2007: HIFK/2 nousi Neloseen.lähde?
- 2008: HIFK/2 nousi Kolmoseen ja toimi omien nuorten ponnahduslautana nimellä Akademi.lähde?
- 2009: HIFK/2 putosi Neloseen ja kauden alussa perustettu HIFK/3 nousi Kutoseen.lähde?
- 2010: HIFK/2 pelasi Nelosessa ja HIFK/3 nousi Vitoseen.lähde?
- 2011: HIFK/2 ja HIFK/3 säilyttivät sarjapaikkansa.lähde?
- 2012: HIFK/2 ja HIFK/3 säilyttivät sarjapaikkansa.lähde?
- 2013: HIFK/2 nousi Kolmoseen, HIFK/3 nousi Neloseen. HIFK/4 perustetaan ja se aloitti toimintansa alimmalta sarjatasolta eli Seiskasta[60], nousi Kutoseen.lähde?
- 2014: HIFK/2, HIFK/3 ja HIFK/4 säilyttivät sarjapaikkansa.lähde?
- 2017: HIFK/2 nousi Kakkoseen ja HIFK/3 nousi Kolmoseen.lähde?
Saavutukset
- Suomen-mestaruus: 1930, 1931, 1933, 1937, 1947, 1959, 1961 (7)
- Suomen-mestaruushopea: 1909, 1912, 1928, 1929, 1934, 1935, 1971 (7)
- Suomen-mestaruuspronssi: 1932, 1936, 1958, 1970 (4)
Tilastot
Sarjat 1930–2014
Sarjataso | Kaudet yht. | Kaudet |
---|---|---|
1.[61] | 29 | 1930–39, 1940/41, 1943/44–45, 1946/47–47/48, 1948–49, 1958–66, 1970–72 |
2.[52] | 21 | 1945/46, 1950–57, 1967–69, 1973–74, 1999–2002, 2011–12, 2014 |
3.[62] | 19 | 1975–78, 1988–98, 2008–10, 2013 |
4. | 7 | 1979[63], 1984–87[64], 2006–07 |
5. | 7 | 1980–83[65], 2003–05 |
Sarjat ja sijoitukset 2001 alkaen
Kausi | Sarja | Sija | O | V | T | H | TM – PM | P |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2001 | Ykkönen (Etelälohko)[52] | 6. | 27 | 11 | 4 | 12 | 39 – 39 | 37 |
2002 | Ykkönen (Etelälohko)[52] | 7. | 22 | 6 | 6 | 10 | 27 – 41 | 24 |
2003 | Nelonen (Helsinki, lohko 1)[66] | 5. | 22 | 10 | 3 | 9 | 54 – 50 | 33 |
2004 | Nelonen (Helsinki, lohko 1)[67] | 2. | 22 | 16 | 0 | 6 | 59 – 31 | 48 |
2005 | Nelonen (Helsinki, lohko 2)[68] | 1. | 20 | 18 | 1 | 1 | 83 – 18 | 55 |
2006 | Kolmonen (Helsinki ja Uusimaa, lohko 3)[69] | 2. | 22 | 14 | 3 | 5 | 50 – 29 | 45 |
2007 | Kolmonen (Helsinki ja Uusimaa, lohko 2)[70] | 1. | 22 | 19 | 1 | 2 | 85 – 15 | 58 |
2008 | Kakkonen (A-lohko)[71] | 7. | 26 | 11 | 5 | 10 | 39 – 31 | 38 |
2009 | Kakkonen (A-lohko)[72] | 7. | 26 | 10 | 6 | 10 | 40 – 36 | 36 |
2010 | Kakkonen (A-lohko)[73] | 1. | 26 | 15 | 6 | 5 | 49 – 23 | 51 |
2011 | Ykkönen[52] | 9. | 24 | 8 | 5 | 11 | 26 – 30 | 29 |
2012 | Ykkönen[52] | 10. | 27 | 5 | 6 | 16 | 29 – 54 | 21 |
2013 | Kakkonen (Itälohko)[74] | 1. | 27 | 19 | 5 | 3 | 64 – 22 | 62 |
2014 | Ykkönen[52] | 1. | 27 | 15 | 5 | 7 | 63 – 30 | 50 |
2015 | Veikkausliiga[75] | 7. | 33 | 10 | 13 | 10 | 42 – 42 | 43 |
2016 | Veikkausliiga[76] | 10. | 33 | 8 | 10 | 15 | 35 – 39 | 34 |
2017 | Veikkausliiga[77] | 11. | 33 | 6 | 11 | 16 | 37 – 54 | 29 |
Lähteet
- Björkman, Ingmar: Idrottsföreningen Kamraterna r.f. Helsingfors 1897 – 1997, 100 år för Finlands idrott, 100 vuotta Suomen urheilun hyväksi. , 1997. ISBN 952-90-9066-8.
- Vuorinen, Juha & Kasila, Markku: Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006. Suomen urheilumuseosäätiö, 2007. ISBN 978-952-99075-9-5.
Viitteet
- ↑ HIFK kotikenttä 2015 Veikkausliiga 10.11.-14. Viitattu 11.11.2014.
- ↑ yleisiä seurasta HIFK. Viitattu 13.10.2014.
- ↑ Jalkapallokirja 2014, s. 458. Suomen Palloliitto, 2014.
- ↑ Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 168. Otava, 1970.
- ↑ Veikkausliigan verkkonäyttely: Idrottsföreningen Kamraterna i Helsingfors (HIFK) Urheilumuseo.fi. Viitattu 5.11.2016.
- ↑ Kuisma, Joonas: Honka palaa Veikkausliigaan! Sihvolan saksipotkutasoitus ei riittänyt Yle.fi. 4.11.2017. Yleisradio. Viitattu 5.11.2017.
- ↑ Teemu Kankkunen HIFK:n päävalmentajaksi Hifkfotboll.fi. 4.12.2017. HIFK Fotboll. Viitattu 5.12.2017.
- ↑ Stadin kingit historia Stadin kingit. Viitattu 18.1.2015.
- ↑ Stadin kingit yhdistysrekisteriin prh. Viitattu 18.1.2015.
- ↑ Parviainen, Vesa: HIFK-fanit rähinöivät Tampereella - seura tuomitsee jyrkästi 15.5.2015. Iltalehti. Viitattu 14.8.2017.
- ↑ HJK:n legenda Peltoniemi HIFK:sta: Käyttivät joskus paljon deodoranttia iltasanomat.fi.
- ↑ a b Ånäs, Markus: HIFK – Ikuisesti sinun, s. 23–24. Johnny Kniga, 2015. ISBN 978-951-0-41947-2.
- ↑ Edustusjoukkue - HIFK Fotboll HIFK Fotboll. Viitattu 10.7.2017.
- ↑ Edustusjoukkue - HIFK Fotboll HIFK Fotboll. Viitattu 22.3.2017.
- ↑ Vuorinen & Kasila s. 41
- ↑ Vuorinen & Kasila s. 93
- ↑ Vuorinen & Kasila s. 118
- ↑ Vuorinen & Kasila s. 121
- ↑ Vuorinen & Kasila s. 158
- ↑ Vuorinen & Kasila s. 186
- ↑ Vuorinen & Kasila s. 187-188
- ↑ a b Björkman s. 35
- ↑ Vuorinen & Kasila s. 247
- ↑ Vuorinen & Kasila s. 302-303
- ↑ Vuorinen & Kasila s. 380
- ↑ Björkman s. 11-13
- ↑ Björkman s. 21
- ↑ Björkman s. 27
- ↑ Björkman s. 87
- ↑ Björkman s. 91
- ↑ a b c d e f g h i j Lahtinen, Esko S. – Forsblom, Mauri – Heinonen, Markku – Lahtinen, Kirsti – Soininen, Heidi: Jalkapallokirja 1997, s. 362. Suomen Palloliitto, 1997. ISSN 0787-7188.
- ↑ Björkman s. 114
- ↑ Björkman s.151
- ↑ Björkman s. 156
- ↑ Björkman s. 165
- ↑ Björkman s. 177
- ↑ Jalkapallokirja 2014, s. 312. Suomen Palloliitto, 2014.
- ↑ a b Jalkapallokirja 2014, s. 211. Suomen Palloliitto, 2014.
- ↑ Björkman s. 186
- ↑ Björkman s. 197
- ↑ Björkman s. 205
- ↑ a b Lahtinen, Esko S. – Forsblom, Mauri – Heinonen, Markku – Lahtinen, Kirsti – Soininen, Heidi: Jalkapallokirja 1997, s. 360. Suomen Palloliitto, 1997. ISSN 0787-7188.
- ↑ Piipponen, Esko – Helikari, Torsti – Heinonen, Raimo: Jalkapallokirja 1973, s. 134. Turku: Suomen Palloliitto, 1973.
- ↑ a b Jalkapallokirja 2014, s. 213. Suomen Palloliitto, 2014.
- ↑ Björkman s. 210
- ↑ Björkman s. 211
- ↑ Björkman s. 219
- ↑ Björkman s. 230
- ↑ Björkman s. 231
- ↑ Björkman s. 241
- ↑ Björkman s. 250
- ↑ a b c d e f g h 2-tason sarjataulukot RSSSF (18.12.-14 Heikki Pietarinen). Viitattu 21.12.2014.
- ↑ Nelonen L1 Hki 2002 spl. Viitattu 16.1.2015.
- ↑ Soininen, Heidi – Eskola, Jussi: Jalkapallokirja 2006, s. 308-309. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2006. ISSN 0787-7188.
- ↑ Soininen, Heidi – Eskola, Jussi: Jalkapallokirja 2008, s. 319-320. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2008. ISSN 0787-7188.
- ↑ cup 2014 6.krs spl. Viitattu 20.1.2015.
- ↑ Jalkapallokirjat 2001–2014
- ↑ 11 lisenssiä päätetty Veikkausliiga (22.12.-14). Viitattu 22.12.2014.
- ↑ a b c HIFK:n nousun takuumies: Johnny Saxberg, HIFK 22.4.11 [vanhentunut linkki]
- ↑ HIFK/4 perusteilla, HIFK 9.11.12 [vanhentunut linkki]
- ↑ pääsarjataulukot RSSSF (18.12.-14 Heikki Pitarinen). Viitattu 21.12.2014.
- ↑ Jalkapallokirjat 1976–79, 89–99, 2009–11 ja 2014
- ↑ Björkman s. 231
- ↑ Björkman s. 244, 246, 249, 250
- ↑ Björkman s. 235, 237, 239, 241
- ↑ Helsingin piirin tilastot 2003 web.archive.org.
- ↑ Helsingin piirin tilastot 2004 web.archive.org.
- ↑ Helsingin piirin tilastot web.archive.org.
- ↑ 4-tason sarjataulukot 06 RSSSF (26.10.-06). Viitattu 21.12.2014.
- ↑ 4-tason sarjataulukot 07 Hki SPL Hgin piiri. Viitattu 21.12.2014.
- ↑ Soininen, Heidi – Tamminen, Juha: Jalkapallokirja 2009, s. 309. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2009. ISSN 0787-7188.
- ↑ Soininen, Heidi – Eskola, Jussi: Jalkapallokirja 2010, s. 313. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2010. ISSN 0787-7188.
- ↑ Soininen, Heidi – Eskola, Jussi: Jalkapallokirja 2011, s. 311. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2011. ISSN 0787-7188.
- ↑ Jalkapallokirja 2014, s. 301. Suomen Palloliitto, 2014.
- ↑ Joukkuetilastot 2015 Veikkausliiga.com. Viitattu 25.10.2015.
- ↑ Joukkuetilastot 2016 Veikkausliiga.com. Viitattu 31.10.2016.
- ↑ Joukkuetilastot 2017 Veikkausliiga.com. Veikkausliiga. Viitattu 31.10.2017.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta HIFK Fotboll Wikimedia Commonsissa
|