Diacor

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Diacorin toimitilat Helsingin Alppikadulla.

Diacor terveyspalvelut Oy oli yksityinen suomalainen terveyspalvelujen tuottaja, joka toimi pääkaupunkiseudun ohella Turussa. Turusta Diacor osti Lääkäriasema Elonin vuonna 2015. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Diacorilla oli yhteensä 13 täyden palvelun lääkäriasemaa, minkä lisäksi Kirkkonummella toimi työterveysasema[1] Lääkäriasemista kahdeksan sijaitsi Helsingissä, kolme Espoossa ja kaksi Vantaalla. Diacorilla oli myös sairaala, joka sijaitsi lääkäriaseman yhteydessä Helsingin Ruoholahdessa. Yrityksen pääkonttori oli Pitäjänmäen lääkäriaseman yhteydessä.[2]

Diacorissa työskenteli noin 700 työsuhteista henkilöä, joiden lisäksi ammatinharjoittajana toimi noin 700 lääkäriä ja muuta asiantuntijaa.[3] Diacor oli merkittävä työterveyspalveluiden tuottaja.[4] Sen asiakasyrityksissä oli henkilökuntaa yhteensä noin 140 000. Eri asiantuntijoiden asiakaskäyntejä Diacorilla oli vuodessa noin 800 000.[3].

Diacor terveyspalvelut Oy:n liikevaihto vuonna 2015 oli 78,8 M€.

Marraskuussa 2016 Diacor ja Terveystalo kertoivat yhdistyvänsä.[5]

Historia ja omistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ryhmä lääkäreitä perusti Lauttasaaren Tutkimuskeskus Oy -nimisen yrityksen vuonna 1969.[6] Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö osti yrityksen osake-enemmistön vuonna 1980.[7] Nimi muutettiin Diacor terveyspalvelut Oy:ksi vuonna 1988.[6] Vuonna 1996 siihen liitettiin jo vuonna 1867 perustettu Diakonissalaitoksen sairaala[6], ja nykymuotoinen Diacor oli syntynyt. Diacor on vähemmistöomistaja Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:ssä ja Caritas Lääkärit Oy:ssä Oulussa. LähiTapiola osti Diacorista 12,5 % vähemmmistöosuuden vuonna 2014.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Diacor, kotisivu Diacor. Viitattu 12.7.2012.
  2. Lääkäriasemat Diacor. Viitattu 12.7.2012.
  3. a b Diacor pähkinänkuoressa Diacor. Viitattu 12.7.2012.
  4. Hyvää tekevä Diacor Diacor. Viitattu 12.7.2012.
  5. Terveystalo ja Diacor yhdistyvät, Yle Uutiset 23.11.2016.
  6. a b c Diacorin historia Diacor. Viitattu 12.7.2012.
  7. Diacorin historia, pdf-liite, s. 12

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]