Thomas Merton

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Thomas Merton
Merton Trappist
Merton Trappist
Henkilötiedot
Syntynyt31. tammikuuta 1915
Prades, Ranska
Kuollut10. joulukuuta 1968 (53 vuotta)
Bangkok, Thaimaa
Kansalaisuus yhdysvaltalainen
Ammatti trappistimunkki, kirjailija
Muut tiedot
Uskonto Roomalaiskatolinen kirkko
Huomautukset

The Seven Storey Mountain

Thomas Merton (31. tammikuuta 1915 Prades, Ranska10. joulukuuta 1968 Bangkok, Thaimaa[1]) oli 1900-luvun puolivälissä vaikuttanut yhdysvaltalainen trappistimunkki, kansalaisaktivisti, teologiselvennä ja kirjailija. Hän kirjoitti yli 70 kirjaa, pääasiassa hengellisyydestä, pasifismista ja yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. Hänen omaelämäkertansa The Seven Storey Mountain vuodelta 1948 oli bestseller Yhdysvalloissa.[2] Merton oli uskontojen välisen vuoropuhelun edistäjä ja edelläkävijä vuoropuhelussa aasialaisten hengellisten vaikuttajien kanssa. Hän oli kirjeenvaihdossa muun muassa dalai-laman, japanilaisen kirjailijan D. T. Suzukin, thaimaalaisen buddhalaismunkin Buddhadhasan ja vietnamilaisen munkin Thich Nhat Hanhin kanssa.lähde?

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thomas Merton syntyi 31. tammikuuta 1915 Ranskassa Pradesissa. Hänen vanhempansa olivat uusiseelantilainen Owen Mertonille ja yhdysvaltalainen Ruth Jenkinsille. Mertonin vanhemmat olivat molemmat taiteilijoita, jotka olivat tavanneet pariisilaisessa taidekoulussa. Perhe muutti asumaan Yhdysvaltoihin Douglastoniin äitinsä vanhempien luokse ja asui siellä siihen asti, kunnes Ruth Jenkins kuoli syöpään vuonna 1921. Thomas muutti isänsä kanssa vuonna 1922 Bermudalle ja sitten vuonna 1925 Ranskaan Saint-Antoniniin.[1]

Merton aloitti vuonna 1926 koulun Ranskassa Montaubanissa Lycée Ingresissa. Vuonna 1928 hän siirtyi Englantiin, ensin Ripley Court Schooliin ja sitten Oakham Schooliin. Mertonin isä sairastui aivosyöpään ja kuoli vuonna 1931. Merton pääsi vuonna 1933 opiskelemaan Cambridgeen Clare Collegeen.[1]

Merton aloitti ranskan ja italian kielten opinnot mutta joutui kuitenkin lähtemään Cambridgestä holtittoman elämäntyylin takia. Hän palasi Yhdysvaltoihin ja pääsi Columbian yliopistoon vuonna 1935[1] opiskelemaan kirjallisuustiedettä.[3] Columbiassa Merton kiinnostui katolilaisuudesta luettuaan Étienne Gilsonin kirjan Spirit of Medieval Philosophy.[4] Myöhemmin hän tapasi hindumunkki Mahanambrata Brahmacharin, joka neuvoi häntä lukemaan Augustinuksen ja Tuomas Kempiläisen kirjoja. [3] Hän valmistui kandidaatiksi vuonna 1938 ja saman vuoden marraskuussa hän kääntyi katolilaiseksi Corpus Christi Churchissa.[1]

Merton tunsi kutsumuksen tulla fransiskaanimunkiksi, mutta sääntökunnassa hänelle ei suositeltu liittymistä. Valmistuttuaan maisteriksi Merton työskenteli 1940–1941 englannin kielen lehtorina St. Bonaventure Universityssä. Siellä hänen hengellinen elämänsä syveni,[4] ja vuonna 1941 hän liittyi Kentuckyn osavaltiossa sijaitsevaan trappistimunkkien Abbey of Our Lady of Gethsemani -luostariin.[1]

Merton asui Gethsemanissa 27 vuotta. Hän kirjoitti kirjoja ja osallistui kirjeitse poliittiseen keskusteluun kansalaisoikeusliikkeen ja rauhanliikkeen puolesta. Hänet vihittiin papiksi vuonna 1949.[1]

Vuonna 1968 Merton lähti matkalle Kaukoitään, missä hän tapasi useasti dalai-laman.[1] Bangkokissa hän osallistui puhujana idän ja lännen munkkien konferenssiin, jonka aikana hän kuoli tapaturmaisesti hotellihuoneessaan 10. joulukuuta 1968. Hänen ruumiinsa siirrettiin Yhdysvaltoihin armeijan lentokoneella, joka oli palaamassa Vietnamista.[3] Hänet on haudattu Gethsemanin luostarin hautausmaalle.[5]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merton kirjoitti vuodesta 1944 alkaen yli 60 kirjaa. Hän kirjoitti runoja sekä artikkeleita hengellisyydestä, kansalaisoikeuksista ja väkivallattomuudesta. Suuren yleisön tietoisuuteen hänet toi omaelämäkerta The Seven Storey Mountain, jota myytiin yli miljoona kappaletta ja joka käännettiin yli 15 kielelle.[1]

Merton oli koko ikänsä kiinnostunut eri uskonnoista, esimerkiksi juutalaisuudesta, suufilaisesta islamista sekä zenbuddhalaisuudesta,[3] johon hän oli erityisen perehtynyt. Hän korosti dialogia idän ja lännen uskontojen välillä,[1] ja hän oli kirjeenvaihdossa useiden eri uskontoja edustavien oppineiden kanssa.[3]

Perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mertonia pidetään Yhdysvalloissa 1900-luvun vaikutusvaltaisimpana katolisena ajattelijana.[1]kenen mukaan?

Mertonin oppeja tutkimaan on vuonna 1987 perustettu muun muassa International Thomas Merton Society.[6]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • The Seven Storey Mountain: Centenary Edition. London: SPCK Publishing, 2015. ISBN 978-0-281-07366-5. (englanniksi)

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Merton, Thomas: "Esipuhe", teoksessa: Ernest Cardenal: Elämme rakkaudessa, s. 7–18. Suomentanut Erkki Kirjalainen. Helsinki: Kirjayhtymä, 1986. ISBN 951-262-959-3.
  • Ajatuksia yksinäisyydessä: Hengellisestä elämästä ja ihmisen yksinäisyydestä Jumalan edessä. (Thoughts in Solitude, 1958). Suomentanut Pia Koskinen-Launonen. Helsinki: Kirjaneliö, 1989. ISBN 951-600-784-8.
  • Tie sisäiseen todellisuuteen. (No Man Is an Island, 1955). Suomentanut Pia Koskinen-Launonen. Helsinki: Kirjaneliö, 1992. ISBN 951-600-831-3.
  • Hetkien kirja. (A Book of Hours). Suomentanut Leena Saikkonen. Helsinki: Basam Books, 2005. ISBN 978-952-260-293-0.
  • Hiljainen elämä: Thomas Mertonin päiväkirjat. (Intimate Merton: His Life From His Journals, 1999). Suomentanut Mari Jyväsjärvi. Helsinki: Basam Books, 2005. ISBN 952-5534-15-4.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k Thomas Merton's life and work merton.org. Viitattu 5.2.2019.
  2. Time.com
  3. a b c d e Maarala, Lauri: Gurun opissa: Jumala odottaa sisäisen melusi laantumista Kirkko ja kaupunki. 28.8.2018. Viitattu 1.12.2019.
  4. a b Pope Francin hails Thomas Merton sbu.edu. Viitattu 1.12.2019.
  5. Find A Grave
  6. ITMS Introduction and Membership merton.org. Viitattu 5.2.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Forest, Jim: Aitoon elämään: Matkalla Thomas Mertonin kanssa. (Finding Your Centre). Suomentanut Miettinen, Ritva. Helsinki: Kirjaneliö, 1995. ISBN 951-600-916-6.