Mietiskely
Mietiskely tai kontemplaatio (< lat. contemplatio, 'tarkasteleminen'[1]) on syvällistä ajattelemista ja pohdiskelua.[2]
Kreikkalainen filosofia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mietiskely oli tärkeä osa Platonin filosofiaa. Platon ajatteli, että sielu voisi mietiskelyn kautta nousta tietämykseen Hyvän ideasta ja muista ideoista.[3] Uusplatonistinen filosofi Plotinos ilmaisi myös, että mietiskely oli yksi tärkeimmistä komponenteista henosis-tilan saavuttamiselle. Plotinokselle korkein mietiskelyn tila oli kokea visio jumalasta, Monadista. Plotinos kuvaili tätä kokemusta teoksessaan Enneadit. Oppilaansa Porfyrioksen mukaan Plotinos oli kokenut tämän neljä kertaa.[4] Plotinos kirjoitti kokemuksestaan Enneadien osassa 6.9.xx....selvennä
Islam[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Islamilaisessa perinteessä sanotaan, että Muhammad meni autiomaahan, kiipesi Hira -nimellä tunnetulle vuorelle ja eristäytyi muusta maailmasta. Ollessaan vuorella, hän mietiskeli elämää ja sen tarkoitusta.[5]
Kristinusko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
_-_Walters_3745.jpg)
Idän kristillisissä kirkoissa mietiskelyllä viitataan Jumalan kirjaimelliseen näkemiseen tai näkyyn Jumalasta.[7] Jumalan näkeminen tai hänen yhteydessä oleminen tunnetaan termillä theoria. Jumalan yhteyteen johtavaa jumalallistumisen prosessia harjoitetaan hesykasmin askeettisissa perinteissä. Hesykasmin tavoitteena on sydämen ja mielen sovittaminen yhdeksi (ks. nous).[8]
Mietiskelyä kuvataan itäisessä ortodoksiassa asteittaisena. Tätä asteittaisuutta on käsitelty Johannes Siinailaisen kirjoittamassa Portaat -nimisessä kirjassa. Prosessia, joka johtaa vanhan syntisen miehen uudestisyntyneeksi Jumalan lapseksi ja todellisen luonteemme luokse hyvinä ja jumalallisina kutsutaan jumalallistumiseksi.
Tämä tarkoittaa sitä, että kun joku on Jumalan läsnäolossa, jumalallistettuna hänen kanssaan, sitten hän voi alkaa kunnolla ymmärtämään, ja siinä hetkessä "mietiskelemään" Jumalaa. Mietiskelyyn sisältyy tässä tapauksessa jonkin asian kokeminen sen sijaan, että saavuttaa rationaalisen ja perustellun ymmärryksen teoriasta (ks. gnosis). Niin kuin ymmärrykseen käytetään rationaalista ajattelua ja logiikkaa, niin tehdään päinvastoin kun kyseessä on Jumala (ks. Apofaattinen teologia).
Mietiskelyä pidetään läntisessä kristinuskossa usein mystisenä. Tätä mystisyyttä on käsitelty Ávilan Teresan ja Ristin Johanneksen kaltaisten kristillisen mystiikan teologien teoksissa.[9] Benediktiinimunkki Cuthbert Butler on huomauttanut, että mietiskely -termiä käytettiin mystiikkaan viittaamiseen latinalaisessa kirkossa ja että "'mystiikka' on hyvin moderni sana".[10]
Mietiskely ja meditaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kristinuskossa mietiskelyllä viitataan avoimeen mieleen, joka on suunnattu tietoisuuteen Jumalasta elävänä todellisuutenaselvennä. Tämä vastaa jossain mielessä sitä, mitä itämaisissa uskonnoissa kutsutaan samadhiksi.[11][12] Meditaatiolla toisaalta viitattiin useiden vuosisatojen ajan lectio divinan kaltaisiin kognitiivisiin harjoituksiin.[13] Lectio divina on benediktiiniläinen perinne, jossa luetaan pyhiä kirjoituksia, meditoidaan ja rukoillaan tavoitteena parantaa henkilön ja Jumalan välistä kommunikaatiota sekä pyhien kirjoituksien tuntemusta.
Mietiskelyä pidetään tärkeänä katolisuudessa. Katolisen kirkon yhtenä suurimpana teologina pidetty Tuomas Akvinolainen kirjoitti: "Hyvän yhteisön edellytys on, että on olemassa mietiskelyyn omistautuneita henkilöitä." Yksi hänen opetuslapsistaan, Josef Pieper, kommentoi: "Sillä mietiskely on asia, joka säilyttää ihmisyhteisön keskellä totuuden, joka on yhtä aikaa sekä hyödytön että mittapuu jokaiseen mahdolliseen käyttöön. Mietiskely on siis myös asia, joka pitää todellisen määränpään näkyvissä ja antaa merkitystä elämän jokaiselle käytännön teolle."[14]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Online Etymological Dictionary: contemplation (n.)
- ↑ mietiskellä. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ Plato: Critical Assessments, Nicholas D. Smith, Routledge, 1998. ISBN 0-415-12605-3
- ↑ Katso Plotinos#Elämä
- ↑ Sartola, Pekka: Islam: Ystävä vai vihollinen?, s. 42–45. Turku: Ajanteos, 2006. ISBN 952-99597-1-0.
- ↑ Devotion (Contemplation) The Walters Art Museum.
- ↑ The vision of the uncreated light, which offers knowledge of God to man, is sensory and supra-sensory. The bodily eyes are reshaped, so they see the uncreated light, "this mysterious light, inaccessible, immaterial, uncreated, deifying, eternal", this "radiance of the Divine Nature, this glory of the divinity, this beauty of the heavenly kingdom" (3,1,22;CWS p.80). Palamas asks: "Do you see that light is inaccessible to senses which are not transformed by the Spirit?" (2,3,22). St. Maximus, whose teaching is cited by St. Gregory, says that the Apostles saw the uncreated Light "by a transformation of the activity of their senses, produced in them by the Spirit" (2.3.22). Orthodox Psychotherapy Section The Knowledge of God according to St. Gregory Palamas by Metropolitan Hierotheos Vlachos published by Birth of Theotokos Monastery,Greece (January 1, 2005) ISBN 978-960-7070-27-2
- ↑ Stillness of the body is a limiting of the body. "The beginning of hesychia is godly rest" (3). The intermediate stage is that of "illuminating power and vision; and the end is ecstasy or rapture of the nous towards God" (4). St. John of the Ladder, referring to outward, bodily stillness, writes: "The lover of stillness keeps his mouth shut" (5). But it is not only those called neptic Fathers who mention and describe the holy atmosphere of hesychia, it is also those known as "social". Actually in the Orthodox tradition there is no direct opposition between theoria and praxis, nor between the neptic and social Fathers. The neptics are eminently social and those in community are unimaginably neptic. Orthodox Psychotherapy Section on Stillness and Prayer http://www.pelagia.org/htm/b02.en.orthodox_psychotherapy.05.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ "Contemplation", Catholic Encyclopedia, New Advent. Retrieved March 19, 2008.
- ↑ Western Mysticism: Augustine, Gregory and Bernard on Contemplation and the Contemplative Life, by Dom Cuthbert Butler. Dover: Mineola, NY, 2003, p.4.
- ↑ [1], samannaphala sutta Digha-Nikaya-2
- ↑ [2] (Arkistoitu – Internet Archive), Patanjali, Yoga Sutras
- ↑ A contemporary discussion of differences between meditatio and contemplatio is available in Father Thomas Keating's book on contemplative centering prayer, Open Mind, Open Heart: The Contemplative Dimension of the Gospel (1986) ISBN 0-8264-0696-3. Brief descriptions of centering prayer and lectio divina are available online at http://www.contemplativeoutreach.org/.
- ↑ "Says Pope a Universal Voice for the World" (Arkistoitu – Internet Archive), Carrie Gross, February 1, 2008, Zenit.org.
