Enneadit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Enneadit on uusplatonilaisen filosofi Plotinoksen filosofinen pääteos. Sen kokosi hänen oppilaansa Porfyrios noin vuonna 270 Plotinoksen kuoleman jälkeen. Plotinosta pidetään usein uusplatonismin varsinaisena perustajana. Plotinos itse sanoi, että oli saanut platonilaisen koulutuksen Ammonios Sakkakselta, yhdeltä uusplatonismin perustajista.

Teos esittää Plotinoksen koko uusplatonilaisen filosofisen järjestelmän. Se on jaettu kuuteen osaan (enneadiin) ja jokainen osa edelleen yhdeksään lukuun (traktaattiin). Kreikan kielestä tuleva enneadi viittaa yhdeksään, näin Enneadit on siis kokoelma yhdeksän traktaatin ryhmiä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porfyrios muokkasi Plotinoksen kirjoitukset viideksikymmeneksineljäksi tutkielmaksi, jotka vaihtelevat laajalti sekä pituudessa että lukujen lukumäärässä, paljolti koska Porfyrios jakoi joitakin alkuperäistekstejä osiksi ja liitti toisia yhteen saavuttaakseen tämän lukumäärän. Tämän jälkeen hän jakoi tutkielmat yhdeksän ryhmiin ja kokosi ne kolmeen osaan. Ensimmäinen osa sisälsi kolme ensimmäistä Enneadia, toinen Neljännen ja Viidennen Enneadin, ja kolmas Kuudennen Enneadin. Korjattuaan ja nimettyään jokaisen tutkielman Porfyrios kirjoitti opettajastaan elämäkerran Plotinoksen elämä, joka oli tarkoitettu Ennadien johdannoksi.

Enneadeilla on ollut paljon vaikutusta länsimaiseen ja Lähi-idän ajatteluun ennen kaikkea Augustinuksen ja monien arabialaisten ajattelijoiden kautta.

Plotiniana Arabica[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bysantin aikana, Länsi-Rooman kukistuttua, Plotinoksen kirjoitusten alkuperä joutui hämärän peittoon. Islamilaisten oppineiden (kuten Al-Kindi, Al-Farabi ja Avicenna) joukossa Enneadien osat IV-VI, jotka nykyään tunnetaan nimellä Plotiniana Arabica (”Arabialainen Plotinos”), kiersivät nimellä Aristoteleen teologia tai niitä lainattiin nimellä ”Vanhan viisaan miehen sanontoja”. Kirjoituksilla oli suuri vaikutus islamilaiseen filosofiaan, koska islamilaiset oppineet olivat kiinnostuneita Aristoteleen ajatuksista ja tutkivat hänen teoksiaan laajalti. Latinankielinen versio niin kutsutusta Teologiasta ilmestyi Euroopassa vuonna 1519.[1]

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porfyrioksen toimittama teos ei noudata Enneadien alkuperäistä kronologista järjestystä, vaan muodostaa enemmän "opinto-ohjelman", joka johtaa opiskelevan henkilön itseään koskevista aiheista kaikkeuden perimmäisiä totuuksia koskeviin aiheisiin.

Porfyrios kertoo itse,[2] vaikkakaan ryhmittely ei ole kovin tiukka, että Ensimmäinen Enneadi käsittelee inhimillisiä ja eettisiä aiheita; Toinen ja Kolmas Enneadi enimmäkseen kosmologisia aiheita tai fyysistä todellisuutta; Neljäs sielua; Viides tietoa ja ymmärrettävissä olevaa todellisuutta; ja lopulta Kuudes Olevaa ja sen yläpuolella olevia asioita, Yhtä tai kaiken ensimmäistä prinsiippiä.

Enneadeihin viitataan Enneadin, tutkielman, luvun ja rivin numeroilla. Esimerkiksi Neljäs Enneadi (IV), tutkielma seitsemän (7), luku kaksi (2), rivit yhdestä viiteen (1-5): IV.7.2.1-5.

Ensimmäinen enneadi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ensimmäinen traktaatti - "Elävä ja ihminen"
  • Toinen traktaatti - "Hyveestä"
  • Kolmas traktaatti - "Dialektiikasta [Ylöspäin suunnattu tie]."
  • Neljäs traktaatti - "Todellisesta onnellisuudesta"
  • Viides traktaatti - "Lisääntyykö onnellisuus ajan myötä"
  • Kuudes traktaatti - "Kauneudesta"
  • Seitsemäs traktaatti - "Ensisijaisesta hyvästä ja toissijaisista hyvän muodoista [muutoin, 'Onnellisuudesta']"
  • Kahdeksas traktaatti - "Pahan luonteesta ja alkuperästä"
  • Yhdeksäs traktaatti - "Erottamisesta"

Toinen enneadi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ensimmäinen traktaatti - "Kosmoksesta"
  • Toinen traktaatti - "Taivaan liikkeestä"
  • Kolmas traktaatti - "Ovatko tähdet syitä?"
  • Neljäs traktaatti - "Materia sen kahdessa lajissa"
  • Viides traktaatti - "Potentiaalisuudesta ja aktuaalisuudesta"
  • Kuudes traktaatti - "Kvaliteetista eli substanssista"
  • Seitsemäs traktaatti - "Täydellisestä transfuusiosta"
  • Kahdeksas traktaatti - "Miksi kaukaiset kohteet vaikuttavat pieniltä"
  • Yhdeksäs traktaatti - "Niitä vastaan, jotka katsovat maailmankaikkeuden luojan ja maailmankaikkeuden itsensä olevan pahoja", yleisesti tunnettu nimellä "Gnostilaisia vastaan"

Kolmas enneadi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ensimmäinen traktaatti - "Kohtalosta"
  • Toinen traktaatti - "Kaitselmuksesta (1)"
  • Kolmas traktaatti - "Kaitselmuksesta (2)"
  • Neljäs traktaatti - "Suojelushengestämme"
  • Viides traktaatti - "Rakkaudesta"
  • Kuudes traktaatti - "Ruumiista vapautettujen välinpitämättömyydestä"
  • Seitsemäs traktaatti - "Ajasta ja ikuisuudesta"
  • Kahdeksas traktaatti - "Luonnosta, mietiskelystä ja Yhdestä"
  • Yhdeksäs traktaatti - "Irrallisia seikkoja"

Neljäs enneadi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ensimmäinen traktaatti - "Sielun olemuksesta (1)"
  • Toinen traktaatti - "Sielun olemuksesta (2)"
  • Kolmas traktaatti - "Sielun ongelmista (1)"
  • Neljäs traktaatti - "Sielun ongelmista (2)"
  • Viides traktaatti - "Sielun ongelmista (3)" [tunnettu myös nimellä "Näkemisestä"]
  • Kuudes traktaatti - "Aistimisesta ja muistista"
  • Seitsemäs traktaatti - "Sielun kuolemattomuudesta"
  • Kahdeksas traktaatti - "Sielun laskeutumisesta ruumiiseen"
  • Yhdeksäs traktaatti - "Ovatko kaikki sielut yksi?"

Viides enneadi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ensimmäinen traktaatti - "Kolmesta alkuhypostaasista"
  • Toinen traktaatti - "Olevien alkuperästä ja järjestyksestä seuraten ensimmäisen jälkeen"
  • Kolmas traktaatti - "Tietävistä hypostaaseista ja tuonpuoleisesta"
  • Neljäs traktaatti - "Kuinka toissijaiset kohoavat ensimmäisestä; ja Yhdestä"
  • Viides traktaatti - "Että älylliset olevat eivät ole älyllisen prinsiipin ulkopuolella, ja hyvästä"
  • Kuudes traktaatti - "Että tuonpuoleinen oleva ei ajattele. Millä olevalla on äly ensisijaisesti ja millä toissijaisesti."
  • Seitsemäs traktaatti - "Onko partikulaarisilla olevilla ideaalinen arkkityyppi?"
  • Kahdeksas traktaatti - "Älyllisestä kauneudesta."
  • Yhdeksäs traktaatti - "Älyllinen prinsiippi, ideat, ja Aito Olemassa oleva."

Kuudes enneadi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ensimmäinen traktaatti - "Olevan lajeista (1)"
  • Toinen traktaatti - "Olevan lajeista (2)"
  • Kolmas traktaatti - "Olevan lajeista (3)"
  • Neljäs traktaatti - "Olevan, yhden ja saman, läsnäolosta kaikkialla kokonaisuutena (1)"
  • Viides traktaatti - "Olevan, yhden ja saman, läsnäolosta kaikkialla kokonaisuutena (2)"
  • Kuudes traktaatti - "Luvuista"
  • Seitsemäs traktaatti - "Kuinka ideoiden moninaisuus tuli olevaksi, ja hyvästä"
  • Kahdeksas traktaatti - "Vapaasta tahdosta ja Yhden tahdosta"
  • Yhdeksäs traktaatti - "Hyvästä, tai Yhdestä"

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. O'Meara, An Introduction the Enneads. Oxford:1995,111ff.
  2. Porfyrios: Plotinoksen elämä, luvut 24-26

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]