Tekninen death metal
 |
Tämän artikkelin poistamisesta keskustellaan artikkelin keskustelusivulla. Älä poista tätä huomautusta ennen kuin keskustelu on päättynyt! Voit kuitenkin parannella tätä sivua keskustelun aikanakin. Ilmoitathan asiasta myös artikkelin aloittajalle lisäämällä tämän keskustelusivulle seuraavan mallineen: |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Löytyisiköhän genren määritelmille lähteitä? |
| Tekninen death metal | |
|---|---|
| Alkuperä |
death metal progressiivinen metalli jazz/fuusiojazz |
| Alkuperämaa |
 Yhdysvallat |
| Kehittymisen ajankohta |
1980-luvun loppu |
| Tyypillisiä soittimia |
sähkökitara sähköbasso rummut |
Tekninen death metal (engl. technical death metal; joskus lyhennetty tech death tai techdeath) on death metalista eriytynyt musiikkityyli, jossa korostuu virtuoosimainen musisointi. Termiä käytetään yleensä kuvaamaan yhtyeitä, jotka etsivät genren rajoja kokeilemalla laajasti erilaisia eri musiikkityyleistä, kuten fuusiojazzista, lainattuja kappalerakenteita, tempoja ja soittotekniikoita. Esimerkiksi yhtyeiden Cynic ja Cryptopsy kokeellisten julkaisujen tuloksena tekninen death metal sai maineen monimutkaisena tyylilajina.[1]
Teknistä death metalia pidetään usein yllättävänä, vaikeasti soitettavana ja vaikeasti ymmärrettävänä musiikkina. Kappaleet on yleensä kirjoitettu ilman selkeitä kertosäkeitä, ja ne sisältävät monimutkaisia tai päällekkäisiä tahtilajeja sekä joskus riitasointuisia ja atonaalisia kitarariffejä. Teknisessä death metalissa äänimaailma on usein kaoottinen, mutta sitä seuraa tai ympäröi jykevä groove. Tyypillinen tyylin piirre on myös hyvin hiottu äänituotanto. Tekninen death metal ei kaoottisuudesta huolimatta ole useinkaan erityisen brutaalia, vaikka jotkut yhtyeet, kuten Dying Fetus, Suffocation, Spawn of Possession ja Hate Eternal, liikkuvatkin monien mielestä brutaalin death metalin ja teknisen death metalin välimaastossa.
Tyylin vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Death metal -yhtyeiden kokeellisuus alkoi 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa joillakin Deathin, Morbid Angelin, Suffocationin, Monstrosityn ja Vital Remainsin albumeilla.
Tyylin varsinaisena ensimuotoina pidetään Atheist-yhtyeen debyyttialbumia Piece of Time (1989) ja Nocturnus-yhtyeen The Key -albumia (1990). Muita varhaisia teknisiä death metal -julkaisuja ovat Gorgutsin Considered Dead (1991), Demilichin Nespithe (1993), Cynicin Focus (1993) ja Deathin Individual Thought Patterns (1993).
Vaikka Cynic tuli tunnetuksi teknisyydestään, sitä ei täysin ymmärretty, kunnes 1990-luvun puolessa välissä toiset yhtyeet alkoivat luoda musiikkia, joka laajensi sitä, mitä pidettiin death metalin rajana. Cryptopsyn julkaistessa albuminsa None So Vile vuonna 1996 tunnistettiin, että jotkut yhtyeet loivat musiikkia, joka on liian monipuolista ja teknistä luokiteltavaksi pelkäksi death metaliksi.
Yhtyeitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Chris Jennings: The 12 Greatest Technical Death Metal Albums Of The Early 1990’s! Worship Metal. 11.2.2020. Viitattu 5.5.2022. (englanniksi)