Talouden rakennemuutos

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Talouden rakennemuutos viittaa yleensä kansantalouden tuotanto- ja työllisyysrakenteissa tapahtuviin muutoksiin.[1] Rakennemuutokset ovat osa normaalia aluetalouden kehitystä ja liiketoiminnan uudistumista.

Esimerkiksi Suomessa toisen maailmansodan jälkeen maataloustuotannon osuus Suomen kaikesta tuotannosta supistui rajusti. Tämän seurauksena syntyi voimakas muuttoliike maaseuduilta kaupunkeihin ja ulkomaille, pääasiassa Ruotsiin.[1] Suomen elinkeinorakenne on muuttunut voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen kuluessa ja erityisesti perinteisestä teollisuudesta on hävinnyt kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Voimakas rakennemuutos on koetellut viime vuosina myös ICT-toimialaa.

Rakennemuutosten hallinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paras keino hallita rakennemuutosta ja suojautua äkillisiä rakennemuutoksia (ÄRM) vastaan on monipuolinen ja uudistuva elinkeinorakenne. Kokonaan uusien kasvualojen edistäminen ja koulutuspolitiikan ajantasaisuus hillitsevät rakennemuutosten vaikutuksia. Jatkuva elinkeinopolitiikan kehittäminen, yritysten näkökulman ymmärtäminen, vanhoista rakenteista irtipäästäminen eli ennakoiva suhtautuminen elinkeinorakenteen ja yhteiskunnan muutokseen nopeuttavat rakennemuutostilanteesta selviämistä. Myös valtiovallan toimissa painopiste on siirtynyt ennakoivaan rakennemuutoksen hallintaan sekä positiivisen rakennemuutoksen (esim. meri- ja autoteollisuus) hoitoon. Elinkeinorakenteen uudistamisen keskiössä on alueilla oleva yritystoiminta ja sen uusiutumisen, kasvun sekä kansainvälistymisen kiihdyttäminen ja tätä kautta syntyvät työpaikat.[2]

Ennakoitu rakennemuutos (ERM)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennakoidussa rakennemuutoksen hallinnassa korostuvat ennakoinnin hyödyntäminen johtamisessa, alueiden oma varautuminen ja vastuu elinkeinojen kehittäjinä ja uudistajina sekä älykkään erikoistumisen ja kokeilukulttuurin vahvistaminen. Käytössä olevia työllisyys- ja yritysrahoitusinstrumentteja käytetään tapauskohtaisesti yhdistellen.

Ennakoidun rakennemuutoksen toimilla vauhditetaan alueilla rakennemuutosta, toteutetaan nopeita ja kokeiluluonteisia uusia toimenpiteitä sekä vahvistetaan kykyä sopeutua elinkeinorakenteen muutokseen (resilienssi). Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut.

Muutosjoustavuus eli resilienssi tarkoittaa alueen aktiivista uudistamista, joka perustuu oppimiseen ja toimiviin verkostoihin. Muutosjoustavalla alueella on kyky varautua, palautua ja erityisesti uudistua ulkoisesta aluetalouden shokista sekä kyky mobilisoida resurssit muutostilanteessa. Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät. Muutosjoustavuus on osa rakennemuutoksen hallintaa.

Äkillinen rakennemuutos (ÄRM)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Globalisaatio ja tuotantorakenteen muutokset saattavat aiheuttaa äkillisiä ja mittavia uhkia sekä ongelmia alueiden kehitykselle erityisesti silloin, kun jokin yritys vähentää merkittävästi työpaikkoja alueella tai lopettaa tuotantoyksikkönsä kokonaan. Äkillisten rakennemuutosongelmien seurauksia ja vaikutuksia arvioidaan alueen työllisyyden, tuotantotoiminnan ja elinkeinorakenteen kannalta.

Valtioneuvosto voi nimetä alueen tai toimialan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi tai toimialaksi. Alueelle tai toimialalle valmistellaan alueen kuntien, elinkeinoelämän, ELY-keskuksen ja maakunnan liiton yhteistyönä äkillisen rakennemuutoksen hoitamiseen tähtäävä kasvusuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan keskeisimmät toimenpide-ehdotukset uusien työpaikkojen luomiseksi ja vanhojen uudistamiseksi sekä muut tilannetta korjaavat toimet eri hallinnonaloilla.

Nimeäminen tehdään tapauskohtaisen harkinnan mukaan hyödyntäen seuraavia kriteereitä:

  • elinkeinoelämän rakenteet muuttuvat ja uudistuvat äkillisesti,
  • työpaikkamenetysten kokonaismäärä yrityksessä ja koko tuotantoketjussa/-klusterissa sekä arvio työttömiksi jäävistä on yhteensä useita satoja,
  • vaikutukset heijastuvat myös laajasti alueen ulkopuolelle/samaan aikaan menetetään työpaikkoja useilla paikkakunnilla,
  • toteutuvien työpaikkavähennysten vaikutus alueen työllisyys- ja työttömyysasteeseen,
  • kyseessä on pysyvä muutostilanne (ei huomioida lomautuksia),
  • alueella on toimijoiden yhdessä laatima, ennakointiin perustuva valmiussuunnitelma kriisitilanteen varalle,
  • alueella on jatkuvan elinkeinorakenteen kehittämisen tuloksena uudistumispotentiaalia ja siltä pohjalta laadittu kasvusuunnitelma,
  • lisärahoituksella voidaan arvioida olevan oleellinen merkitys uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen luomisessa,
  • yritys on sitoutunut yhteistyöhön.

Määrärahan myöntämistä äkillisten rakennemuutosalueiden ja -toimialojen tarpeisiin arvioidaan tapauskohtaisesti valtion talousarvion ja lisätalousarvion puitteissa. Alueilla voidaan käyttää äkillisen rakennemuutoksen hankkeisiin myös rakennerahastokauden 2014–2020 tavoitteiden mukaista ohjelmarahoitusta.

Suomessa on vuosien 2007–2016 välillä nimetty 32 aluetta äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Lisäksi meriteollisuus on nimetty äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi 2010 – 2012. Vuosille 2013 – 2015 nimettiin kuusi aluetta (Jämsän seutukunta, Keuruun seutukunta, Kauhavan kaupunki, Joensuun seutukunta, Lahden alue sekä Kotkan-Haminan seutukunta) erillisiksi tukialueiksi varuskuntien lakkauttamisen vuoksi. Varuskunnista ei irtisanottu merkittäviä määriä henkilöstöä, mutta henkilövähennys paikkakunnilla oli merkittävä puolustusvoimien henkilöstön siirtyessä muille paikkakunnille.

Jotkin alueet ovat olleet äkillisen rakennemuutoksen alueina useita kertoja tai niiden ohjelma-aikaa on pidennetty. ÄRM-alueiden määrä on laskenut viime vuosina julkisten rakennemuutostoimien painottuessa ennakoiviin toimiin.

Äkillisen rakennemuutoksen alueet Suomessa[3][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alue ja kuvaus Kausi Irtisanotut*
Salon seutukunta

Microsoft

2016 – 2017 730
Rauman seutukunta

STX Finland Rauman telakka, UPM

2015 – 2016 600
Viitasaari ja Pihtipudas

Fenestra Oy

2015 – 2016 160
Kajaanin seutukunta

Talvivaara Sotkamo Oy

2015 450
Loviisan seutukunta

Strömfors Electric, Gemmi Furs

2015 237
Kemiönsaari

FNSteel metallitehdas

2012 – 2015 260
Jämsän seutukunta

Varuskunnan lakkauttamisesta johtuva tukialue

2013 – 2015
Keuruun seutukunta

Varuskunnan lakkauttamisesta johtuva tukialue

2013 – 2015
Kauhavan kaupunki

Varuskunnan lakkauttamisesta johtuva tukialue

2013 – 2015
Joensuun seutukunta

Varuskunnan lakkauttamisesta johtuva tukialue

2013 – 2015
Lahden alue

Varuskunnan lakkauttamisesta johtuva tukialue

2013 – 2015
Kotkan-Haminan seutukunta

Varuskunnan lakkauttamisesta johtuva tukialue

2013 – 2015
Raaseporin seutukunta

FNSteel metallitehdas

2012 – 2015 390
Oulun seutukunta

Nokia, NSN, Accenture, alihankkijat

2012 – 2015 3750
Salon seutukunta

Nokia Oyj puhelintuotanto + alihankkijaverkosto

2009 – 2015 1975
Äänekosken seutukunta

M-Real paperitehdas ja alihankintaverkosto

2011 – 2014 210
Karkkilan kaupunki

Moventas Santasalo Oy, teollisuusvaihteet

2012 – 2014 170
Keski-Karjalan seutukunta

mekaaninen puutuoteteollisuus, useita yrityksiä

2008 – 2013 329
Kouvolan seutukunta

UPM-Kymmene Oyj paperitehtaat, Stora Enso Oyj paperi- ja kartonkitehtaat, Myllykoski Paper Oyj paperitehdas + metsäteollisuuden alihankkijat

2011 – 2012 658
Ylä-Pirkanmaan seutukunta

Metsä Tissue Oy talouspaperitehdas, Ruovesi Oy, Visuveden saha

2011 – 2012 297
Kotkan-Haminan seutukunta

Stora Enso Oyj Summan paperitehdas, Sunilan sellutehdas

2008 – 2011 770
Nivala-Haapajärven seutukunta, Haapaveden-Siikalatvan seutukunta

Incap Furniture Oy huonekalutehdas + alihankkijat

2009 – 2011 323
Varkaus, Leppävirta, Joroinen

Stora Enso Oyj paperitehtaat, Enics elekronikkatehdas

2008 – 2011 373
Heinolan seutukunta

Karelia Parketti parkettitehdas ja useita puunjalostusyrityksiä

UPM-Kymmene Oyj vaneritehdas ja saha, Reuman sairaala

2008 – 2011 497
Kajaanin seutukunta

UPM-Kymmene Oyj paperitehdas, Incap Oyj elektroniikkatehdas, Kajaani

2008 – 2011 665
Imatran seutukunta

Stora Enso Oyj Imatran tehtaat

2008 – 2010 250
Koillis-Savon seutukunta

Stromsdal Oyj kartonkitehdas

2008 – 2010 204
Kaskisen kaupunki

Metsä-Botnia Oyj sellutehdas + alihankkijat

2009 – 2010 223
Itä-Lapin seutukunta

Stora Enso Oyj sellutehdas

2008 – 2009 215
Etelä-Pirkanmaan seutukunta

UPM-Kymmene Oyj paperitehdas ja sellutehdas, Kuitu Finland Oy

2007 – 2009 745
Kouvolan seutukunta

UPM-Kymmene Oyj, Voikkaan paperitehdas, Stora Enso Oyj paperitehdas

2007 – 2009 848
Forssan seutukunta

Helkama Forste Oy kylmälaitetehdas, Finlayson Forssa Oy tekstiilitehdas, Novart Oy keittiökalustetehdas

2008 – 2009 506
Jämsän seutukunta

UPM-Kymmene Oyj Paperitehdas, Smead Paperisto Oy

2007 – 2008 349
Keuruun seutukunta

UPM-Kymmene Oyj puunjalostustehdas, Puhos Board Oy kuitulevytehdas, Relicomp Oy kaapelitehdas

2007 – 2008 168
Lappeenrannan seutukunta

UPM-Kymmene Oyj paperitehdas

2007 – 2008 350
Joensuun seutukunta

Perlos Oyj, muovikuoria Nokian matkapuhelimiin

2007 – 2008 1650
Vakka-Suomen seutukunta

Valmet Automotive Oy:n autotehdas

2007 – 2008 260
Saarijärven-Viitasaaren seutukunta

Efore Oyj + alihankkijat elektroniikkatehdas

2007 – 2008 157

*Joillain paikkakunnilla ja alueilla työttömäksi on jäänyt myöhemmin vielä lisää henkilöitä, mutta tässä ilmaistu irtisanottujen määrä on ÄRM-aluepäätöstä tehtäessä ollut tieto.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Jussi Ahokas: [https://www.tem.fi/files/30158/ahokas.pdf Suomen talouden palveluvaltaistuminen jatkuu myös tulevaisuudessa] (PDF) Työpoliittinen Aikakauskirja 2/2011. Työ- ja Elinkeinoministeriö. Viitattu 26.7.2014.
  2. Rakennemuutos Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 6.2.2017.
  3. Felin ja Mella 2013: Äkillisen rakennemuutoksen alueet 2007-2013. TEM raportteja 31/2013[1]