Incap

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Incap Oyj
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: ICP1V
Markkina-arvo Nousua 459,2 milj. € (31.12.2021)[1]
Perustettu 1992
Toimitusjohtaja Otto Pukk
Puheenjohtaja Ville Vuori
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toimiala elektroniikkateollisuus
Liikevaihto Nousua 169,8 milj. € (2021)[1]
Liikevoitto Nousua 26,0 milj. € (2021)[1]
Tilikauden tulos Nousua 21,1 milj. € (2021)[1]
Henkilöstö Nousua 2523 (2021)[1]
Tytäryhtiöt maayhtiöt Intiassa, Virossa, Isossa-Britanniassa ja Slovakiassa[1]
Kotisivu incapcorp.com

Incap Oyj on suomalainen elektroniikan sopimusvalmistaja.[2] Incapin pääkonttori sijaitsee Helsingissä ja yhtiön osake on noteerattu Helsingin pörssissä.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Incapin synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Incap on perustettu vuonna 1992.[3] Se syntyi, kun Kera yhdisti riskisijoituksensa[4] eli kolme pohjoissuomalaista kehitysyhtiötä: Teknoinvestin, Lakespon ja Keraspon. Kera oli perustanut kainuulaisen Keraspon 1980-luvulla osana niin sanottua Kostamuksen jälkihoitopakettia. Kun suomalais-venäläinen rakennushanke oli päättynyt, Kainuun työllisyyttä tuettiin kehitysyhtiön yritysaloitteiden kautta. Lappiin perustettu Lakespo toimi vastaavalla tavalla. Myöhemmin Kerasta tuli myös oululaisen Teknoinvestin osakas.[5]

1993–2002[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Incapiin fuusioitiin lähes sata osakkuusyhtiötä, jotka toimivat monilla eri toimialoilla. Toimialoista valittiin kaksi: elektroniikka ja huonekaluala.[3] 1990-luvulla yhtiön asiakkaisiin kuului esimerkiksi Abloy[6], Jysk, Ikea ja Asko.[3]

Incap Furniture valmisti Oulussa mäntyhuonekaluja. 1990-luvun puolivälin jälkeen se päätti karsia sekä asiakkuuksia että tuotteita ja alkoi palvella kymmentä kansainvälistä päämiestä parilla sadalla tuotteella aiempien 30 asiakkaan ja 600 tuotteen sijaan.[7]

Vuonna 1996 Incapiin yhdistettiin Elektrostep, jolle Sotkamon kuvaputkitehdas Valcon toiminta oli päätynyt Finn-Valcon ja Valmetin kautta.[8]

Keran päätehtävä oli tehdä lainoituspäätöksiä pk-yrityksille ja Incap-omistus aiheutti ristiriitoja. Siksi omistusta lähdettiin pienentämään pörssiin listautumisen kautta.[5] Incap listautui Helsingin pörssiin keväällä 1997[9] ja Keran omistus laski 42,6 prosenttiin.[5] Incapin liikevaihto oli 314 miljoonaa markkaa.[3]

Vuonna 1998 Kera ja Valtiontakuukeskus yhdistyivät. Uuden yhtiön nimeksi tuli Finnvera.[10]

Vuonna 1999 elektroniikan osuus konsernin liikevaihdosta oli vajaa puolet. Se valmisti muun muassa kassapääte-, säähavainto-, tieliikenne- ja teollisuusautomaatiojärjestelmiä.[4]

Vuonna 2000 Incap perusti tytäryhtiö Incap Electronics Estonia OÜ:n Kuressaareen. Incap Electronicsilla oli ennestään kolme tehdasta, Sotkamossa[11], Helsingissä ja Vaasassa.[12] Uudella tehtaalla alettiin latoa komponentteja piirilevyille ja kokoamaan elektroniikkalaitteita.[11] Toukokuussa yhtiön hallitus nimitti toimitusjohtaja Tero Freyn tilalle talousjohtaja Rauni Nokelan. Yhtiö kertoi myyvänsä huonekaluliiketoimintansa.[4]

Vuonna 2001 Incapin suurimmalla omistajalla Finnveralla yhtiöstä oli 43 prosentin osuus, Conventumin rahastoilla oli yli viidesosa ja Sammolla vajaa kymmenes.[13]

Vuonna 2002 Incap Electronics sulautettiin Incap Oyj:hin.[14] Incap Furnituren omistus taas siirtyi pääomasijoittajien avustuksella sen toimivalle johdolle.[7] Toisistaan erillisiä yhtiöitä jäi yhdistämään vain Incap-nimi.[9]

2003–2019[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2004 Incapin tuotteisiin kuului esimerkiksi lentoasemien turvaporttien elektroniikkaa, sukellustietokoneita, Vaisalan sääsondien osia ja hisseissä tarvittavaa elektroniikkaa.[15] Yhtiön suurimmat omistajat olivat JMC Finance ja Finnvera.[9]

Tammikuussa 2005 Incap osti Finn-Power Oy:ltä yhdistelmäkoneen, jolla saattoi tehdä sekä lävistys- että laserleikkuuta. Laitekokonaisuus paransi yhtiön ohutlevymekaniikan valmistuskapasiteettia.[16] Huhtikuussa Incap myi koneistus- ja pinnoitusliiketoimintonsa RuukkiComp Oy:lle.[17] Toukokuussa Incapista tuli Assa Abloyn alihankkija. Sopimukseen kuului elektroniikan ja mekaniikan volyymivalmistusta, suunnittelua, tuotannollistamista, pilottisarjojen valmistamista sekä loppukokoonpanot.[6]

Vuonna 2006 Incap perusti Incap Contract Manufacturing Pvt. Ltd:n Bangaloreen.[18]

Vuonna 2007 Incap osti Intian Tumkurista läheltä Bangalorea sopimusvalmistukseen perustuvan liiketoiminnan.[19] TVS Electronicsista tuli Incap Contract Manufacturing.[8]

Vuonna 2008 Incap myi tytäryhtiönsä Ultraprint Oy:n sen toimivalle johdolle.[20]

Maaliskuussa 2010 Incap kertoi siirtävänsä Vuokatin tehtaan tuotannon Viroon ja sulkevansa tehtaan loppuvuoden aikana. Siirrolla tavoiteltiin noin kolmen miljoonan euron vuosittaisia säästöjä. Incap omisti tehtaan tilat yhdessä Sotkamon kunnan kanssa.[21] Kesäkuussa 2013 yhtiö myi tehdaskiinteistön Vuokatti Superpark Oy:lle, joka oli vuokralaisena pitänyt paikalla Angry Birds -teemaista aktiviteettipuistoa lähes vuoden verran.[22] Tehtaan tuotanto siirrettiin Viroon.[23]

Kuressaaren tehtaan tuotantotiloja alettiin kaksinkertaistaa vuonna 2011.[24] Incapin suurin tehdas sijaitsi Intiassa, jossa sillä oli yli 350 työntekijää.[19]

Vuonna 2012 Incap sulki Helsingin tehtaansa. Tuotantoa siirrettiin Vaasaan, Kuressaareen ja alihankkijoille.[25]. Yhtiön liikevaihto oli lähes 65 miljoonaa euroa.[2]

Vuoteen 2013 mennessä Incapissa oli käyty useita yt-neuvotteluja. Helpotusta taloudelliseen tilanteeseen haettiin heinäkuisilla yrityskaupoilla, joissa Incapin suurimmaksi omistajaksi tuli ruotsalainen Inission. Sopimusvalmistaja sai yhtiöstä 26 prosentin osuuden. Incap työllisti noin 600 työntekijää Suomessa, Virossa, Intiassa ja Kiinassa.[2] Yhtiöt suunnittelivat Incapin sulautumista Inissioniin.[26] Inission päätti jättää sulautumisoption käyttämättä.[26]

Keväällä 2014 Incap sopi laajentavansa tuotantotilojaan Intiassa, jossa se valmisti esimerkiksi virtalähteitä, inverttereitä ja UPS-laitteita, tankkausasemien elektroniikkaa ja sähköaktuaattoreita.[27] Kesäkuussa konsernin toimitusjohtajana Fredrik Berghelin seuraajana aloitti Ville Vuori.[28]

Incapin toimitusjohtajaksi nimitettiin syyskuussa 2018 Otto Pukk, joka oli tullut yhtiön palvelukseen marraskuussa 2015 Incapin Viron toimintojen johtajaksi.[29]

2020–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2020 Incap kertoi ostavansa AWS Electronics Groupin. Osakeanti toteutettiin helmikuussa 2021.[30] AWS Electronics toimi Isossa-Britanniassa ja Slovakiassa.[31]

Vuonna 2021 Incap lähes kaksinkertaisti liikevoittonsa, vaikka komponenttien saatavuus heikentyi.[32]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2021 Incapilla oli toimintaa Suomen lisäksi Intiassa, Virossa, Isossa-Britanniassa ja Slovakiassa.[1]

Tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Incapilla on palveluita elektromekaanisten tuotteiden elinkaaren suunnitteluun ja materiaalihankintaan sekä tuotteiden valmistukseen ja huolto- ja ylläpitopalveluihin.[28] Yhtiön nykyisiä tai entisiä asiakkaita ovat esimerkiksi Nokia, Vaisala, Metso Automation, Oras, Suunto[33], Kone ja General Electric.[8]

Incap on valmistanut muun muassa

  • elektronisen lukkojärjestelmän ohjelmointilaitteita Assa Abloylle.[6]
  • tahtikoneiden naparautakomponentteja ABB:lle, joka toimitti tahtikoneita metalliteollisuuden moottoreiksi, laivojen potkurimoottoreiksi ja generaattoreiksi ja dieselmaavoimaloiden generaattoreiksi.[34]
  • staattorikomponentteja The Switchin tuuligeneraattoreihin.[35]
  • aurinkoenergialla toimivia katuvalaisimia Naps Systemsille[36]
  • ohjauselektroniikkaa Tulikiven kiukaisiin[37]
  • elektroniikan kokoonpanoja Kempin Mig-hitsauslaitteeseen[19]
  • tuotelinjoja Corvus Energylle[38]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g Vuosikertomus 2021 (PDF) incapcorp.com. Incap Oyj. Viitattu 21.4.2022.
  2. ↑ a b c d Elektroniikkavalmistaja siirtyy osin ruotsalaisomistukseen Yle Uutiset. 22.7.2013. Viitattu 11.4.2022.
  3. ↑ a b c d Incap tekee mitä asiakas keksii pyytää Ilta-Sanomat. 27.6.1998. Viitattu 11.4.2022.
  4. ↑ a b c hanna säntti: Incap löysi viimein itsensä Talouselämä. Viitattu 11.4.2022.
  5. ↑ a b c Riikka Hakala: Finnvera tahtoo eroon Incap-omistuksestaan Ilta-Sanomat. 30.10.2001. Viitattu 11.4.2022.
  6. ↑ a b c Kauko Niemi: Incap jatkaa Assa Abloyn hovihankkijana Tekniikka&Talous. Viitattu 11.4.2022.
  7. ↑ a b Raija Hallikainen: Tuotteiden harvennus tuplasi liikevaihdon Tekniikka&Talous. Viitattu 11.4.2022.
  8. ↑ a b c Timo Tolsa: Intian ihme Incapin tapaan Tekniikka&Talous. Viitattu 12.4.2022.
  9. ↑ a b c Jukka Lukkari: Suomessa valmistetaan jatkossakin elektroniikkaa Tekniikka&Talous. Viitattu 11.4.2022.
  10. ↑ LYHYESTI | Valtion erityisrahoituksen nimeksi Finnvera Helsingin Sanomat. 10.10.1998. Viitattu 12.4.2022.
  11. ↑ a b Incap perustaa tytäryhtiön Viroon Tekniikka&Talous. Viitattu 11.4.2022.
  12. ↑ {{Verkkoviite|osoite=https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/incap-hankki-fms-jarjestelman/60ffaf26-69b6-3cc7-acab-ffd9f3a11fe1%7Cnimeke=Incap[vanhentunut linkki] hankki FMS-järjestelmän|tekijä=Tekniikkatalous|julkaisu=Tekniikka&Talous|viitattu=2022-04-11}
  13. ↑ Jyrki Alkio: Sopimusvalmistaja Incap helpotti optio-ohjelmaansa Helsingin Sanomat. 19.4.2001. Viitattu 11.4.2022.
  14. ↑ Incapin sisällä fuusio Yle Uutiset. 2.1.2002. Viitattu 11.4.2022.
  15. ↑ Raili Leino: Incap uskoo elektroniikkavalmistuksen pysyvän Suomessa Tekniikka&Talous. Viitattu 11.4.2022.
  16. ↑ Kauko Niemi: Incap uudistaa ohutlevytuotannon Tekniikka&Talous. Viitattu 11.4.2022.
  17. ↑ Kauko Niemi: Incap myi pinnoitukset Ruukille Tekniikka&Talous. Viitattu 11.4.2022.
  18. ↑ Incap Story incapcorp.com. Incap Oyj. Arkistoitu 23.7.2015. Viitattu 23.7.2015. (englanniksi)
  19. ↑ a b c Jarmo Seppälä: Incap toimittaa Kempille kokoonpanoja Tekniikka&Talous. Viitattu 12.4.2022.
  20. ↑ Mikko Piiroinen: Incap luopuu tytäryhtiöstään Tekniikka&Talous. Viitattu 12.4.2022.
  21. ↑ Incap sulkee Vuokatin tehtaansa Yle Uutiset. 17.3.2010. Viitattu 11.4.2022.
  22. ↑ Incap myi Vuokatin tehdaskiinteistön Angry Birds -puistolle Rakennuslehti. 17.6.2013. Viitattu 11.4.2022.
  23. ↑ Jarmo Seppälä: Incapin Helsingin tehtaan tulevaisuus vaakalaudalla Tekniikka&Talous. Viitattu 12.4.2022.
  24. ↑ Jukka Lukkari: Incap jatkaa toimintojen keskittämistä Viroon Tekniikka&Talous. Viitattu 12.4.2022.
  25. ↑ Jarmo Seppälä: Incap lopettaa Helsingin tehtaan Tekniikka&Talous. Viitattu 12.4.2022.
  26. ↑ a b Elektroniikkavalmistaja Incap ei sulaudukaan ruotsalaisomistajaansa Yle Uutiset. 2.1.2014. Viitattu 11.4.2022.
  27. ↑ Sofia Virtanen: Suomalainen elektroniikkavalmistaja investoi miljoonan tuotantotiloihin Intiassa Tekniikka&Talous. Viitattu 11.4.2022.
  28. ↑ a b Sofia Virtanen: Incapin toimitusjohtajaksi Ville Vuori Tekniikka&Talous. Viitattu 11.4.2022.
  29. ↑ Mustonen, Antti: Incapin toimitusjohtajaksi Otto Pukk Kauppalehti. 18.9.2018. Viitattu 17.8.2019.
  30. ↑ Sami Kontola: Incap on päättänyt osakauppahinnan maksusta AWS Electronics Groupin yritysostoon liittyen Kauppalehti. Viitattu 21.4.2022.
  31. ↑ Arvopaperi: Incap Oyj: Lisätietoja AWS Electronics Groupin yritysostosta Arvopaperi. Viitattu 21.4.2022.
  32. ↑ Antti Mustonen: Näissä osakkeissa analyytikoiden näkemys muuttui – 3 yhtiöllä Helsingin pörssistä suositus kääntyi täysin päälaelleen Tekniikka&Talous. Viitattu 11.4.2022.
  33. ↑ Kaisa Huhtiniemi: Elektroniikka-alan vaikeudet eivät pelota Incapia Tekniikka&Talous. Viitattu 11.4.2022.
  34. ↑ Tekniikkatalous: Incap ja ABB tekivät viiden vuoden sopimuksen Tekniikka&Talous. Viitattu 11.4.2022.
  35. ↑ Jarmo Seppälä: Incap alkaa valmistaa staattorikomponentteja The Switchille Tekniikka&Talous. Viitattu 11.4.2022.
  36. ↑ Jarmo Seppälä: Incap alkaa valmistaa Napsille aurinkoenergialla toimivia katuvalaisimia Tekniikka&Talous. Viitattu 11.4.2022.
  37. ↑ Jarmo Seppälä: Incap valmistaa elektroniikkaa Tulikiven kiukaisiin Tekniikka&Talous. Viitattu 12.4.2022.
  38. ↑ Olli Harma: Incap laajentaa laivateollisuuteen - yhteistyösopimus Corvus Energyn kanssa Kauppalehti. Viitattu 6.6.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Incap&oldid=21992108”