Tšitan piiri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tšitan piiri (ven. Читинский район, Tšitinski raion) on kunnallinen itsehallintoalue Taka-Baikalian aluepiirissä Venäjällä. Vuonna 1937 perustetun piirin pinta-ala on 16 100 neliökilometriä. Asukkaita on 60 700 henkeä (vuonna 2009).[1]

Tšitan piiri sijaitsee Taka-Baikalian aluepiirin länsiosassa. Koillisessa se rajoittuu Tungokotšenin, idässä Karymskojen, etelässä Duldurgan ja Uljotyn piireihin, lännessä Hilokin piiriin sekä luoteessa Burjatian tasavaltaan. Seudulla virtaavat Ingoda ja Hilok-joet.

Piiriin kuuluvat Atamanovkan, Jablonovon ja Novokrutšininskin kaupunkimaiset taajamat sekä 20 maalaiskuntaa: Aleksandrovka, Arahlei, Beklemiševo, Domna, Ingoda, Jelizavetino, Kolotšnoje, Leninski, Lesnoi Gorodok, Makkavejevo, Novaja Kuka, Novotroitsk, Olengui, Šiškino, Sivjakovo, Smolenka, Sohondo, Ugdan, Verh-Tšita ja Zasopka. Hallinnollinen keskus on Tšitan kaupunki, joka ei kuulu piirin yhteyteen, vaan muodostaa erillisen kaupunkipiirikunnan. Asutuskeskuksia on yhteensä 57.

Pääelinkeino on maatalous, joka on erikoistunut maidon ja lihan tuotantoon sekä vihannesten ja perunan viljelyyn. Makkavejevossa ja Novaja Kukassa on suurkanalat. Lisäksi on elintarvike-, metsä- ja rakennustarviketeollisuutta. Piirin kautta kulkee Siperian rautatie sekä M55 ja M58 -valtatiet.

Nähtävyyksiin kuuluu Irgenin kylän tsasouna. Seudulla on useita arkeologisia ja luonnonmuistomerkkejä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]