Tšernyševskin piiri

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tšernyševskin piiri Taka-Baikalian aluepiirin kartalla.

Tšernyševskin piiri (ven. Чернышевский район, Tšernyševski raion) on kunnallinen itsehallintoalue Taka-Baikalian aluepiirissä Venäjällä. Vuonna 1926 perustetun piirin pinta-ala on 13 200 neliökilometriä. Asukkaita on 36 100 henkeä (vuonna 2009).[1]

Tšernyševskin piiri sijaitsee Taka-Baikalian keskiosassa. Koillisessa se rajoittuu Mogotšan, kaakossa Sretenskin, lounaassa Nertšinskin ja luoteessa Tungokotšenin piireihin.

Piiriin kuuluvat Aksjonovo-Zilovskojen, Bukatšatšan, Tšernyševskin ja Žirekenin kaupunkimaiset taajamat sekä 15 maalaiskuntaa: Aleur, Baigul, Bušulei, Gaur, Ikšitsa, Kadaja, Komsomolskoje, Kurlytš, Milgidun, Novoiljinsk, Novyi Olov, Staryi Olov, Ukurei, Urjum ja Utan. Hallinnollinen keskus on Tšernyševsk. Asutuskeskuksia on yhteensä 36.

Seudun kanta-asukkaita ovat evenkit. Nykyään valtaosa asukkaista on venäläisiä.

Piirin kautta kulkee Trans-Siperian rautatie, josta Tšernyševskin asemalla haarautuu sivurata Bukatšatšaan. Piirikeskuksesta on rautateitse matkaa aluepiirin pääkaupunkiin Tšitaan 389 kilometriä. Rakenteilla on Tšitan ja Habarovskin välinen M58-valtatie.

Talous perustuu kaivosteollisuuteen, puunhankintaan, rautatieliikenteeseen ja elintarviketeollisuuteen. Lampaanhoitoon erikoistunut maatalous tuottaa viljaa, perunaa, vihanneksia, maitoa, lihaa, munia ja villaa.

Paikallislehtenä ilmestyy Naše vremja (”Meidän aikamme”). Nähtävyyksiin kuuluu Vapahtajan kirkko ja 1800-luvun puolivälin asuintalo Kurlytšin kylässä. Seudulla on useita arkeologisia muistomerkkejä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]