Sretenskin piiri

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sretenskin piiri Taka-Baikalian aluepiirin kartalla.

Sretenskin piiri (ven. Сре́тенский райо́н, Sretenski raion) on kunnallinen itsehallintoalue Taka-Baikalian aluepiirissä Venäjällä. Vuonna 1926 perustetun piirin pinta-ala on 15 600 neliökilometriä. Asukkaita on 27 000 henkeä (vuonna 2009).[1]

Sretenskin piiri sijaitsee Taka-Baikalian aluepiirin keskiosassa. Pohjoisessa se rajoittuu Mogotšan, idässä Gazimurski Zavodin, etelässä Šelopuginon ja Balein piireihin, lounaassa Nertšinskin ja luoteessa Tšernyševskin piireihin. Seudun halki virtaa Šilka-joki.

Piirin hallinnollinen keskus on Sretenskin kaupunki. Lisäksi siihen kuuluvat Kokuin ja Ust-Karskin kaupunkimaiset taajamat sekä 11 maalaiskuntaa: Alija, Bolšije Boty, Dunajevo, Firsovo, Molodovsk, Šilkinski Zavod, Tšikitšei, Ust-Narinzor, Ust-Natšin, Verhnije Kularki ja Verhnjaja Kuenga.

Sretenskistä on rautatie- ja maantieyhteys aluepiirin pääkaupunkiin Tšitaan, jonne on matkaa 385 kilometriä.

Seudun pääelinkeino on teollisuus. Kokuissa on telakka ja Kara-joella kultakaivoksia. Lisäksi on metsäteollisuutta. Maatalous tuottaa viljaa, perunaa, vihanneksia, maitoa, lihaa, munia ja villaa.

Kulttuurilaitoksia ovat Sretenskin opettajaopisto ja kotiseutumuseo. Seudulla on lukuisia arkeologisia ja luonnonmuistomerkkejä. Paikallislehtenä ilmestyy Sovetskoje Zabaikalje.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]