Šelopuginon piiri

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Šelopuginon piiri Taka-Baikalian aluepiirin kartalla.

Šelopuginon piiri (ven. Шелопугинский район, Šelopuginski raion) on kunnallinen itsehallintoalue Taka-Baikalian aluepiirissä Venäjällä. Vuonna 1961 perustetun piirin pinta-ala on 3 900 neliökilometriä. Asukkaita on 9 000 henkeä (vuonna 2009).[1]

Šelopuginon piiri sijaitsee Taka-Baikalian keskiosassa. Pohjoisessa se rajoittuu Sretenskin, idässä Gazimurski Zavodin, etelässä Aleksandrovski Zavodin ja lännessä Balein piireihin.

Piiriin kuuluu 8 maalaiskuntaa: Glinjanka, Kopun, Malyi Tontoi, Mironovo, Nižnjaja Šahtama, Šelopugino, Šivija ja Veršino-Šahtaminski. Hallinnollinen keskus on Šelopuginon kylä. Asutuskeskuksia on yhteensä 25.

Šelopuginosta on maantieyhteys Sretenskin kautta aluepiirin pääkaupunkiin Tšitaan, jonne on matkaa 462 kilometriä. Lentokenttä suljettiin 1990-luvun puolivälissä.

Seudun talous perustui aikaisemmin kaivosteollisuuteen. Nykyään harjoitetaan puunhankintaa ja pienimuotoista elintarviketeollisuutta. Maatalous on erikoistunut viljan viljelyyn sekä maidon ja lihan tuotantoon.

Šelopuginon koulun yhteydessä toimii kotiseutumuseo. Paikallislehtenä ilmestyy Put Iljitša (”Iljitšin tie”). Nähtävyyksiin kuuluu vuonna 1872 rakennettu puinen Kristuksen syntymän kirkko Šivijan kylässä. Piirin alueella sijaitsee Turovin luonnonsuojelualue.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]