Suomi kesäolympialaisissa 1960
| Suomi olympialaisissa | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||
| Maakoodi | FIN | |||||
| NOC | Suomen olympiakomitea | |||||
| Kotisivu |
www |
|||||
| Urheilijoita | 117 urheilijaa 14 urheilumuodossa | |||||
| Lipunkantaja | Eeles Landström | |||||
|
||||||
|
Kesäolympialaiset |
||||||
|
Talviolympialaiset |
||||||
Suomi saavutti kesäolympialaisissa 1960 yhteensä viisi mitalia, joista yksi oli kultaa, yksi hopeaa ja kolme pronssia. Kisojen mitalitilastossa Suomi sijoittui 17:nneksi. Kisat olivat ensimmäiset, joissa Suomi jäi ilman painimitalia.
Olympiajoukkueen valintakiista SVUL:n erikoisliittojen ja TUL:n välillä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rooman kisojen olympiajoukkueen valintaa häiritsi kiista yhteistyöstä SVUL:n lajiliittojen ja TUL:n välillä. Sotien jälkeen oli solmittu SVUL:n, TUL:n ja ruotsinkielisen urheilun keskusliiton CIF:n kesken yhteistyösopimuksia, jotka olivat mahdollistaneet yhteisen osallistumisen olympialaisiin. Tilanne muuttui avoimeksi heinäkuun alussa 1959. Tällöin TUL irtisanoi kaikki urheilun yhteistyösopimukset SVUL:n lajiliittojen kanssa. Tilannetta ratkottiin ensin Squaw Valleyn helmikuussa 1960 käytyjen talviolympilaisten osalta luomalla erityinen TUL:n urheilijoille seura Olympia-60 lajiliittosuhteen järjestämiseksi. SVUL:n lajiliitoilla oli ainoina järjestöinä oikeus edustaa Suomea kansainvälisiin lajiliittoihin, joka aiheutti TUL:n huippu-urheilulle haasteen. Sen kautta TUL:n ainoa edustaja pikaluistelija Juhani Järvinen sai osallistumisoikeuden talviolympialaisiin.[1]
Keväällä 1960 SVUL:n ja TUL:n yhteistyö Rooman olympiakisaedustuksesta ei löytänyt ratkaisua. TUL esitti kevään mittaan ns. urheilun eheyttämisneuvotteluja, mutta SVUL ei lähtenyt neuvottelemaan TUL:n tavoitteiden pohjalta ao. kysymystä.[2] Tilannetta oli muuttanut vielä vuoden 1959 lopulla perustettu uusi TUL:sta irronneiden seurojen keskusjärjestö TUK, jonka alaiset seurat liittyivät myös lajiliittoihin TUK-yhteyden lisäksi. TUK:oon liittyi nimivahvoja TUL-seuroja, joiden edustajille olympiaedustus tuli näin mahdolliseksi.[3]
Kiista TUL:n ja SVUL:n lajiliittojen välillä kulminoitui kysymykseen yhteisestä toiminnasta joukkueiden valintatilanteissa, jonka TUL oli linjannut heinäkuussa 1959 tekemässään irtisanomisessa: "Kaikki yhteistä toimintaa koskevat asiat on käsiteltävä ja päätettävä yhteisissä elimissä".[4] Asiassa viitattiin yhteistoimintajärjestelyihin, jotka olivat TUL:n kannalta parhaimmillaan sodan jälkeen maaliskuussa 1947 solmitussa yhteistoimintasopimuksessa, mutta sen asema oli heikentynyt myöhemmissä sopimuksissa suhteessa SVUL:n erikoisliittoihin. Vuoden 1947 yhteistoimintajärjestelyissä SVUL:n lajiliitot olivat vain yksi osapuoli TUL:n lailla päätettäessä edustustehtävistä kansainvälisiin tapahtumiin lajikohtaisesti.[5] Tähän perustuen TUL esitti omat ehdokkaansa jokaiseen sarjaan molemmissa painimuodoissa ja nyrkkeilyssä. TUL:n periaatteen mukaan sitten yhteisesti päätettäisiin valittavat karsintojen pohjalta yhteisessä valintaraadissa; siis eräänlaisessa yhteistoimintaneuvostossa, kuten sodan jälkeen. Sen jälkeen olympialaisiin valitut TUL:n edustajat liittyisivät Olympia-60:n kautta lajiliittoon olympiavalinnan ajaksi.[6] SVUL lajiliittoineen piti kiinni kuitenkin TUL:laisten olympiaehdokkaiden liittymisestä lajiliittojen alaiseen Olympia-60 -seuraan valintatilanteessa; ennen valintaa eli karsinta ja valinta olisivat lajiliiton päätösvallan alaista toimintaa.[7]
Tilanne päätyi heinäkuussa 1960 umpikujaan, jota tasavallan presidentti Urho Kekkonen lähti ratkomaan. Hän ehdotti 30. heinäkuuta julkistetussa sovintoesityksessään hyväksyttäväksi, että Olympia-60 täytti kansainvälisen liiton sääntöjen edellytykset osanotosta kansainvälisiin kilpailuihin. Jotta olympiakisoihin voitaisiin lähettää kaikki Suomen parhaat urheilijat, piti vain järjestää tarvittavat valintakilpailut. Nyrkkeilyn edellisen vuoden Euroopan mestari Olli Mäki piti valita nyrkkeilyjoukkueeseen ilman katsastuksia. TUL hyväksyi tämän esityksen heti.[8] Olympiakomitean hallituksessa presidentin välitysesitys oli esillä elokuun alussa aiheuttaen varsin kriittisiä kannanottoja ensikommentteina. TUL:n käyttäytymistä pidettiin tilanteessa tarpeettomana viivyttelynä.[9] Kokous äänesti siitä, olisiko esitys vietävä valtuuskunnan käsittelyyn. Se hyväksyttiin äänin 9-2. KOK:n silloinen suomalaisjäsen Jukka Rangell ehdotti, että hallitus suosittelisi valtuuskunnalle presidentin ehdotuksen hyväksymistä. Hallituksen jäsenistä SVUL:n puheenjohtaja Akseli Kaskela ja painiliiton puheenjohtaja Arvo Himberg suhtautuivat tällaisen suosituksen esittämiseen kielteisesti. Valtuuskunnassa, jonka jäseninä olivat merkittävässä osassa SVUL:n erikoisliittojen edustajat, hylkäsi Kekkosen esityksen äänin 26-13. Kaskelan ja Himbergin lisäksi keskeisiä sovintoesityksen vastustajia olivat Luisteluliiton Eino Pikkarainen ja Voimisteluliiton Erkki Palolampi.[10]
Päätöksen jälkeen valtuuskunta teki TUL:lle uusia vastaantuloesityksiä: voimistelijat Kalevi Suoniemi ja Martti Mansikka sekä nyrkkeilijä Olli Mäki hyväksyttäisiin suoraan olympiajoukkueeseen. TUL ei suostunut näihin ehtoihin ja katsoi koko olympiaedustuksensa rauenneeksi.[11]
Suuren joukkueen valinta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen olympiakomitean hallitus päätti 13. kesäkuuta 1964 ehdottaa 30. kesäkuuta kokoontuvalle olympiakomitean valtuuskunnalle esittää 14 lajiryhmän urheilijoiden joukkueen lähettämistä Tokion kesäolympialaisiin. Edellytyksenä oli tarvittavien varojen kokoonsaaminen ja lajiryhmien urheilijoiden osoittavan tarpeellista olympiakuntoa kesän aikana järjestettävissä kilpailuissa ja katsastuksissa.[12]
Suomalaisurheilijat valittiin kahdessa vaiheessa heinäkuun 1960 aikana. Ensimmäinen valintakokous 2. elokuuta nimesi yhteensä 86 urheilijaa, joista kuusi oli ampujia, viisi melojaa, viisi miekkailijaa, neljä nykyaikaisen 5-ottelun edustajaa, seitsemän nyrkkeilijää, 14 painijaa, kaksi painonnostajaa, kahdeksan purjehtijaa, neljä pyöräilijää, kolme soutajaa, viisi uimaria, 10 voimistelijaa ja 13 yleisurheilijaa.[13] Toinen valintakokous oli 14. elokuuta toi 31 uutta olympiaurheilijaa, joista oli vielä kaksi ampujaa, neljä melojaa, yhdeksän soutajaa, purjehtija, uimahyppääjä, kaksi voimistelijaa ja 13 yleisurheilijaa, joista yksi nainen eli pituushyppääjä Brita Johansson.[14] Ongelmaa aiheutti viime vaiheessa valitun uimahyppääjä Pekka Heinosen ilmoittautumisen viivästyminen järjestäjiltä.[15]
Mitalistit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kultaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Eugen Ekman (Voimistelu – hevonen)
Hopeaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pentti Linnosvuo (Olympiapistooliammunta)
Pronssia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Eeles Landström (Seiväshyppy)
- Jorma Limmonen (Nyrkkeily 57 kg)
- Toimi Pitkänen ja Veli Lehtelä (Soutu – perämiehettömät kaksikot)
Joukkue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nuorin suomalainen olympiaurheilija näissä kisoissa oli uimari Ilkka Suvanto, joka oli kilpaillessaan 17 vuoden ja 15 päivän ikäinen. Vanhin suomalainen osallistuja taasen oli ampuja Kalle Sievänen, jolle ikää oli kilpaillessa kertynyt 49 vuotta ja 184 päivää.[16] Avajaisissa Suomen joukkueen lipunkantajana toimi seiväshyppääjä, Euroopan mestari Eeles Landström. Kisojen päättäjäisissä Suomen lippua kantoi maratoonari Olavi Manninen.
Muu henkilöstö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joukkueen kokonaisvahvuus oli 118 urheilijan lisäksi 37 joukkueen johtotehtäviin, valmennukseen ja huoltoon kuuluvaa edustajaa. Yleisjohtoon kuului yhdeksän henkilöä.
Valinnoista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valinnat tehtiin 2. – 14. elokuussa kahdessa valintakokouksessa; ensimmäinen oli päävalintatilaisuus. Valinnan teki olympiakomitean hallitus. Lopullinen urheilijamäärä oli 118.
Lajiliitot tekivät vuoden 1960 aikana omat valintansa maalis-elokuun 1960 aikana. Painissa ja nyrkkeilyssä valinnat tapahtuivat ensimmäisinä eli maalis-kesäkuussa; ensimmäisenä karsinnat sai tehtyä huhtikuun loppuun mennessä kreikkalais-roomalaisen paini.
Olympiariidan alaiset paini, nyrkkeily ja miesten voimistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Painissa, niin kreikkalais-roomalaiseen kuin vapaapainiin, Painiliitto suunnitteli esittävänsä yhteensä 14 painijaa. Kreikkalaisen-roomalaisen painikarsinnat käytiin huhtikuun loppuun mennessä. Molempien painimuotojen ensimmäisinä karsintoina toimineet SM-kisat nostivat Tauno Jaskarin, Rauno Mäkisen, Erkki Penttilän, Kyösti Lehtosen ja Veikko Rantasen vahvoiksi olympiamatkan ehdokkaiksi.[17] Huhtikuun lopulla Helsingissä järjestettiin kreikkalais-roomalaisen painin katsastukset, joiden pohjalta Painiliitto nimesi täyden kahdeksan miehen ryhmän olympiaehdokkaiksi.[18] Vapaapainin osalta katsastukset järjestettiin Ylistarossa toukokuun lopulla. Niihin osallistui muutamia TUL:laisesta seurastaan Painiliiton seuraan juuri siirtyneitä. Katsastusten pohjalta vapaapainiin ehdotettiin myös täysi kahdeksan miehen ryhmä.[19] Elokuun alun kokouksessa olympiakomitea vahvisti 14 painijaa olympiamatkalle. Ulkopuolelle jäi tässä vaiheessa vapaapainin kahden ylimmän sarjan painijaa eli Paavo Saarijärvi ja Antti Vuorela.[20]
Nyrkkeilyssä valintoja aloitettiin toukokuun lopulla. Valintaa sekoitti TUL:n Kokkolan Jymyyn kuuluneiden Olli Mäen, Paavo Roinisen ja Väinö Järvenpään tilanne. TUL:n ja lajiliittojen välisen lukkiintuneen tilanteen vuoksi seura liittyi Suomen Nyrkkeilyliittoon ja mahdollisti seuran nyrkkeilijöiden olympiavalinnan. Aluksi pystyttiin nimeämään kolme nyrkkeilijää eli Jorma Limmonen, Viljo Aho ja Matti Aho. Muiden osalta jatkettiin karsinnoilla.[21] Nyrkkeilyn täydennys tapahtui kesäkuun alussa, jolloin olympiaehdokkuuden saivat Börje Karvonen, Paavo Roininen, Martti Lehtevä. Avoinna tämän jälkeen oli vain sarjan alle 60 kg olympiaedustaja, johon Olli Mäelle tarjottiin karsintamahdollisuutta vastustajanaan nuori Pertti Purhonen.[22] Koska Mäki ei tullut karsintaotteluun, sarjaa ylempänä otellut ja Lehtevälle hävinnyt Väinö Järvenpää sai painoaan pudotettuaan itsensä sarjaa alemmaksi mahdollisuuden otella Purhosta vastaan. Järvenpää voittikin Purhosen selvästi ja sai olympiaehdokkuuden sarjaan alle 60 kg.[23] Olympiakomitea vahvisti seitsemästä ehdotetusta nyrkkeilijästä kuuden olympiamatkan. Tässä vaiheessa Lehtevän olympiamatkaa ei vielä vahvistettu.[20]
Miesten voimistelussa ensimmäisinä katsastuksina olympialaisiin oli Mikkelissä huhtikuun lopulla järjestetyt SM-kisat. Niissä Kouvolan Urheilijoiden Otto Kestola otti selvän voiton 12-ottelussa ennen Ylioppilasvoimistelijoiden Olavi Leimuvirtaa ja Turun Urheiluliiton (TuUL) Raimo Heinosta. Nämä kolme näyttivät lähes varmoilta olympiaehdokkailta.[24] Loukkaantuneiden listoilla olleet Vasa IS:n Eugen Ekman ja Mikkelin Kilpa-Veikkojen Onni Lappalainen ilmoittautuivat myös jatkokarsintoihin.[25] Miesten toisissa karsinnoissa Kuopiossa Otto Kestola jatkoi ylivoimaisia esityksiään. Helsingin Voimistelijoiden Kauko Heikkinen otti kakkossijan ennen Heinosta, Leimuvirtaa ja Elannon Iskun Sakari Olkkosta.[26] Miesten voimistelun viimeiset katsastukset heinäkuun lopulla Kouvolassa olivat jälleen Otto Kestolan näytöstä. Seuraaviksi sijoittuivat Leimuvirta, Heinonen, Heikkinen, Ekman ja Olkkonen. Näistä Ekman osoitti kuntoutumistaan loukkaantumisen jälkeen.[27] Viimeisten olympiakarsintojen alkaessa tilannetta hämmensi vielä keskustelu TUL:n voimistelijoiden Kalevi Suoniemen ja Martti Mansikan mahdollisesta mukaantulosta, mikä ei kuitenkaan toteutunut. Näin he eivät olleet enää mukana valintakuvioissa.[28] Viimeisten katsastusten jälkeen Voimisteluliitto ja olympiakomitean edustajat sopivat nimeävänsä miehissä neljä ja jättävänsä vielä kaksi paikkaa auki, joista näytti jäävän kilpailemaan vielä Ekman, Olkkonen ja loukkaantumisesta kuntoutunut TuUL:n Olli Hurme.[29] Neljän miesvoimistelijan valinnan lisäksi valittiin naisten telinevoimistelujoukkue TuUL:n Eira Lehtosen johdolla.[30] Olympiakomitea vahvisti elokuun alussa odotetusti 10 voimistelijan eli kuuden naisen ja neljän miehen olympiamatkat; kahden miesvoimistelijan paikat valittiin siis myöhemmin.[20]
Touko-elokuun karsintojen kautta lajiliittojen ehdottamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Painnonnostossa toukokuun alussa 1960 käydyt EM-kisat Milanossa selkiytti suomalaisten tilannetta. Viidenneksi nostivat raskaan sarjan Eino Mäkinen ja sarjaa alempana Jouni Kailajärvi.[31] Olympiakomitean valintakokouksessa kyseiset kaksi, Mäkinen ja Kailajärvi, valittiinkin.[20]
Ammunnassa liitto nimesi 10 kivääri- ja 10 pistooliampujaa valmennusryhmään. Haulikkoampujilla oli omat ryhmänsä. Ensimmäiset katsastukset olivat Helsingissä toukokuun lopulla ja toiset Lahdessa heinäkuun alussa.[32] Lahden ammuntojen jälkeen Suomen Ampujainliitto nimesi seitsemän ampujaa eli kiväärilajeihin Vilho Ylönen, Pauli Janhonen, Esa Kervinen ja Jussi Nordquist, pistoolilajeihin Pentti Linnosvuo ja Kalle Sievänen sekä haulikkolajiin Väinö Broman.[33] Olympiakomitea hyväksyi ampujien ehdotuksesta kuusi eli vaati haulikkomies Väinö Bromanilta vielä näyttöjä.[20]
Nykyaikaisessa 5-ottelussa suomalaisehdokkailla oli joukko karsintakisoja. Toukokuun alussa Suomen joukkue osallistui Rooman esikisoihin. Niissä suomalaisjoukkue jäi toiseksi Ruotsin jälkeen. Parhaana suomalaisena Kurt Lindeman sijoittui toiseksi.[34] Toinen ryhmä suomalaisia kilpaili toukokuun lopulla Neuvosto-Ukrainan Lvivissä, jossa oli joukko itäaisen Euroopan maita, Neuvostoliiton suurten kaupunkien ja eri neuvostotasavaltojen joukkueita omina ryhminään. Suomalaisjoukkueen sijoitus oli kuudes ja paras henkilökohtainen suomalaissuoritus oli Olavi Mannosen 15.sija.[35] Heinäkuun alun SM-kisoissa kärki oli Lindeman, Mannonen ja Berndt Katter.[36] Olympiakomitea vahvisti neljä nykyaikasisen viisiottelijan matkat eli SM-kisojen kolme parasta ja Eero Lohi.[20]
Miekkailussa oli nimetty seitsemän hengen ryhmä, jossa oli kaksi naismiekkailijaa. Kesäkuun alun Ruotsin Saltsjöbadenin kisojen jälkeen miekkailijat jatkoivat leireilyä Solvallan urheiluopistolla. Miehistä siellä menestyi parhaiten kalpamiekkailija Kaj Czarnecki.[37] Olympiakomitea valitsi viisi miekkailijaa, joista kolme miestä kalpamiekkailuun ja kaksi naista florettimiekkailuun.[20]
Suomen Pyöräilyliitto nimesi alkukesän karsintojen sekä viime vaiheessa maantiepyöräilyn SM-kisojen pohjalta. Nimetyt ehdokkaat olivat selvästi viisi ensimmäistä SM-maantiepyöräilyssä; vahvimpana Nivalan Urheilijoiden Unto Hautalahti.[38] Olympiakomitea vahvisti neljän esitetyn olympiamatkan. Ulkopuolelle jäi vielä esitetyistä Antero Lumme.[20]
Soutajien karsinta tapahtui kesä-heinäkuun aikana. Viimeiset karsintakisat olivat heinä-elokuun taitteessa Solvallassa Nuuksion Pitkäjärvellä. Aiempien suoritettujen kansanväölisten kisojen tukemana päätettiin esittää ensi vaiheessa miesten yksikköön jämsänkoskelainen Jorma Kortelainen, perämiehettömään kaksikkoon valkeakoskelaisvene Veli Lehtelä-Toimi Pitkänen ja turkulaisvene Wärtsilän perämiehellinen nelonen. Avoimeksi jäi vielä perämiehetän nelonen, jossa vaihtoehtoina olivat turkulaiset Turun yliopiston Soutajat ja Wärtsilän Soutajat.[39] Elokuun alun olympiakomitean kokouksessa sinetöitiin yksikön ja kaksikon olympiamatkat. Nelosveneluokkien matkoja ei vielä tässä vaiheessa vahvistettu.[20]
Purjehduksessa oli aiempien kisojen perusteella suunnitelma lähettää Louhi-, Star- ja Finnjolla-luokkien veneet Rooman kisoihin Napoliin.[40] Heinäkuun alun regatan perusteella Suomen Purjehtijaliitto päätti esittää 5,5 m luokan Inga-Lillin ja Star-luokan Bellan lähettämistä olympiaregattaan. Louhi- ja Finnjolla-luokissa järjestettiin vielä jatkokarsinnat.[41] Jatkokarsintojen perusteella Louhivene Rififi ja Finnjolla-luokassa Jouko Valli nousivat olympiaehdokkaiksi.[42] Lisäksi Purjehtijaliitto esitti luokkien yhteiseksi varamieheksi Matti Jokista. Elokuun alussa olympiakomitea valitsi kaikkien esitettyjen neljän veneluokan ehdokkaat.[20]
Tulosrajapohjaiset uinti- ja yleisurheiluvalinnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uinnissa olympiavalmennusryhmään oli kuulunut seitsemän uimaria ja kaksi uimahyppääjää.[43] Viestimiehet Kari Haavisto, Ilkka Suvanto, Stig-Olof Grenner ja Karri Käyhkö kilpaili Ruotsin maajoukkuetta vastaan 4 x 200 metrin vapaauintiviestissä ja alitti Ruotsissa joukkueelle asetetun valintarajan, ja näin suomalaisryhmän katsottiin olevan valintakelpoinen olympialaisiin.[44] Elokuun alun kokouksessa olympiakomitea odotetusti vahvisti viestinelikon ja rintauimari Pekka Lairolan olympiamatkat.[20]
Yleisurheilussa oli määritelty tulosrajat jo vuoden 1959 aikana. Edellisen kauden aikana eli 1. lokakuuta 1959 mennessä rajan oli rikkonut kuusi suomalaisurheilijaa eli kiekonheittäjät Pentti Repo ja Carol Lindroos (53 m), seiväshyppääjät Eeles Landström ja Per-Olof Jonasson (440 cm), keihäänheittäjä Veikko Laine (76 m) ja korkeushyppääjä Eero Salminen (205 cm).
Elokuun alun olympiavalinnoissa Roomaan valittiin 13 miesurheilijaa olympiarajan rikkoneista eli keskimatkojen juoksija Olavi Salonen, estejuoksija Pentti Karvonen, maratoonarit Eino Oksanen, Olavi Manninen, Antti Viskari, 10-ottelijat Markus Kahma ja Seppo Suutari, pituushyppääjä Jorma Valkama, 3-loikkaaja Kari Rahkamo, seiväshyppääjä Eeles Landström, korkeushyppääjä Eero Salminen, kiekonheittäjät Pentti Repo ja Carol Lindroos.[20] Tässä vaiheessa jäi vielä rajan rikkoneista valitsematta kiekonheittäjä Paavo Lammi, keihäänheittäjät Laine ja Mikko Paananen, seiväshyppääjät Jonasson ja Matti Sutinen, pituushyppääjät Juhani Manninen ja Olli-Pekka Hartikainen (750 cm), 5 000 metrin juoksijat Reijo Höykinpuro ja Simo Saloranta (14.10,0).[45]
Viimeiset valinnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuun alun ensimmäisessä valinnassa lajiliittojen ehdottamista jäi valitsematta 17. Lisäksi yleisurheilussa olympiarajan rikkoneita valitsematta jääneitä oli kahdeksan.
Ensimmäisenä jatkovalintoja ratkaisi soutajat, kun Soutuliitto nimesi Wärtsilän Soutajien perämiehellisen nelikon ja Turun yliopiston Soutajien (TYS) nelikon olympiakomitean päätettäväksi. Erikoista TYS:n nelikossa oli se, että siinä souti kolme turkulaista Laineen veljestä.[46]
Melojien lisävalinnat perustuivat Helsingin Marjaniemessä järjestettyihin SM-kisoihin elokuun ensimmäisellä viikolla. Sen perusteella melontajoukkuetta täydennettiin neljällä melojalla eli kanadalaismeloja Olavi Ojanperällä, kajakkimeloja Rolf Björklundilla, kajakkikaksikolla Rainer ja Rolf Åkerfelt.[47]
Miesvoimistelijoiden valinta tapahtui myös elokuun alussa. Avoimesta kahdesta paikasta järjestetyn katsastuksen perusteella olympiavoimisteluun nimettiin Eugen Ekman ja Sakari Olkkonen.[48]
Ammunnassa valittiin kaksi ampujaa eli edellisellä kerralla hylätty haulikkoampuja Väinö Broman ja uutena vapaapistooliampuja Kaarle Pekkala.[49]
Uintilajeihin valittiin vielä uimahyppääjä Pekka Heinonen. Nyrkkeilyyn valittiin ensimmäisellä kerralla valitsematta jäänyt Martti Lehtevä.[49]
Yleisurheiljoille viimeinen valintatilaisuus oli Kalevan kisat Hämeenlinnassa. Olympiakomitean hallitus valitsi yleisurheiluun 13 uutta olympiaurheilijaa eli pituushyppääjä Juhani Mannisen, seiväshyppääjä Matti Sutisen, aivan uutena Kalevan kisoissa hyvin onnistuneen kolmiloikkaaja Hannu Rantalan, keihäänheittäjä Väinö Kuisman, uutena keskimatkojen juoksija Olavi Vuorisalon, kestävyysjuoksijat Reijo Höykinpuron ja Simo Salorannan sekä 4 x 400 metrin viestiin aitajuoksija Jussi Rintamäen, 400 metrin juoksijoiden Voitto Hellstenin ja Pentti Rekolan 800 metrin juoksija Pertti Ålanderin sekä varamiehenä pikajuoksijana tunnettu Börje Strand. Lisäksi kisoihin valittiin yksi naisurheilija pituushyppääjä Brita Johansson. Näin kisojen ulkopuolelle jäi kisarajan rikkoneina nuori seiväshyppääjä Pentti Nikula sekä aiemmin rajoja rikkoneet kiekonheittäjä Lammi, keihäänheittäjät Laine ja Paananen, seiväshyppääjä Jonasson, pituushyppääjä Hartikainen. Perusteena heidän kisamatkan ulkopuolelle jättämisessä oli Suomi-Ruotsi -maaottelussa ja Kalevan kisoissa saavuttama tulos, joka jäi alle olympiarajan; tosin seiväshyppääjä Jonasson saavutti rajan Kalevan kisoissa.[49] Keskusteltaessa TUL:n mahdollisista edustajista ainoana varteenotettavana nousi keihäänheittäjä Olavi Kauhanen, joka oli edellisenä vuonna rikkonut vaaditun olympiarajan lähes 80 metrin heitolla. Suomi-Ruotsi -maaottelun kanssa samaan aikaan käydyissä TUL:n mestaruuskisoissa hänenen heittonsa jäi 72 metriin eli selvästi alle olympiarajan.
Menestysodotuksista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Menestysodotuksia Suomella oli useista eri lajeista. Yleisurheilu edellisten Melbournen olympialaisten pronssimitalistit Veikko Karvonen, Voitto Hellsten ja Jorma Valkama olivat edelleen matkassa Roomassa. Kevään 1960 ensimmäisiä olympialaisten kannalta varteenotettavia yleisurheilusuorituksia oli Paavo Kotilan Bostonin maratonin voitto huhtikuussa.[50] Kalevan kisoissa kolmiloikkaaja Kari Rahkamo ja seiväshyppääjä Eeles Landström tekivät tulokset, joilla oli mahdollisuus vähintään loppukilpailupaikkaan; onnistuessaan korkeammallekin.[51]
Muissa lajeissa oli myös odotuksia. Vuoden 1959 MM-paineissa Teheranissa vapaapainija Tauno Jaskari saavutti MM-hopeaa ja Erkki Penttilä sijoittui viidenneksi. Melbournen kultamitalisti Kyösti Lehtosella nähtiin myös mahdollisuuksia Rooman painiturnauksessa. Olli Mäen jäätyä pois kisoista ykköseksi nyrkkeilymiehistä nähtiin Jorma Limmonen. Painonnostossa Eino Mäkinen saavutti vuoden 1959 EM-kisoissa raskaassa sarjassa EM-pronssia ja seuraavana vuonna hän oli 4.[52] kuten myös Jouni Kailajärvi[53].
Telinevoimistelussa suomalaisten ykkösnimiä olivat Otto Kestola ja Eugen Ekman, jotka sijoittuivat telinekohtaisesti mitaleille vuoden 1959 EM-kisoissa. Nykyaikaisen 5-ottelun MM-kisoissa syksyllä 1959 Suomen kolmikko Tapio Kare, Berndt Katter ja Väinö Korhonen oli ottanut joukkuehopeaa ja Katter sijoittunut henkilökohtaisessa kisassa viidenneksi. Roomassa Kare oli vaihtunut Kurt Lindemaniksi, joka oli kesän kilpailuissa ollut paras suomalainen.
Ammunnassa järjestettiin syksyllä 1959 EM-kisat 300 metrin kiväärimatkoilla. Niissä suomalaisista Esa Kervinen otti asentokilpailun EM-pronssia.[54] Asentokohtaisissa kisoissa Vilho Ylönen otti EM-hopeaa ja Pauli Janhonen EM-pronssia. Muiden ampumalajien EM-kisoissa Jorma Taitto puolestaan saavutti myös EM-pronssia ja Pentti Linnosvuo olympia-ammunnassa 5. sijan.[55] Soudussa kaksikko Veli Lehtelä ja Toimi Pitkänen saavutti vuonna 1958 perämiehettömässä kaksikossa Euroopan mestaruuden Poznańissa.
Ammunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Ammunta kesäolympialaisissa 1960
| Urheilija | Laji | Tulos | Sijoitus |
|---|---|---|---|
| Pauli Janhonen | pienoiskivääri | 1130 | 13. |
| Esa Kervinen | vapaakivääri | 1117 | 9. |
| pienoiskivääri | 1137 | 6. | |
| Jussi Nordquist | pienoiskivääri, makuu | 582 | 18. |
| Vilho Ylönen | vapaakivääri | 1126 | 4. |
| pienoiskivääri, makuu | 583 | 17. | |
| Pentti Linnosvuo | olympiapistooli | 587 |  Hopeaa
|
| vapaapistooli | 539 | 15. | |
| Kaarle Pekkala | vapaapistooli | 531 | 27. |
| Kalle Sievänen | olympiapistooli | 576 | 17. |
| Väinö Broman | olympiahaulikko | karsiutui |
Suomen ampujista Pentti Linnosvuo saavutti hopeaa olympiapistoolilla.
Melonta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Melonta kesäolympialaisissa 1960
| Urheilija | Laji | Alkuerät | Keräilyerät | Välierät | Loppukilpailut | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Aika | Sija | Aika | Sija | Aika | Sija | Aika | Sija | ||||
| Simo Kuismanen | Miesten K-1 1 000 m |
4.09,78 | 5. | 1.11,50 | 1. (Q) | 4.03,42 | 3. (Q) | 4.03,66 | 8. | ||
| Eila Kyröläinen | Naisten K-1 500 m |
2.22,33 | 6. | 2.18,54 | 2. (Q) | 2.17,28 | 3. (Q) | 2.17,28 | 9. | ||
| Olavi Ojanperä | Miesten C-1 1 000 m |
4.54,37 | 4. | 5.00,92 | 3. (Q) | 5.06,74 | 4. | – | |||
| Rainer Åkerfelt Rolf Åkerfelt |
Miesten K-2 1 000 m |
3.48,36 | 4. | 3.52,28 | 3. (Q) | 3.54,44 | 6. | – | |||
| Juhani Helenius Paavo Vaskio Torbjörn Blomqvist Rolf Björklund |
Miesten K-1 4 x 500 m |
8.21,38 | 6. | 8.09,42 | 2. (Q) | 8.21,25 | 4. | – | |||
Suomella oli edustus viidessä lajissa ja parhaiten sijoittui Simo Kuismanen kahdeksanneksi kajakkiyksiköissä.
Miekkailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Miekkailu kesäolympialaisissa 1960
| Urheilija(t) | Laji | Sijoitus |
|---|---|---|
| Kaj Czarnecki | Miesten kalpa | alkuerät |
| Kalevi Pakarinen | Miesten kalpa | alkuerät |
| Rolf Wiik | Miesten kalpa | alkuerät |
| Kaj Czarnecki Kurt Lindeman Kalevi Pakarinen Rolf Wiik |
Miesten kalvan joukkuekilpailu | alkuerät |
| Barbara Helsingius | Naisten floretti | alkuerät |
| Marjatta Moulin | Naisten floretti | alkuerät |
Nykyaikainen viisiottelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Nykyaikainen viisiottelu kesäolympialaisissa 1960
| Henkilökohtainen kilpailu |
Ratsastus | Miekkailu | Ammunta | Uinti | Mastojuoksu | Yhteensä | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pisteet | Sija | Pisteet | Sija | Pisteet | Sija | Pisteet | Sija | Pisteet | Sija | Pisteet | Sija | |
| Kurt Lindeman | 1027 | 25. | 839 | 8. | 900 | 5. | 830 | 37. | 1117 | 12. | 4713 | 9. |
| Berndt Katter | 866 | 48 | 931 | 4. | 900 | 5. | 970 | 10. | 961 | 28. | 4628 | 12. |
| Eero Lohi | 1036 | 23. | 770 | 17. | 780 | 32. | 905 | 22. | 1093 | 17. | 4584 | 16. |
| Joukkuekilpailu | Ratsastus | Miekkailu | Ammunta | Uinti | Mastojuoksu | Yhteensä | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pisteet | Sija | Pisteet | Sija | Pisteet | Sija | Pisteet | Sija | Pisteet | Sija | Pisteet | Sija | |
| Suomen joukkue | 2929 | 13. | 2480 | 2. | 2580 | 2. | 2705 | 7. | 3171 | 5. | 13 865 | 4. |
Suomi menetti joukkuekilpailun mitalimahdollisuutensa jo ensimmäisenä ohjelmassa olleessa ratsastuksessa, jossa se sijoittui 13:nneksi.
Nyrkkeily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Nyrkkeily kesäolympialaisissa 1960
| Urheilija | Painoluokka | 1. kierros | 2. kierros | 3. kierros | Puolivälierät | Välierät | Loppuottelu | Sijoitus |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Vastustaja Tulos |
Vastustaja Tulos |
Vastustaja Tulos |
Vastustaja Tulos |
Vastustaja Tulos |
Vastustaja Tulos | |||
| Börje Karvonen | Miesten alle 51 kg |
— |  Hla NyuntTappio (pistein 4–1) |
— | 17.-32. | |||
| Paavo Roininen | Miesten alle 54 kg |
— |  Frankie TaylorTappio (tyrmäys 1. erä) |
— | 17.-32. | |||
| Jorma Limmonen | Miesten alle 57 kg |
— |  Börje KroghVoitto (pistein 53-0) |
Phil Lundgren Voitto (pistein 3-2) |
 Abe BekkerVoitto (pistein 3-2) |
 Francesco MussoTappio (pistein 5-0) |
— |  Pronssia
|
| Väinö Järvenpää | Miesten alle 60 kg |
— |  Josif MihalicTappio (pistein 3-2) |
— | 17.-32. | |||
| Martti Lehtevä | Miesten alle 63,5 kg |
— | Willie Ludick Tappio (pistein 5-0) |
— | 17.-32. | |||
| Viljo Aho | Miesten alle 67 kg |
— |  Mohamed AtmaniVoitto (keskeytys 2. erä 2.46) |
 Moreno NavarroTappio (pistein 5-0) |
— | 9.-16. | ||
| Matti Aho | Miesten alle 81 kg |
 Colm McCoyVoitto (pistein 4-1) |
 Petar SpasovTappio (pistein 5-0) |
— | 9.-16. | |||
Jorma Limmonen voitti kolme ottelua ja saavutti pronssia. Matti Aho ja Viljo Aho voittivat ensimmäisen vastustajansa.
Paini
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Paini kesäolympialaisissa 1960
Kreikkalais-roomalainen paini
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Urheilija | Painoluokka | 1. kierros | 2. kierros | 3. kierros | 4. kierros | 5. kierros | Fin.kierros 1 | Fin.kierros 2 | Sijoitus | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Vastustaja Tulos |
Vastustaja Tulos |
Vastustaja Tulos |
Vastustaja Tulos |
Vastustaja Tulos |
Vastustaja Tulos |
Vastustaja Tulos | ||||
| Heikki Hakola | Miesten alle 52 kg |
 Stefan HajdukTasan |
 Maurice MewisTappio (selätys 10.47) |
— | 14. | |||||
| Reino Tuominen | Miesten alle 57 kg |
— |  Richard DebrunnerTasan |
Bernard Knitter Tappio (selätys 4.09) |
— | 17. | ||||
| Rauno Mäkinen | Miesten alle 62 kg |
 Hossein EmbarhimianTappio (pistein) |
Jospeh Schmid Voitto (pistein) |
— | 18. | |||||
| Kyösti Lehtonen | Miesten alle 67 kg |
 Ben NorthrupVoitto (pistein) |
 Mitsuharu KitamuraVoitto (pistein) |
 Avtandil KoridzeTasan |
Dimitar Stojanov Tappio (pistein) |
— | 5. | |||
| Matti Laakso | Miesten alle 73 kg |
 Bernard PhilippeVoitto (pistein) |
Hans-Jörg Hirschbühl Voitto (pistein) |
Franco Benedetti Voitto (pistein) |
 Bertil NyströmVoitto (luovutus 10.25) |
 Saksa Günter MaritschniggTappio (selätys 2.31) |
— | 6. | ||
| Pentti Punkari | Miesten alle 79 kg |
Mansour Hazrati Tasan |
 André LamyVoitto (pistein) |
Bolewslaw Dubicki Tappio (pistein 3-0) |
— | 10. | ||||
| Antero Vanhanen | Miesten alle 87 kg |
— | Givi Kartozia Tappio (pistein) |
José Panizo Voitto (pistein) |
Saksa Herbert Albrecht Voitto (selätys 10.30) |
 Tevfik KışTappio (pistein) |
— | 5. | ||
| Viktor Ahven | Miesten yli 87 kg |
Lucjan Sosnowski Tappio (pistein) |
 Bohumil KubátTappio (pistein) |
— | 9. | |||||
Vapaapaini
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Urheilija | Painoluokka | 1. kierros | 2. kierros | 3. kierros | 4. kierros | 5. kierros | Fin.kierros 1 | Fin.kierros 2 | Sijoitus |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Vastustaja Tulos |
Vastustaja Tulos |
Vastustaja Tulos |
Vastustaja Tulos |
Vastustaja Tulos |
Vastustaja Tulos |
Vastustaja Tulos | |||
| Väinö Rantala | Miesten alle 52 kg |
Andre Zoete Tappio (selätys 5.48) |
Ibrahim Seifpour Tappio (selätys 5.12) |
— | 134. | ||||
| Tauno Jaskari | Miesten alle 57 kg |
— | Myh’ailo Šah’ov Tasan |
 Muhammad Siraj-DinVoitto (pistein) |
Hüseyin Akbaş Voitto (selätys 11.05) |
Terry McCann Voitto (pistein) |
Tadashi Asai Tappio (pistein) |
— | 5. |
| Erkki Penttilä | Miesten alle 62 kg |
Mustafa Dagistanli Tappio (pistein) |
 Jozsef KellermanVoitto (pistein) |
Vladimir Rubašvili Tappio (selätys 3.12) |
— | 15. | |||
| Martti Peltoniemi | Miesten alle 67 kg |
 José YanezVoitto (pistein) |
Shelby Wilson Tasan |
 Parkash GianVoitto (pistein) |
— |  Bong Ug-WonTappio (pistein) |
— | 7 | |
| Veikko Rantanen | Miesten alle 73 kg |
Åke Carlsson Tappio (pistein) |
— | 23. | |||||
| Viljo Punkari | Miesten alle 79 kg |
Hans Antonsson Tappio (selätys 11.59) |
Alan Butts Voitto (selätys 11.10) |
Saksa Georg Utz Tappio (pistein) |
— | 12. | |||
Suomi jäi ensimmäisen kerran ilman olympiamitalia painissa. Parhaat saavutukset olivat Kyösti Lehtosen, Antero Vanhasen ja Tauno Jaskarin viidennet sijat. Rauno Mäkinen ja Veikko Rantanen joutuivat keskeytttämään turnauksen; Mäkinen loukkaantumisen ja Rantanen sairastumisen vuoksi.
Painonnosto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Painonnosto kesäolympialaisissa 1960
| Urheilija | Painoluokka | Punnerrus | Tempaus | Työntö | Yhteistulos | Sijoitus | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tulos | Sija | Tulos | Sija | Tulos | Sija | ||||
| Jouni Kailajärvi | alle 82,5 kg | 130 kg | 2. | 125 kg | 3. | 162,5 kg | 5. | 417,5 kg | 5. |
| Eino Mäkinen | yli 90 kg | 140 kg | 9. | 142,5 kg | 4. | 172,5 kg | 5. | 455 kg | 5. |
Purjehdus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Purjehdus kesäolympialaisissa 1960
| Urheilija(t) | Venetyyppi | Lähdöt | Sijoitus- pisteet |
Sijoitus | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | ||||
| Jouko Valli | Finnjolla | 14. | 26. | DNF | 18. | 12. | 12. | 3. | 3 419 | 16. |
| Bella: Fredrik Ehrström Rolf Zachariassen |
Star | 5. | 16. | 10. | DNF | 22. | DNF | 15. | 2 260 | 14. |
| Rififi: Lasse Dahlman René Nyman Heinrich Schaarschmidt |
Louhi | 22. | 19. | 18. | 18. | 7. | 6. | 13. | 2 667 | 17. |
| Inga-Lill XLIV: Fredrik Eklöf Peik Gästrin Peter Tallberg |
5.5m | 15. | 14. | 13. | 12. | 10. | 10. | 22. | 1 765 | 15. |
Pyöräily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Pyöräily kesäolympialaisissa 1960
| Urheilija(t) | Laji | Sijoitus |
|---|---|---|
| Unto Hautalahti | Miesten maantieajo | 59. |
| Matti Herronen | Miesten maantieajo | 60. |
| Raimo Honkanen | Miesten maantieajo | 55. |
| Paul Nyman | Miesten 1 km aika-ajo | 21. |
| Miesten eräajo | alkuerät | |
| Miesten maantieajo | 17. | |
| Paul Nyman Unto Hautalahti Raimo Honkanen Matti Herronen |
Miesten 100 km joukkueajo | 20. |
Soutu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Soutu kesäolympialaisissa 1960
| Urheilija | Laji | Alkuerät | Keräilyerät | Välierät | Loppukilpailut | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Aika | Sija | Aika | Sija | Aika | Sija | Aika | Sija | ||
| Jorma Kortelainen | Miesten yksikkö 2 000 m |
7.39,51 | 2. | 7.39,51 | 2. | - | - | ||
| Veli Lehtelä Toimi Pitkänen |
Miesten perämiehetön kaksikko 2 000 m |
7.05,0 | 1. (Q) | – | 7.35,5 | 2. (Q) | 7.03,8 | Pronssia
| |
| Eero Laine Pertti Laine Heikki Laine Arto Nikulainen |
Miesten perämiehetön nelonen 2 000 m |
7.08,95 | 6. | – | |||||
| Väinö Huhtala Matti Maisala Reino Poutanen Kauko Hänninen Reijo Sundén |
Miesten perämiehetöllinen nelonen 2 000 m |
6,57,70 | 4. | 6,51,14 | 2. (Q) | 7.15,12 | 5. | – | |
Veli Lehtelä ja Toimi Pitkänen saavuttivat perämiehettömässä kaksikossa pronssia. Perämiehettömässä nelosessa soutivat veljekset Eero, Heikki ja Pertti Laine.
Uimahypyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Uimahypyt kesäolympialaisissa 1960
| Urheilija | Laji | Pisteet | Sijoitus |
|---|---|---|---|
| Pekka Heinonen | Miesten kerroshypyt | 43,49 | 26. |
Uinti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Uinti kesäolympialaisissa 1960
| Urheilija | Laji | Alkuerät | Välierät | Loppukilpailu | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Aika | Sija | Aika | Sija | Aika | Sija | ||
| Stig-Olof Grenner | Miesten 100 m selkäuinti | 1.04,7 | 3. (Q) | 1.05,2 | 7. | – | |
| Kari Haavisto | Miesten 400 m vapaauinti | 4.35,0 | 5. | – | |||
| Karri Käyhkö | Miesten 100 m vapaauinti | 56,8 | 1. (Q) | 56,6 | 4. | – | |
| Pekka Lairola | Miesten 200 m rintauinti | 4.42,1 | 5. | – | |||
| Ilkka Suvanto | Miesten 400 m vapaauinti | 2.43,3 | 3. | – | |||
| Miesten 1 500 m vapaauinti | 18.41,1 | 4. | – | ||||
| Miesten 200 m perhosuinti | 2.23,9 | 2. (Q) | DNF | – | |||
| Ilkka Suvanto Kari Haavisto Stig-Olof Grenner Karri Käyhkö |
Miesten 4 x 200 m vapaauintiviesti | 8.29,7 | 4. (Q) | – | 8.29,7 | 5. | |
| Stig-Olof Grenner Pekka Lairola Ilkka Suvanto Karri Käyhkö |
Miesten 4 x 100 m sekauintiviesti | 4.27,3 | 5. | – | |||
Voimistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Voimistelu kesäolympialaisissa 1960
- Miesten 12-ottelu ja 12-ottelun joukkuetulokset
| Urheilija |
Rekki | Nojapuut | Permanto | Hyppy | Hevonen | Renkaat | Yhteensä | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tulos | Sija | Tulos | Sija | Tulos | Sija | Tulos | Sija | Tulos | Sija | Tulos | Sija | Pisteet | Sija | |
| Eugen Ekman | 18,75 | 22. | 18,65 | 29. | 18,10 | 62. | 17,55 | 89. | 19,25 | 2. | 18,15 | 66. | 110,45 | 30. |
| Kauko Heikkinen | 18,40 | 46. | 18,45 | 37. | 18,45 | 30. | 17,65 | 81. | 19,00 | 8. | 17,90 | 79. | 109,85 | 40. |
| Raimo Heinonen | 18,75 | 22. | 18,75 | 23. | 17,95 | 71. | 17,80 | 68. | 18,25 | 46. | 18,10 | 69. | 109,60 | 42. |
| Otto Kestola | 19,10 | 12. | 19,00 | 14. | 18,75 | 17. | 18,10 | 46. | 18,15 | 51. | 18,90 | 19. | 112,00 | 16. |
| Olavi Leimuvirta | 18,55 | 33. | 18,95 | 16. | 18,10 | 62. | 18,15 | 43. | 18,20 | 48. | 18,30 | 52. | 110,25 | 33. |
| Sakari Olkkonen | 17,95 | 72. | 18,40 | 42. | 17,90 | 75. | 18,05 | 51. | 18,45 | 36. | 18,65 | 34. | 109,40 | 45. |
| Suomen joukkue (Otto Kestola Eugen Ekman Olavi Leimuvirta Kauko Heikkinen Raimo Heinonen Sakari Olkkonen) |
554,45 | 6. | ||||||||||||
- Telinekohtaiset kilpailut
| Nimi: | Laji: | Tulos: | Sijoitus: |
|---|---|---|---|
| Eugen Ekman | Hevonen | 19,375 |  Kultaa
|
Eugen Ekman voitti kisojen lopulla hevosella kultaa ja se oli Suomelle kisojen ainoa kultamitali. Ekmanin kanssa kultamitalin jakoi Neuvostoliiton Boris Šahlin.
- Naisten 8-ottelu ja 8-ottelun joukkuetulokset
| Urheilija |
Permanto | Puomi | Hyppy | Eritaso- nojapuut |
Yhteensä | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tulos | Sija | Tulos | Sija | Tulos | Sija | Tulos | Sija | Pisteet | Sija | |
| Kaarina Autio | 17,466 | 84. | 16,200 | 66. | 15,933 | 99. | 16,900 | 94. | 66,499 | 92. |
| Raili Hämäläinen | 17,466 | 84. | 15,866 | 91. | 16,332 | 90. | 16,966 | 91. | 66,630 | 90. |
| Eira Lehtonen | 17,233 | 88. | 17,099 | 67. | 16,700 | 80. | 16,832 | 95. | 67,864 | 82. |
| Pirkko Nieminen | 18,199 | 61. | 17,266 | 61. | 17,099 | 72. | 18,566 | 31. | 71,130 | 63. |
| Ritva Salonen | 17,966 | 75. | 16,366 | 85. | 17,200 | 69. | 17,166 | 83. | 68,698 | 77. |
| Tuovi Sappinen | 17,999 | 69. | 16,700 | 81. | 16,466 | 85. | 17,999 | 55. | 69,164 | 74. |
| Suomen joukkue (Pirkko Nieminen Tuovi Sappinen Ritva Salonen Eira Lehtonen Raili Hämäläinen Kaarina Autio) |
345,420 | 13. | ||||||||
Yleisurheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Yleisurheilu kesäolympialaisissa 1960
- Juoksu- ja kävelylajit
| Urheilija | Laji | Alkuerät | Välierät | Loppukilpailu | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Aika | Sija | Aika | Sija | Aika | Sija | ||
| Voitto Hellsten | Miesten 400 m | 48,4 | 4. | - | |||
| Reijo Höykinpuro | Miesten 5 000 m | 14.21,8 | 5. | – | |||
| Pentti Karvonen | Miesten 3 000 ej | 9.04,8 | 7. | – | |||
| Olavi Manninen | Miesten maraton | - | 2.26.33,0 | 23. | |||
| Eino Oksanen | Miesten maraton | - | 2.26.38,0 | 24. | |||
| Pentti Rekola | Miesten 200 m | 22,2 | 4. | – | |||
| Jussi Rintamäki | Miesten 400 m aj | 51,5 | 3. (Q) | 51,1 | 2. (Q) | 50,8 | 5. |
| Olavi Salonen | Miesten 1 500 m | 3.46,4 | 6. | – | |||
| Simo Saloranta | Miesten 5 000 m | 14.15,2 | 6. | – | |||
| Miesten 10 000 m | – | 30,12,4 | 21. | ||||
| Antti Viskari | Miesten maraton | - | 2.38.06,2 | 53. | |||
| Olavi Vuorisalo | Miesten 1 500 m | 3.52,2 | 10. | – | |||
| Pertti Ålander | Miesten 800 m | 1.52,0 | 5. | - | |||
| Pentti Rekola Börje Strand Voitto Hellsten Jussi Rintamäki |
Miesten 4×400 m | 3.11,7 | 4. | – | |||
- Kenttälajit
| Urheilija | Laji | Karsinta | Loppukilpailu | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Tulos | Sija | Tulos | Sija | ||
| Brita Johansson | Naisten pituushyppy | 5,57 | 18. | – | |
| Väinö Kuisma | Miesten keihäänheitto | 75,93 | 7.(Q) | 78,40 | 4. |
| Eeles Landström | Miesten seiväshyppy | 440 | 1.(Q) | 455 | Pronssia
|
| Carol Lindroos | Miesten kiekonheitto | 51,07 | 25. | – | |
| Juhani Manninen | Miesten pituushyppy | 7,34 | 16. | – | |
| Kari Rahkamo | Miesten kolmiloikka | 15,86 | 6. (Q) | 15,84 | 8. |
| Hannu Rantala | Miesten kolmiloikka | 15,11 | 22. | – | |
| Pentti Repo | Miesten kiekonheitto | 54,84 | 3. (Q) | 53,44 | 9. |
| Eero Salminen | Miesten korkeushyppy | 1,90 | 18. | – | |
| Matti Sutinen | Miesten seiväshyppy | 4,40 | 1. (Q) | 4,50 | 6. |
| Jorma Valkama | Miesten pituushyppy | 7,63 | 5. (Q) | 7,69 | 5. |
- Miesten 10-ottelu
| Urheilija |
100m | Pituus | Kuula | Korkeus | 400m | 110m aj | Kiekko | Seiväs | Keihäs | 1500m | Yhteensä | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tulos | Sija | Tulos | Sija | Tulos | Sija | Tulos | Sija | Tulos | Sija | Tulos | Sija | Tulos | Sija | Tulos | Sija | Tulos | Sija | Tulos | Sija | Pisteet | Sija | |
| Markus Kahma | 11,5 | 17. | 693 | 6. | 14,55 | 3. | 175 | 16. | 50,5 | 7. | 15,9 | 15. | 44,93 | 6. | 360 | 13. | 60,50 | 9. | 4.22,8 | 1. | 7181 | 7. |
| Seppo Suutari | 11,1 | 4. | 694 | 7. | 14,96 | 2. | 183 | 6. | 51,8 | 18. | 15,6 | 9. | 37,94 | 15. | 350 | 16. | 59,86 | 10. | 5.04,8 | 21 | 6914 | 12. |
Suomen ainoan yleisurheilumitalin saavutti pronssille seiväshypyssä sijoittunut Eeles Landström. Väinö Kuisma sijoittui keihäänheitossa neljänneksi, Jussi Rintamäki 400 metrin aitajuoksussa ja Jorma Valkama pituushypyssä viidenneksi sekä Matti Sutinen seiväshypyssä kuudenneksi.
Muu henkilöstö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleisjohto [56]
- Reino Piirto, ylijohtaja
- Arnold Rosenquist, apulaisjohtaja
- Onni Niinikoski, apulaisylijohtaja
- Taneli Kekkonen, attashea
Terveydenhuolto
- Yngve Roschier, lääkäri
- Raimo Vasama, lääkäri
- Paavo Ahonen, hieroja
- John Forsten, hieroja
Edustajat
- Kansainvälisen Olympiakomitean suomalaisjäsen Erik von Frenckell
- Kansainvälisen Olympiakomitean suomalaisjäsen Jukka Rangell
- Suomen olympiakomitean puheenjohtaja Akseli Kaskela
- Suomen olympiakomitean varapuheenjohtaja Yrjö Valkama
Lajijohto
- Ammunta: lajijohtaja Albert Ravila, huoltaja Ensio Oila, valmentaja Paavo Näätänen
- Melonta: lajijohtaja Olavi Ranta, huoltaja Kai Ledenius
- Miekkailu: lajijohtaja Olavi Huhtala
- Nyrkkeily: valmentaja Valle Resko, huoltaja Arvi Jormakka, valmentaja Jukka Laaksonen
- Nykyaikainen 5-ottelu: lajijohtaja Uolevi Poppius, huoltaja Raimo Haavikko
- Paini: lajijohtaja Paavo Pankamaa, huoltaja Onni Sirenius, valmentaja Yrjö Vähämäki
- Painonnosto: lajijohtaja Bruno Nyberg, huoltaja Unto Laihanen
- Purjehdus: lajijohtaja Fredrik Ehrström
- Pyöräily: lajijohtaja Eino Pajunen, huoltaja Sulo Sario
- Soutu: lajijohtaja Mac Gregor Tigerstedt, valmentaja Veikko Lommi
- Uinti: lajijohtaja Unto Palonen, valmentaja Eino Heikkinen
- Voimistelu: lajijohtaja Erkki Palolampi, valmentaja Esa Seeste, naisten johtaja Kerttu Larjanko, valmentaja Olavi Linnalahti
- Yleisurheilu: lajijohtaja Toimi Tulikoura, päävalmentaja Armas Valste, huoltajat Jukka Uunila ja Jukka Lehtinen
Tuomarointitehtävät Rooman kesäolympialaisten tuomarointitehtäviin nimettiin seuraavat suomalaiset henkilöt:
- Arvo Himberg, painin jury
- Tuomo Jalantie, telinevoimistelutuomari
- Esko Kossila, painituomari
- Väinö Lahtinen, telivoimistelun jury
- Lauri Miettinen, yleisurheilun jury
- Kalevi Niemi, painituomari
- Erkki Noramaa, soudun jury
- Bruno Nyberg, nyrkkeilyn jury
- Eino Ojanen, koripallotuomari
- Uolevi Poppius, nyk. 5-ottelu, jury
- Juhani Salmenkylä, koripallotuomari
- Kaleva Sampila, nyrkkeilytuomari
- J. O. Söderhjelm, purjehduksen jury
- Aimo Tanner, telinevoimistelutuomari
- Jussi Tossavainen, yleisurheilun jury
- Kauko Vauhkonen, ammunnan tuomari
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Finland at the 1960 Roma Summer Games (Arkistoitu – Internet Archive) Sports Reference LLC. (englanniksi)
- Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan, s. 186–199. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2
- Vesa Tikander, Ossi Viita, Merja Vilen, Esko Paavola toim.: ”Sillanrakennusta ja tehovalmennusta”, Sadan vuoden olympiaadi – Suomalaisen olympialiikkeen historia, s. 174-228. (Leena Laine (kirj.)) Helsinki: WSOY/Suomen Olympiakomitea, 2007. ISBN 978-951-0-32429-5
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Laine 2007, s. 181-184.
- ↑ TUL vetoaa vastuuntuntoon. Helsingin Sanomat, 2.7.1959, s. 24. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 2.8.2025.
- ↑ TUL asettuu yksin "kolmen suuren" eheyttämissuunnitelmia vastaan. Helsingin Sanomat, 17.5.1960, s. 26. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 2.8.2025.
- ↑ TUL katkaisee yhteistoiminnan SVUL:n erikoisliittojen kanssa. Helsingin Sanomat, 2.7.1959, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 31.7.2025.
- ↑ Laine 2007, s. 184-185.
- ↑ Olympiakomitea vaatii ratkaisua, TUL haluaa karsintoja - OK liittymistä. Helsingin Sanomat, 21.6.1960, s. 24. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 3.8.2025.
- ↑ Olympiasopimus syntyy? Rekisteröintiä odotetaan. Helsingin Sanomat, 2.7.1959, s. 24. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 2.8.2025.
- ↑ Tasavallan presidentti painottaa kans.vl.sääntöjen noudattamista täsmennetyssä ehdotuklsessaan. Helsingin Sanomat, 31.7.1960, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 1.8.2025.
- ↑ SVUL ja TUL "tulevat puolitiehen" - Painissa asia jo loppuun käsitelty. Helsingin Sanomat, 28.7.1960, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 4.8.2025.
- ↑ Laine 2007, s. 185-186.
- ↑ Laine 2007, s. 186.
- ↑ Koripalloilijat pääsevät Tokion olympialaisiin - 14 eri lajin joukkueet mukaan. Helsingin Sanomat, 17.6.1964, s. 26. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.9.2024.
- ↑ a b O-komitea nimesi jo 86 urheilijaa Roomaan. Helsingin Sanomat, 3.8.1960, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 30.7.2025.
- ↑ OK kokoontui - Reino Piirto: Muutamat valinnat saattavat herättää urheilupiireissä ihmetystä, mutta perusteet löytyvät. Helsingin Sanomat, 15.8.1960, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 31.7.2025.
- ↑ Pekka Heinonen Roomaan - OK:n ponnistelut johtivat tulokseen. Helsingin Sanomat, 22.8.1960, s. 12. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 31.7.2025.
- ↑ http://www.sports-reference.com/olympics/countries/FIN/summer/1960/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Jaskari, Mäkinen, Penttilä, Lehtonen ja Rantanen. Helsingin Sanomat, 1.4.1960, s. 26. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 2.8.2025.
- ↑ Painiliitto nimesi olympiakahdeksikon ja sille reservin sitkeässä palaverissa. Helsingin Sanomat, 27.4.1960, s. 24. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 3.8.2025.
- ↑ Painiliitto nimesi olympiakahdeksikon ja sille reservin sitkeässä palaverissa. Helsingin Sanomat, 24.5.1960, s. 28. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 3.8.2025.
- ↑ a b c d e f g h i j k l O-komitea nimesi jo 86 urheilijaa Roomaan - 11 heistä kolmansiin kisoihin. Helsingin Sanomat, 3.8.1960, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 4.8.2025.
- ↑ Olympiatie on auki Kokkolan kolmikolle. Helsingin Sanomat, 24.5.1960, s. 28. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 1.8.2025.
- ↑ Lehtevä, Roininen ja Karvonen nimettiin o-kisoihin - Olli Mäki parhaillaan ammattiyhdistysmatkalla Unkarissa. Helsingin Sanomat, 7.6.1960, s. 18. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 2.8.2025.
- ↑ Järvenpää voitti Purhosen selvästi o-katsastuksessa. Helsingin Sanomat, 12.6.1960, s. 20. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 2.8.2025.
- ↑ Voimistelijoilla hyvä tuntuma olympiamatkaan. Helsingin Sanomat, 25.4.1960, s. 18. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 3.8.2025.
- ↑ Voimistelijoilla vielä kaksi katsastusta - Lappalainen (!) ja Ekman askarruttavat nyt muita olympiakisoihin pyrkiviä. Helsingin Sanomat, 21.5.1960, s. 24. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 3.8.2025.
- ↑ Voimistelun olympiajoukkue hahmottuu - Otto Kestola taidoltaan ylivoimainen. Helsingin Sanomat, 4.7.1960, s. 10. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 3.8.2025.
- ↑ Otto Kestolalle rekisltä täysi kymppi - sarja kokonaisuudessaankin häikäisevä. Helsingin Sanomat, 26.7.1960, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 4.8.2025.
- ↑ Myrskyä kulissien takana Kouvolassa. Helsingin Sanomat, 25.7.1960, s. 10. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 4.8.2025.
- ↑ Neljä miestä nimetään tänään. Helsingin Sanomat, 26.7.1960, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 4.8.2025.
- ↑ Kymmenen valittiin - kahdesta voimistelijasta keskustellaan. Helsingin Sanomat, 27.7.1960, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 4.8.2025.
- ↑ Neuvostoliitto säilytti kärkiasemansa Milanossa. Helsingin Sanomat, 10.5.1960, s. 24. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 2.8.2025.
- ↑ Ampujiemme olympiasaalis on 14 mitalia - Valmentautuminen Roomaan täydessä käynnissä. Helsingin Sanomat, 30.4.1960, s. 26. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 3.8.2025.
- ↑ Suomen Ampujainliitto nimennyt jo seitsemän ampujaa olympiakisoihin. Helsingin Sanomat, 4.7.1960, s. 11. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 3.8.2025.
- ↑ Lindeman ja joukkueemme toisena Roomassa. Helsingin Sanomat, 8.5.1960, s. 22. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 3.8.2025.
- ↑ N:liiiton Novikov sekä Unkari veivät voitot Lvovin 5-ottelussa. Helsingin Sanomat, 26.5.1960, s. 26. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 3.8.2025.
- ↑ Kurt Lindemanin hurja maastojuoksu vei niukkaan voittoon 5-ottelussa. Helsingin Sanomat, 3.7.1960, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 3.8.2025.
- ↑ Olympiamiekkailijain leiri alkaa Solvallassa. Helsingin Sanomat, 4.7.1960, s. 10. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 3.8.2025.
- ↑ Roomaan ehdotetaan. Helsingin Sanomat, 25.7.1960, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 4.8.2025.
- ↑ Ylimääräinen katsastus Solvallassa tänään. Helsingin Sanomat, 1.8.1960, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 4.8.2025.
- ↑ Inga-Lillin olympiamatka järjestymässä. Helsingin Sanomat, 10.7.1960, s. 10. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 3.8.2025.
- ↑ Inga-Lill ja Bella ehdolla Roomaan. Helsingin Sanomat, 11.7.1960, s. 10. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 3.8.2025.
- ↑ Rififi ja Jouko Valli saavat olympiamatkan. Helsingin Sanomat, 13.7.1960, s. 12. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 3.8.2025.
- ↑ Uimareilla on edessään hyvin tiivis kesäkausi. Helsingin Sanomat, 23.4.1960, s. 17. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 3.8.2025.
- ↑ Viestimiehemme varmistivat matkansa Roomaan uituaan jo nyt ajan 8.39,0. Helsingin Sanomat, 21.7.1960, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 3.8.2025.
- ↑ He ovat ylittäneet olympiavaatimuksen. Helsingin Sanomat, 23.7.1960, s. 12. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 4.8.2025.
- ↑ Soutukatsastukset päättyneet - Turun joukkue valittu Roomaan. Helsingin Sanomat, 6.8.1960, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 4.8.2025.
- ↑ Neljä Suomen ennätystä melottiin Marjaniemessä. Helsingin Sanomat, 8.8.1960, s. 10. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 4.8.2025.
- ↑ Ekman ja Olkkonen viimeisinä Rooman olympiatelineille. Helsingin Sanomat, 9.8.1960, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 4.8.2025.
- ↑ a b c OK kokoontui: Reino Piirto - Muutamat valinnat saattavat herättää urheilupiireissä ihmetystä, mutta perusteet löytyvät. Helsingin Sanomat, 15.8.1960, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 4.8.2025.
- ↑ Katsos oli hurmostila - ja mä nykäisin. Helsingin Sanomat, 28.4.1960, s. 28. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 3.8.2025.
- ↑ Yleisurheilumme tulevaisuus valkeni Kalevan kisoissa. Helsingin Sanomat, 15.8.1960, s. 12. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 5.8.2025.
- ↑ Juri Vlasov uudisti Euroopan mestaruutensa - Eino Mäkinen jäi neljänneksi. Helsingin Sanomat, 8.5.1960, s. 20. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 31.7.2025.
- ↑ Rudolf Plukfelder täysin ylivoimainen vieden N-liitolle neljännen EM-voiton - Kailajärvi 4:s. Helsingin Sanomat, 8.5.1960, s. 24. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 31.7.2025.
- ↑ Suomelle hopeaa ja pronssia vapaakiväärikilpailussa - Neuvostoliitto ja Bogdanov korjasivat kullan. Helsingin Sanomat, 26.8.1959, s. 18. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 31.7.2025.
- ↑ Tshekki Hrenecek voitti olympia-ammunnan - Pentti Linnosvuo putosi viidenneksi. Helsingin Sanomat, 3.9.1959, s. 20. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 31.7.2025.
- ↑ Piirto valittu pääjohtajaksi Rooman olympiakisajoukkueeseemme - Taneli Kekkonen olympia-attashea. Helsingin Sanomat, 30.4.1960, s. 24. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 3.8.2025.